Digivallila.com - uudenlaista kulttuuriesseistikkaa ja -journalismia älyllisesteettisen tylsyyslatteuden keskelle...

"Kun teolla on riittävän hyvä tavoite, ja kun tavoite on vihdoin saavutettu, teko on "oikeutettu", saatettu tasapainoon ja vahvistettu, ei ennen sitä."

- digivallila.comin toimituskunta



DIGIVALLILA.COM ja SUOMALAISET ARVOT KRIISISSÄ sekä FINNISH-GERMAN YEARBOOK OF POLITICAL ECONOMY - projekti 2019-2023

"Tämän artikkelin julkaisee Open Philosophy -lehti (kustantaja De Grueter) syksyllä 2020. Vapaasti luettavissa lehden kotisivuilta (Open Access; kiitokseni Helsingin yliopistolle julkaisumaksun maksamisesta.)

- Professori Timo Airaksinen  

Vagaries of Desire: A Collection of Philosophical Essays

Series:

  • Value Inquiry Book Series, Volume: 340

  • Value Inquiry Book Series Online, Volume: 340

  • Philosophy, Literature, and Politics, Volume: 340

Author: Professor Timo Airaksinen

Now available in Open Access thanks to the support of the University of Helsinki.Vagaries of Desire is a major collection of new essays by Timo Airaksinen on the philosophy of desire. The first part develops a novel account of the philosophical the See More

E-Book (PDF)

Availability: Published ISBN: 978-90-04-41030-5 Publication Date: 26 Aug 2019

Hardback

Availability: Published ISBN: 978-90-04-41029-9 Publication Date: 29 Aug 2019
tämän kirjan voi lukea kustantajan sivuilta ilmaiseksi (open access): https://brill.com/view/title/38852?language=en

Vagaries of Desire: A Collection of Philosophical Essays | brill

Now available in Open Access thanks to the support of the University of Helsinki. Vagaries of Desire is a major collection of new essays by Timo Airaksinen on the philosophy of desire. The first part develops a novel account of the philosophical theory of desire, including Girard.

brill.com

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Helmikuussa 2020 perustettu digivallila.com on osa edellisvuonna alkanutta professori Timo Airaksisen "Suomalaiset arvot kriisissä kirja- ja tutkimusprojektia" vuoteen 2023 saakka, sekä sen ohessa kulkeva filosofinen kulttuuri- ja aikakauslehti, joka edustaa uudenlaista keskustelevaa älyllistä osallisuutta sekä kulttuurijournalismin kanavaa. Digivallila.com tarjoaa lukijoilleen vaativaa, kokeilevaa ja pohdiskelevaa tekstiä, minkä kaltaista Suomessa ei ole aikaisemmin nähty. Digivallila.comin tavoitteena on tuoda suomalaiseen keskusteluun kriittisiä ja oivaltavia ääniä, sekä yhdistää taide- ja kulttuurijournalismi osaksi yhteiskunnallista keskustelua filosofisella otteella, jonka tavoitteena on tuottaa hyvin perusteltua ja selkeää ajankohtaista tekstiä. Digivallila.comin toisena tavoitteena on myös tuoda määrättyä vakavuutta taidetta, kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevaan keskusteluun tuomalla esiin sen, että nämä kolme eivät ole toisistaan erillisiä. Mikäli filosofian tehtävä on juuri keskustelun selkeyttäminen, niin digivallila.com edustaa tässä suhteessa filosofian tehtävää puhtaimmillaan. DIGIVALLILA.COMILLA ON MYÖS OMA KIRJAKUSTANTAMO : KULTTUURIKLUBI (www.kulttuuriklubi.com).


