Digivallila.com är en trespråkig - finska, svenska, engelska - ny typ av kulturell väsen och journalistik mitt i intellektuell estetisk tristess ...


"När en handling har ett tillräckligt bra mål, och när målet äntligen uppnås, är handlingen" rättfärdigad ", balanserad och stärkt, inte tidigare."

- digivallila.com redaktion


VAD ÄR DET?


Digivallila.com, grundat i februari 2020, är ​​en del av professor Timo Airaksinens "finska värderingar i krisbok och forskningsprojekt" fram till 2023, som inleddes förra året, och tillhörande filosofisk kultur och tidskrift, som representerar en ny typ av debatt om intellektuell inkludering och kanal för kulturjournalistik. Digivallila.com erbjuder sina läsare en krävande, experimentell och reflekterande text som aldrig har sett tidigare i Finland.




DIGIVALLILA.COM ja SUOMALAISET ARVOT KRIISISSÄ sekä FINNISH-GERMAN YEARBOOK OF POLITICAL ECONOMY - projekti 2019-2023


Author: Professor Timo Airaksinen


Now available in Open Access thanks to the support of the University of Helsinki.Vagaries of Desire is a major collection of new essays by Timo Airaksinen on the philosophy of desire. The first part develops a novel account of the philosophical the See More

E-Book (PDF)

Availability: Published ISBN: 978-90-04-41030-5 Publication Date: 26 Aug 2019

Hardback

Availability: Published ISBN: 978-90-04-41029-9 Publication Date: 29 Aug 2019
tämän kirjan voi lukea kustantajan sivuilta ilmaiseksi (open access): https://brill.com/view/title/38852?language=en

Vagaries of Desire: A Collection of Philosophical Essays | brill

Now available in Open Access thanks to the support of the University of Helsinki. Vagaries of Desire is a major collection of new essays by Timo Airaksinen on the philosophy of desire. The first part develops a novel account of the philosophical theory of desire, including Girard.

brill.com

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Filosofisen metodimme voisi tiivistää seuraavasti: käytämme filosofi Ludvik Wittgensteinin ajatuksia. Hän piti tanskalaista eksistentialistifilosofi Sören Kierkegaardia koko 1800-luvun ylivoimaisesti tärkeimpänä ajattelijana. Päättävässä epätieteellisessä jälkikirjoituksessaan Kierkegaard kirjoitti subjektiivisuudesta, joka oli hänen mielestään totuus: sillä muutoin olisimme unohtaneet sen mikä sokraattisessa ajattelussa oli arvokkainta: "Kun Sokrates uskoi, että jumala oli olemassa, hän piti kiinni objektiivisesta epävarmuudesta sisäisyyden koko intohimolla; ja juuri tuohon ristiriitaan, tuohon riskiin, sisältyy usko. Sokraattinen epävarmuus on kuin nokkela pila verrattuna absurdiuden vakavuuteen, ja sokraattinen eksistoiva sisäisyys on kuin kreikkalaista suruttomuutta verrattuna uskon aiheuttamaan rasitukseen." Näin digivallila.com kytkeytyy jo Sokrateesta alkaneeseen traditioon, jossa epäily ja skeptisismi toimivat apuvälineinä ilmaisun ja ajatuksen selkeyttämisessä.


HURJAT LUKIJALUVUT KULTTUURILEHDEKSI


Perustamisestaan lähtien digivallila.com on saavuttanut laajan ja vakiintuneen lukijakunnan; tekstien lukijamäärä vaihtelee keskimäärin aina 300-2500 välillä. Kolumnistin ja ulkomaankirjeenvaihtaja, Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksisen tekstit rikkovat jo yli 5000 lukijan rajan.


JULKISTA TUNNUSTUSTA


Digivallila.com on saanut tunnustusta myös apurahojen muodossa; kesäkuussa 2020 Taiteen edistämiskeskus myönsi päätoimittaja Harald Olausenille 3000 euron apurahan julkaisun kehittämistyöhön, ja Suomen arvostelijain liitto SARV ry kriitikko ja varapäätoimittajalle Eero K.V. Suorsalle 2000 euron corona-apurahan kesän aikana julkaistavaa artikkelisarjaa varten. Digivallila.com tarjoaa teksteissään sisältöä, joka on vaativaan älylliseen makuun. Digivallila.comin tarjonta on erittäin laajaa: tähän asti esseemme, kolumnimme sekä kritiikkimme ovat käsitelleet niin Jörn Donneria, klassista balettia, koronakriisiä, taistelua suomalaisesta metsäteollisuudesta, Jan Vapaavuorta ja Anni Sinnemäkeä kuin myös markiisi de Sadea. Digivallila.comissa on julkaistu myös elokuva- ja teatteriarvosteluja, unohtamatta kirjallisuuskritiikkiä ja laajoja kulttuuriesseitä.