SUBJEKTIIVISUUS TOTUUTENA


Filosofisen metodimme voisi tiivistää seuraavasti: käytämme filosofi Ludvik Wittgensteinin ajatuksia. Hän piti tanskalaista eksistentialistifilosofi Sören Kierkegaardia koko 1800-luvun ylivoimaisesti tärkeimpänä ajattelijana. Päättävässä epätieteellisessä jälkikirjoituksessaan Kierkegaard kirjoitti subjektiivisuudesta, joka oli hänen mielestään totuus: sillä muutoin olisimme unohtaneet sen mikä sokraattisessa ajattelussa oli arvokkainta: "Kun Sokrates uskoi, että jumala oli olemassa, hän piti kiinni objektiivisesta epävarmuudesta sisäisyyden koko intohimolla; ja juuri tuohon ristiriitaan, tuohon riskiin, sisältyy usko. Sokraattinen epävarmuus on kuin nokkela pila verrattuna absurdiuden vakavuuteen, ja sokraattinen eksistoiva sisäisyys on kuin kreikkalaista suruttomuutta verrattuna uskon aiheuttamaan rasitukseen." Näin digivallila.com kytkeytyy jo Sokrateesta alkaneeseen traditioon, jossa epäily ja skeptisismi toimivat apuvälineinä ilmaisun ja ajatuksen selkeyttämisessä.


HURJAT LUKIJALUVUT KULTTUURILEHDEKSI


Perustamisestaan lähtien digivallila.com on saavuttanut laajan ja vakiintuneen lukijakunnan; tekstien lukijamäärä vaihtelee keskimäärin aina 300-2500 välillä. Kolumnistin ja ulkomaankirjeenvaihtaja, Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksisen tekstit rikkovat jo yli 5000 lukijan rajan.


JULKISTA TUNNUSTUSTA


Digivallila.com on saanut tunnustusta myös apurahojen muodossa; kesäkuussa 2020 Taiteen edistämiskeskus myönsi päätoimittaja Harald Olausenille 3000 euron apurahan julkaisun kehittämistyöhön, ja Suomen arvostelijain liitto SARV ry kriitikko ja varapäätoimittajalle Eero K.V. Suorsalle 2000 euron corona-apurahan kesän aikana julkaistavaa artikkelisarjaa varten. Digivallila.com tarjoaa teksteissään sisältöä, joka on vaativaan älylliseen makuun. Digivallila.comin tarjonta on erittäin laajaa: tähän asti esseemme, kolumnimme sekä kritiikkimme ovat käsitelleet niin Jörn Donneria, klassista balettia, koronakriisiä, taistelua suomalaisesta metsäteollisuudesta, Jan Vapaavuorta ja Anni Sinnemäkeä kuin myös markiisi de Sadea. Digivallila.comissa on julkaistu myös elokuva- ja teatteriarvosteluja, unohtamatta kirjallisuuskritiikkiä ja laajoja kulttuuriesseitä.


LAAJA NÄKÖKULMA TODELLISUUTEEN


Digivallila.com ei kuitenkaan keskity pelkästään edellä mainittuihin aihealueisiin, kuten teatteriin ja kirjallisuuteen. Digivallila.com on julkaistu myös ajankohtaisia poliittisia kommentaareja, kuten päätoimittaja Harald Olausenin kommentaari koskien Katri Kulmunin eroa sekä Harald Olausenin yhdessä Eero K.V. Suorsan kirjoittama kriittinen katsaus Jukka Hankamäen kohua herättäneeseen pamflettiin. Päivän poliittisten ilmiöiden lisäksi digivallila.com reagoi nopeasti myös ajankohtaisiin kulttuuri-ilmiöihin, kuten esimerkiksi YLE:n Radio 1 Beethoven-iltaan, josta päätoimittaja Olausen laati pitkän arvion, joka sai kiitokset myös Yleisradion Narrin aamulaulun toimittajalta Outi Paanaselta. Lyhyen olemassaolonsa aikana digivallila.com on saanut runsaasti hyvää palautetta, mm. Humanisti-lehden päätoimittaja Arja Stridiltä ja Jörn Donnerin elämäkerran kirjoittaneelta entiseltä kansalliskirjaston johtaja, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmilta, jonka mielestä juuri tällaista journalismia, mitä digivallila.com edustaa, maamme tarvitsee.


KULTTUURIESSEIDEN UUSESTETIIKKA


Digivallila.comin tyylilajin pohjana on essee. Mikä essee on? Painotamme artikkeleissamme György Lukȧcsin tavoin eroa "todellisen esseen" sekä mielipiteistä usein esseeksi kutsutun kirjoitustyypin välillä. Lukȧcs piti esseen tärkeimpänä piirteenä sitä, että se ei antanut aiheen kahlita kirjoittajansa ajatusseikkailuja. Aiheen johdonmukaista järjestelyä kiinnostavampaa oli ajatuksen vapaa liike: esseetä kirjoitettiin "jonkin" odotuksessa pikemmin kuin valmiin idean ilmaisemiseksi. Luckasin mukaan kaikesta tästä saattoi kasvaa uutta estetiikkaa. Juuri sitä mekin digivallila.comin teemme. Pitää olla ajatusta ja rohkeutta sanoa se, vaikka se ei sattuisikaan miellyttämään tai olemaan se kohteliaan tuttu ja turvallinen.


SUOMALAISET ARVOT KRIISISSÄ kirja- ja tutkimusprojekti 2019-2023


Digivallila.com on osa Timo Airaksisen johtamaa Suomalaiset arvot kriisissä-tutkimus- ja kirjaprojektia (2019-2023). Samaan projektiin kuuluu myös kansainvälinen artikkeliyhteistyö professori Airaksisen ja Hampurin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessorin Manfred J. Hollerin toimittaman vertaisarvioidun tieteellisen julkaisun Finnish-German Yearbook of Political Economyn kanssa. Suomalaiset arvot kriisissä kirja- ja tutkimusprojektissa on aiemmin ilmestynyt professori Timo Airaksisen "Markiisi de Saden elämä" (Kulttuuriklubi 2019 - esipuhe Harald Olausen) sekä "Jäähyväiset uskonnolle - henkisyyden puolustus" (Bazar 2020); ilmestyy professori Timo Airaksisen ja dosentti Heta Gyllingin "Suvaitsevaisuus" (Arktinen Banaani 2020), professori Timo Airaksisen "Hyvinvointivaltion hylkäämät" (Bazar 2020), sekä "Himon ilo - ajatuksia seksistä ja seksuaalisuudesta" (Bazar 2021). Kirjailija Harald Olausenin projektiin kuuluvia kirjoja ovat QUEERNovelliTRILOGIA: "Homolulu" (Kulttuuriklubi 2018), "Päättyneitä tarinoita" (Kulttuuriklubi 2019) sekä O`Gay"(Kulttuuriklubi 2020). Lisäksi Harald Olausen on kirjoittanut esseekokoelman "Anteeksipyyntö ei auta ja muita epätoivon esseitä" (Kulttuuriklubi 2017), "Mediaesseitä" (Kulttuuriklubi 2018), "Kohti korkeuksia- Jumalaa lähellä: ortodoksiesseitä" (Kulttuuriklubi 2019) sekä syksyllä Turun kirjamessuille ilmestyvän "Norjalaisesseitä" (Kulttuuriklubi 2020).




TOIMITUSKUNTA; PROFESSORI KOLUMNISTIna ja ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJAna


Digivallila.comin kansainvälisesti kuuluisa kolumnisti ja ulkomaankirjeenvaihtaja, professori Timo Airaksinen oli keväällä 2020 lempipuuhassaan kalastamassa "isoja kaloja" Australiassa. Heinäkuun alusta lähtien hän kirjoittaa kulttuuripainotteisia matkaesseitä digivallila.comiin Hampurista, unohtamatta kaupungin oopperaa ja muuta kulttuuritarjontaa. Timo Airaksinen on vaasalaislähtöinen Helsingin yliopiston eläkkeellä oleva filosofian professori. Airaksinen pääsi ylioppilaaksi Onkilahden yhteiskoulusta. Hän opiskeli psykologiaa ja filosofiaa Turussa. Helsingin yliopiston professoriksi hänet siirtyi 1981 josta hän jäi eläkkeelle 2015. Airaksinen on monipuolinen osaaja ja sekä suosittu puhuja että kirjoittaja ja opettaja edelleenkin. Hän on opettanut mm. kasvatustieteitä monena vuonna Vaasan kesäyliopistossa puuvillatehtaalla, jossa hänen isoäitinsä oli aikoinaan kutojana. Timo Airaksinen on palkittu tietokirjailija ja pitänyt satoja esitelmiä yhteiskunnallista asioista, hyvinvoinnista, ammattietiikasta, arvoista ja kasvatuksesta. Airaksinen julkaisee edelleen aktiivisesti myös vieraskielisiä tieteellisiä tutkielmia, esimerkiksi 1700 -luvun teologiasta ja viimeksi kirjallisuuden ja modernin kielitieteen kysymyksistä.