LAAJA NÄKÖKULMA TODELLISUUTEEN


Digivallila.com ei kuitenkaan keskity pelkästään edellä mainittuihin aihealueisiin, kuten teatteriin ja kirjallisuuteen. Digivallila.com on julkaistu myös ajankohtaisia poliittisia kommentaareja, kuten päätoimittaja Harald Olausenin kommentaari koskien Katri Kulmunin eroa sekä Harald Olausenin yhdessä Eero K.V. Suorsan kirjoittama kriittinen katsaus Jukka Hankamäen kohua herättäneeseen pamflettiin. Päivän poliittisten ilmiöiden lisäksi digivallila.com reagoi nopeasti myös ajankohtaisiin kulttuuri-ilmiöihin, kuten esimerkiksi YLE:n Radio 1 Beethoven-iltaan, josta päätoimittaja Olausen laati pitkän arvion, joka sai kiitokset myös Yleisradion Narrin aamulaulun toimittajalta Outi Paanaselta. Lyhyen olemassaolonsa aikana digivallila.com on saanut runsaasti hyvää palautetta, mm. Humanisti-lehden päätoimittaja Arja Stridiltä ja Jörn Donnerin elämäkerran kirjoittaneelta entiseltä kansalliskirjaston johtaja, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmilta, jonka mielestä juuri tällaista journalismia, mitä digivallila.com edustaa, maamme tarvitsee.


KULTTUURIESSEIDEN UUSESTETIIKKA


Digivallila.comin tyylilajin pohjana on essee. Mikä essee on? Painotamme artikkeleissamme György Lukȧcsin tavoin eroa "todellisen esseen" sekä mielipiteistä usein esseeksi kutsutun kirjoitustyypin välillä. Lukȧcs piti esseen tärkeimpänä piirteenä sitä, että se ei antanut aiheen kahlita kirjoittajansa ajatusseikkailuja. Aiheen johdonmukaista järjestelyä kiinnostavampaa oli ajatuksen vapaa liike: esseetä kirjoitettiin "jonkin" odotuksessa pikemmin kuin valmiin idean ilmaisemiseksi. Luckasin mukaan kaikesta tästä saattoi kasvaa uutta estetiikkaa. Juuri sitä mekin digivallila.comin teemme. Pitää olla ajatusta ja rohkeutta sanoa se, vaikka se ei sattuisikaan miellyttämään tai olemaan se kohteliaan tuttu ja turvallinen.


SUOMALAISET ARVOT KRIISISSÄ kirja- ja tutkimusprojekti 2019-2023


Digivallila.com on osa Timo Airaksisen johtamaa Suomalaiset arvot kriisissä-tutkimus- ja kirjaprojektia (2019-2023). Samaan projektiin kuuluu myös kansainvälinen artikkeliyhteistyö professori Airaksisen ja Hampurin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessorin Manfred J. Hollerin toimittaman vertaisarvioidun tieteellisen julkaisun Finnish-German Yearbook of Political Economyn kanssa. Suomalaiset arvot kriisissä kirja- ja tutkimusprojektissa on aiemmin ilmestynyt professori Timo Airaksisen "Markiisi de Saden elämä" (Kulttuuriklubi 2019 - esipuhe Harald Olausen) sekä "Jäähyväiset uskonnolle - henkisyyden puolustus" (Bazar 2020); ilmestyy professori Timo Airaksisen ja dosentti Heta Gyllingin "Suvaitsevaisuus" (Arktinen Banaani 2020), professori Timo Airaksisen "Hyvinvointivaltion hylkäämät" (Bazar 2020), sekä "Himon ilo - ajatuksia seksistä ja seksuaalisuudesta" (Bazar 2021). Kirjailija Harald Olausenin projektiin kuuluvia kirjoja ovat QUEERNovelliTRILOGIA: "Homolulu" (Kulttuuriklubi 2018), "Päättyneitä tarinoita" (Kulttuuriklubi 2019) sekä O`Gay"(Kulttuuriklubi 2020). Lisäksi Harald Olausen on kirjoittanut esseekokoelman "Anteeksipyyntö ei auta ja muita epätoivon esseitä" (Kulttuuriklubi 2017), "Mediaesseitä" (Kulttuuriklubi 2018), "Kohti korkeuksia- Jumalaa lähellä: ortodoksiesseitä" (Kulttuuriklubi 2019) sekä syksyllä Turun kirjamessuille ilmestyvän "Norjalaisesseitä" (Kulttuuriklubi 2020).