ESSEISTINÄ ETURIVIN EETIKKO


Digivallila.comin esseistinä toimii dosentti Heta Aleksandra Gylling, (aik. Häyry) joka on maamme eturivin filosofeja ja on kirjoittanut laajasti artikkeleja ja kirjoja niin soveltavasta etiikasta, bioetiikasta, estetiikasta ja kehitysyhteistyön etiikasta. Gylling oli käynnistämässä eettistä debattia eutanasian oikeutuksesta 1980-luvun lopussa ja perustamassa Skepsis ry järjestöä. Gylling on tehnyt mittavan tieteellisen uran: hän väitteli vuonna 1990 valtiotieteiden tohtoriksi aiheesta The Limits of Medical Paternalism (Routledge),Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian dosentiksi hänet nimitettiin 1991 ja Lapin yliopiston oikeusfilosofian dosentiksi hänet nimitettiin 1993. Helsingin yliopiston soveltavan etiikan (erityisesti tieteen etiikan) prodessorina Gylling toimi vuosina 2002-2007. Käytännöllisen filosofian yliopistonlehtoriksi hänet nimitettiin vuonna 2004, mistä virasta hän jäi eläkkeelle 2018. Gylling on tehnyt myös merkittävän kansainvälisen uran, jonka aikana hän on vieraillut niin Dar es Salaamissa Tansaniassa, Tokiossa ja Buenos Airesissa, vain muutamia mainitaksemme. Gyllingin viimeisin teos on Elää halun kanssa (yhdessä Timo Airaksisen kanssa, 2017), ja hänen seuraava teoksensa Suvaitsevaisuus: Erään taistelun kuvaus (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) ilmestyy Arktisen Banaanin kustantamana syksyllä 2020.





PÄÄTOIMITTAJANA QUUERKIRJAILIJA ja GONZOJOURNALISTI




Queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen toimii digivallila.comin päätoimittajana ja kirjoittaa nettilehteen laajoja kulttuuriesseitä sekä arvosteluja. Olausen on opiskellut yliopistossa mm. aatehistoriaa ja estetiikkaa erikoistuen elokuvaan. Hän on toiminut mm. toimittajana, kolumnistina, kriitikkona, kirjeenvaihtajana, tuottajana, puheiden kirjoittajana sekä museo-oppaana. Vuodesta 1992 myös kulttuuriyrittäjänä; taidefestivaaleja, tanssiopistoja, nuorten kulttuurityöpajoja OPM:n ja RAY:n rahoituksella sekä yhdessä työministeriön kanssa kulttuurialan työllisyyskursseja. Vuodesta 2010 lähtien Harald Olausen on julkaissut kirjoja; esseitä, pamfletteja, novelleja, proosaa ja kuvannut 15. mustavalkokuvakirjaa "City Book Serie"-kirjasarjassaan. Viimeisenä kirjat Turusta ja Mikkelistä. Olausenia näkee kesä-iltaisin elokuussa Esplanadilla myymässä "HELSINKI" (Kulttuuriklubi 2018)-kuvakirjaansa turisteille. Hän toimii myös professori Timo Airaksisen "Suomalaiset arvot kriisissä"-kirja ja tutkimusprojektin tuottajana sekä kirjallisena agenttina vuosina 2019-2023. Harald Olausenilta julkaistaan syksyllä 2020 Jokes-apurahalla kirjoitettu ja kauan odotettu Querelle-skandaali: eli hegemoniataistelu LGBTQ-tähtitaivaan alla (Kulttuuriklubi), Norjalaisesseitä (Kulttuuriklubi), O`Gay - kolmas queernovellikokoelma (Kulttuuriklubi) sekä Digivallila - sata ekaa tarinaa (Kulttuuriklubi 2020).