TOIMITUSKUNTA; PROFESSORI KOLUMNISTIna ja ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJAna


Digivallila.comin kansainvälisesti kuuluisa kolumnisti ja ulkomaankirjeenvaihtaja, professori Timo Airaksinen oli keväällä 2020 lempipuuhassaan kalastamassa "isoja kaloja" Australiassa. Heinäkuun alusta lähtien hän kirjoittaa kulttuuripainotteisia matkaesseitä digivallila.comiin Hampurista, unohtamatta kaupungin oopperaa ja muuta kulttuuritarjontaa. Timo Airaksinen on vaasalaislähtöinen Helsingin yliopiston eläkkeellä oleva filosofian professori. Airaksinen pääsi ylioppilaaksi Onkilahden yhteiskoulusta. Hän opiskeli psykologiaa ja filosofiaa Turussa. Helsingin yliopiston professoriksi hänet siirtyi 1981 josta hän jäi eläkkeelle 2015. Airaksinen on monipuolinen osaaja ja sekä suosittu puhuja että kirjoittaja ja opettaja edelleenkin. Hän on opettanut mm. kasvatustieteitä monena vuonna Vaasan kesäyliopistossa puuvillatehtaalla, jossa hänen isoäitinsä oli aikoinaan kutojana. Timo Airaksinen on palkittu tietokirjailija ja pitänyt satoja esitelmiä yhteiskunnallista asioista, hyvinvoinnista, ammattietiikasta, arvoista ja kasvatuksesta. Airaksinen julkaisee edelleen aktiivisesti myös vieraskielisiä tieteellisiä tutkielmia, esimerkiksi 1700 -luvun teologiasta ja viimeksi kirjallisuuden ja modernin kielitieteen kysymyksistä.


ESSEISTINÄ ETURIVIN EETIKKO


Digivallila.comin esseistinä toimii dosentti Heta Aleksandra Gylling, (aik. Häyry) joka on maamme eturivin filosofeja ja on kirjoittanut laajasti artikkeleja ja kirjoja niin soveltavasta etiikasta, bioetiikasta, estetiikasta ja kehitysyhteistyön etiikasta. Gylling oli käynnistämässä eettistä debattia eutanasian oikeutuksesta 1980-luvun lopussa ja perustamassa Skepsis ry järjestöä. Gylling on tehnyt mittavan tieteellisen uran: hän väitteli vuonna 1990 valtiotieteiden tohtoriksi aiheesta The Limits of Medical Paternalism (Routledge),Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian dosentiksi hänet nimitettiin 1991 ja Lapin yliopiston oikeusfilosofian dosentiksi hänet nimitettiin 1993. Helsingin yliopiston soveltavan etiikan (erityisesti tieteen etiikan) professorina Gylling toimi vuosina 2002-2007. Käytännöllisen filosofian yliopistonlehtoriksi hänet nimitettiin vuonna 2004, mistä virasta hän jäi eläkkeelle 2018. Gylling on tehnyt myös merkittävän kansainvälisen uran, jonka aikana hän on vieraillut niin Dar es Salaamissa Tansaniassa, Tokiossa ja Buenos Airesissa, vain muutamia mainitaksemme. Gyllingin viimeisin teos on Elää halun kanssa (yhdessä Timo Airaksisen kanssa, 2017), ja hänen seuraava teoksensa Suvaitsevaisuus: Erään taistelun kuvaus (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) ilmestyy Arktisen Banaanin kustantamana syksyllä 2020.


PÄÄTOIMITTAJANA QUEERKIRJAILIJA ja GONZOJOURNALISTI


Queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen toimii digivallila.comin päätoimittajana ja kirjoittaa nettilehteen laajoja kulttuuriesseitä sekä arvosteluja. Olausen on opiskellut yliopistossa mm. aatehistoriaa ja estetiikkaa erikoistuen elokuvaan. Hän on toiminut mm. toimittajana, kolumnistina, kriitikkona, kirjeenvaihtajana, tuottajana, puheiden kirjoittajana sekä museo-oppaana. Vuodesta 1992 myös kulttuuriyrittäjänä; taidefestivaaleja, tanssiopistoja, nuorten kulttuurityöpajoja OPM:n ja RAY:n rahoituksella sekä yhdessä työministeriön kanssa kulttuurialan työllisyyskursseja. Vuodesta 2010 lähtien Harald Olausen on julkaissut kirjoja; esseitä, pamfletteja, novelleja, proosaa ja kuvannut 15. mustavalkokuvakirjaa "City Book Serie"-kirjasarjassaan. Viimeisenä kirjat Turusta ja Mikkelistä. Olausenia näkee kesä-iltaisin elokuussa Esplanadilla myymässä "HELSINKI" (Kulttuuriklubi 2018)-kuvakirjaansa turisteille. Hän toimii myös professori Timo Airaksisen "Suomalaiset arvot kriisissä"-kirja ja tutkimusprojektin tuottajana sekä kirjallisena agenttina vuosina 2019-2023. Harald Olausenilta julkaistaan syksyllä 2020 Jokes-apurahalla kirjoitettu ja kauan odotettu Querelle-skandaali: eli hegemoniataistelu LGBTQ-tähtitaivaan alla (Kulttuuriklubi), Norjalaisesseitä (Kulttuuriklubi), O`Gay - kolmas queernovellikokoelma (Kulttuuriklubi) sekä Digivallila - sata ekaa tarinaa (Kulttuuriklubi 2020).