VARAPÄÄTOIMITTAJAna TOHTORIKOULUTETTAVA ja KRIITIKKO



Digivallila.comin kriitikkona ja varapäätoimittajana toimii tohtorikoulutettava Eero Suorsa, mm. Vapaa-ajattelijoiden lehden toimitussihteeri, joka on kirjoittanut kritiikkiä aiemmin mm. Sylvi-lehteen, NVL:n Kritiikin uutisiin ja Hybrikseen sekä Kulttuurivihkoihin. Eero on kirjoittanut digivallila.comiin helmikuussa artikkelin "Tanssi nukkeni mun - filosofinen luenta klassisesta baletista sadomasokismin ja väkivallan linssien läpi" ja maaliskuussa artikkelin "Joyce Carol Oatesista" sekä arvostelun professori Timo Airaksisen uutuuskirjasta "Maanläheisesti uskonnottomuudesta ja henkisyydestä "Jäähyväiset uskonnolle - henkisyyden puolustus" (Bazar 2020) sekä Harald Olausenin viime vuonna ilmestyneestä ortodoksikirjasta "Ortodoksisuudesta kriittisesti" "Kohti korkeuksia-Jumalaa lähellä: ortodoksiesseitä" (Kulttuuriklubi 2019). SARV ry myönsi hänelle corona-apurahan digivallila.comissa kesän aikana julkaistavaan artikkelisarjaan, jossa käsitellään populaarikulttuuria filosofisen linssin lävitse. Sarjan esseissä käsitellään mm. vastauskonpuhdistusta, Charles Mansonia ja Ridley Scottin elokuvia.


TUTKIVAA KULTTUURIJOURNALISMIA ON THE ROAD


Syksystä 2020 lähtien digivallila.comin toimituskunta hajaantuu tekemään kulttuuriesseitä maailmalta. Professori ja kolumnisti Timo Airaksinen kirjoittaa huomioitaan ja esseitään sekä kolumneja Hampurista heinäkuusta lähtien. Päätoimittaja Olausen kirjoittaa laajan sarjan Pietarin kulttuuritarjonnasta ja taide-elämästä sekä Mariinsky-teatterista Svenska kulturfondenin kolmen kuukauden työskentelystipendillä Suomi-talossa Pietarissa ajalla 1.10-31.12.2020. Varapäätoimittaja Eero K.V. Suorsa raportoi syksyn aikana marraskuusta lähtien kulttuurisen tutkivan journalismin metodein epätodellisen illuusiotehdas Las Vegasin todellisuudesta myyttien takaa, samaan aikaan kun maa pidättelee henkeään kauhuissaan: saako presidentti Trump jatkokauden vai kengän kuvan persauksiinsa? Lisäksi päätoimittaja Harald Olausenilla on samanaikaisesti menossa pitkäaikainen GEORG FRIEDRICH HÄNDEL-hanke (Lontoo Govent Garden 2021-2023) eli toimittaa Händelistä ja hänen tuotannostaan ensimmäinen suomenkielinen kirja vuoteen 2024 mennessä.  

Turun kirjamessuilla LA 3.10. KLO 16.20-16.40, JUKOLA-OHJELMATILA: HARALD OLAUSEN: 

QueernovelliTrilogian päätösosa O`GAY (Kulttuuriklubi). Haastattelijana professori Timo Airaksinen.  On kirjoitettu, että queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen luo jotain uutta, joka ei ole vain kirjallisuutta vaan myös dokumentti yhdestä tavasta elää ja kirjoittaa. 