VARAPÄÄTOIMITTAJAna TOHTORIKOULUTETTAVA ja KRIITIKKO


Digivallila.comin kriitikkona ja varapäätoimittajana toimii tohtorikoulutettava Eero Suorsa, mm. Vapaa-ajattelijoiden lehden toimitussihteeri, joka on kirjoittanut kritiikkiä aiemmin mm. Sylvi-lehteen, NVL:n Kritiikin uutisiin ja Hybrikseen sekä Kulttuurivihkoihin. Eero on kirjoittanut digivallila.comiin helmikuussa artikkelin "Tanssi nukkeni mun - filosofinen luenta klassisesta baletista sadomasokismin ja väkivallan linssien läpi" ja maaliskuussa artikkelin "Joyce Carol Oatesista" sekä arvostelun professori Timo Airaksisen uutuuskirjasta "Maanläheisesti uskonnottomuudesta ja henkisyydestä "Jäähyväiset uskonnolle - henkisyyden puolustus" (Bazar 2020) sekä Harald Olausenin viime vuonna ilmestyneestä ortodoksikirjasta "Ortodoksisuudesta kriittisesti" "Kohti korkeuksia-Jumalaa lähellä: ortodoksiesseitä" (Kulttuuriklubi 2019). SARV ry myönsi hänelle corona-apurahan digivallila.comissa kesän aikana julkaistavaan artikkelisarjaan, jossa käsitellään populaarikulttuuria filosofisen linssin lävitse. Sarjan esseissä käsitellään mm. vastauskonpuhdistusta, Charles Mansonia ja Ridley Scottin elokuvia.



BLOGI:


Huomio: Teksti on vahvasti puolueellinen, sillä olen Gutzeitin norjalaisten jälkeläinen. Tänään tuli oikein kunnolla vettä niskaan Storan ruotsalaisesta pääkonttorista. Moni ihmettelee varmasti, miksi en käytä Enso-liitettä nimen yhteydessä. Se ei ole ollut enää pitkään tämän ruotsalaisen firman virallinen nimi. Ensoa käytetään vain Suomen asioiden...

Jorma Uotinen oli koko 1980- ja 90-lukujen valokuvatuin ja sen myötä myös tunnetuin hahmo, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Raisa rauhamaa otsikolla "Julkisuus ja taide - Miten valokuva teki Jorma Uotisesta tähden" kirjassa "Valokuvan tanssi - suomalaisen tanssin kuvat 1890-1997" (Pohjoinen 1997). Uotisen imago koheni noina vuosina kirjaimellisesti...

Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Timo Haapala paljasti 13.8.2020 olleessa jutussaan syyn miksi Sanna Marin sietää ja tukee kovassa vastatuulessa kulkevaa peruspalveluministeri Krista Kiurua: Pääministeri Sanna Marin ei olisi pääministeri ilman porilaista Krista Kiurua:

Lehdissä on esitetty ajatus, että ihmisen käyttäytymisen periaatteiden ymmärtäminen olisi tärkeää nyt, kun koronaa tukahdutetaan. Miten ihmiset käyttäytyvät ja mitkä inhimilliset tekijät vaikuttavat sen leviämiseen ja estämiseen, tästä syntyy ymmärtämisen tarve. Siksi panenkin korteni kekoon, olenhan koulutukseltani psykologi.

Onko Suomella koskaan ollut niin huonoa oikeuskansleria kuin nyt? Suomessa on viime aikoina ihmetelty huonoa lainsäädäntöä ja syyttävä sormi on noussut hallituksen suuntaan. Sormi osoittaa kuitenkin väärään suuntaan, sillä oikeuskansleri Tuomas Pöystin pitäisi olla se, joka asiantuntemuksellaan vastaa hallituksen päätösten laillisuuden...

Hetki sitten päättyi SARVin Yhteinen kritiikki!-kirjan verkkojulkkkarit. Tässä arviomme kirjasta, keskustelusta ja poimintoja verkkojulkkareista.