Queernovellitrilogian päätösosa O`Gay on tästä hyvä esimerkki ja taatusti erilaista homokirjallisuutta kuin vallalla oleva. Olausenin kiitelty flow-tyyli on tuttu jo hänen esikoisteoksestaan "Egyptin prinssi ja muita homonovelleja" (Kulttuuriklubi 2012). Arvostelijat kehuivat sekä kirjan tyyliä että tapaa kuvata homoutta ja sen varjoisia kujia poikkeuksellisen kauniisti ja runollisesti. Erään arvostelijan mukaan Olausenin kirjojen näennäisen irstauden takaa piili kauneus ja viisaus. Toisen mielestä esikoiskirjan perusteella Olausenilla on paljon annettavaa taiteelle. Digivallila.comin kriitikko Eero K.V. Suorsa kirjoittaa tämän kirjan novelleissa korostuvan homojen arkielämän synkät sävyt:

"Kohtaamme niin väkivallantekoja, alistamista ja nöyryyttämistä, rakkauden, ihastumisen ja mustasukkaisuuden kuvauksia unohtamatta. Olausenin käsittelyssä nämä eivät sulje toisiaan pois, vaan näyttävät ihmiselämän sellaisena kuin se on. Päänovellissaan "Tuleva viikonloppu" Olausen kuvaa mestarillisesti kaipausta ja nostalgiaa, unohtamatta terävän piikikästä homokulttuurin analyysiään. Seksikohtausten kuvaamisessa Olausenilla on oma, pettämätön tyylinsä. Ensimmäistä kertaa Olausenin maailmaan astuva pysähtyy näiden oivaltavien ja mukaansa tempaavien novellien äärellä." 


Lasten tiedekysymykset ovat veikeitä, historiasta halutaan tietää, söikö Mannerheim hampurilaisensa sormin. Sattuuko hyttyseen, kun se tapetaan? Vaikka osaa ne aikuisetkin: yksi tieteilijä kertoi, että ihminen ei vielä osaa tulkita ilmeitä kalojen kasvoilla. Siis josko hauki irvistää tuskasta tai hymyilee vapauttajalleen? Olen sittemmin kovasti...

Olet siis kyllästynyt olemaan kaveria aina sen saman tyypin kanssa, joka kommentoi, arvioi ja arvostelee tekemisiäsi, halujasi ja asioitasi ylipäänsä. Ymmärrän yskän, niin minäkin olen. Aina sama tyyppi kommentoi ja yrittää parannella tilannetta. Jokaisena aamuna se alkaa vaatia jotakin, pitää tehdä sitä ja ei olisi eilen pitänyt tehdä tätä. Mitä...

Ennen kuin siirryn kirjoittamaan tekstini varsinaisesta aiheesta, eli kritiikkiä irlantilaisen Sally Rooneyn teoksesta Normaaleja ihmisiä, kirjoitan hiukan tekstin laatimisen ja kritiikin suuntaamisen vaikeudesta ja sudenkuopista. Kriitikon työ ei aina ole erityisen miellyttävää - ei ole aina miellyttävää sanoa käsillä olevasta teoksesta joukkoa...

Keskustella itsensä kanssa, onko outoa vai? Vain kuulostaako ihan mahdottomalta? Ei minusta ja siksi selostan ja seliten miten kaikki sujuu. Jotkut ihmiset eivät keskustele itsensä kanssa, toiset taas keskustelevat liikaa. Edellinen tapaus: suunnittelee jotakin ja tekee sen, ei kadu ei kiitä itseään, asian menee niin kuin menee, eikä ihminen...

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan väliin ajoittuva taistelu suomalaisesta metsäteollisuudesta Saksan, Neuvostoliiton ja Ison-Britannian välillä on lähes tuntematon ja osin arkaluonteinen aihe, josta ei keskustella julkisesti, mutta jolla on ollut tärkeä ja kauaskantoinen merkitys Suomen talouspoliittisessa päätöksenteossa ennen ja jälkeen toisen...

Kevättalvella 2017 kaksi keskenään vihamielistä ryhmää asettui majailemaan Rautatientorille. Kiihkeät maahanmuuton puolustajat ja yhtä ehdottomat maahanmuuton vastustajat. Kumpikin osapuoli vihkiytyneenä omaan kantaansa. Oliko kyseessä suvaitsevaisuuden ja suvaitsemattomuuden kohtaaminen kuten moni kansalainen näytti ajattelevan? Ei ollut....