Professori Timo Airaksisen johtama suomalaiset arvot kriisissä kirja- ja tutkimusprojekti 2019-2024:

-filosofis-kulttuurinen verkkojulkaisu digivallila.com

-kirjakustantamo:www. kulttuuriklubi.com

-esiintymiset kirjastoissa ja kirjamessuilla

-filosofiaa popularisoivat kirjat sekä englanninkieliset tieteelliset artikkelit kansainvälisissä tiedejulkaisuissa

Filosofis-kulttuurinen verkkolehti www.digivallila.com on osa professori Timo Airaksisen johtamaa suomalaiset arvot kriisissä-tutkimus- ja kirjaprojektia (2019-2023).

Kirjaa voi lukea ilmaiseksi:www.kulttuuriklubi.com
Kirjaa voi lukea ilmaiseksi:www.kulttuuriklubi.com

Digivallila.com on osa Timo Airaksisen johtamaa Suomalaiset arvot kriisissä tutkimus- ja kirjaprojektia (2019-2023). Samaan projektiin kuuluu myös kansainvälinen artikkeliyhteistyö professori Airaksisen ja Hampurin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessorin Manfred J. Hollerin toimittaman vertaisarvioidun tieteellisen julkaisun Finnish-German Yearbook of Political Economyn kanssa. Suomalaiset arvot kriisissä kirja- ja tutkimusprojektissa ovat aiemmin ilmestyneet Timo Airaksisen "Markiisi de Saden elämä" (Kulttuuriklubi 2019 - esipuhe Harald Olausen) sekä "Jäähyväiset uskonnolle - henkisyyden puolustus" (Bazar 2020), Timo Airaksisen ja dosentti Heta Gyllingin "Suvaitsevaisuus" (Arktinen Banaani 2020), Timo Airaksisen "Hyvinvointivaltion hylkäämät" (Bazar 2020) sekä "Himon ilot - ajatuksia seksistä ja seksuaalisuudesta" (Bazar 2021), ja ilmestyy vielä Airaksisen "Filosofiaa raakana" (Arktinen banaani 2022) sekä "7 tapaa tuhota ihminen - filosofisia sormiharjoituksia" (Robustos 2022). Olausen on myös toimittanut ja kirjoittanut jälkipuheen professori Airaksisen koottuja kolumneja käsittävään kirjaan "Rentous elämänasenteena" (Robustos 2021). Olausenin projektiin kuuluvia omia kirjoja ovat novellitrilogia "Homolulu" (Kulttuuriklubi 2018), "Päättyneitä tarinoita" (Kulttuuriklubi 2019) ja O`Gay"(Kulttuuriklubi 2020) sekä esseekokoelmat "Anteeksipyyntö ei auta ja muita epätoivon esseitä" (Kulttuuriklubi 2017), "Mediaesseitä" (Kulttuuriklubi 2018), "Kohti korkeuksia- Jumalaa lähellä: ortodoksiesseitä" (Kulttuuriklubi 2019) ja "Norjalaisesseitä" (Kulttuuriklubi 2020) sekä "Tanssiesseitä" (Kulttuuriklubi 2021) sekä vielä esseesarjan viiminen teos "Kokoomusesseitä" (Kulttuuriklubi (2022). Romaani "Kaikki loppuu aikanaan" (Kulttuuriklubi 2022). Yhdessä digivallila.comin varapäätoimittaja, kriitikko ja tohtorikoulutettava Eero K.V. Suorsan kanssa Olausen on kirjoittanut "Homeroskritiikkiä ja muita filosofisia kulttuuriesseitä" (Kulttuuriklubi 2021). Vuonna 2022 ilmestyy Olausenin ja Suorsan seuraava yhteinen esseekirja "Kauneuden kirous ja Liian paljon nuorena sekä muita filosofisia kulttuuriesseitä" (Kulttuuriklubi 2022) ja seuraavana vuonna "Ex-iskelmätähti Markku Arokanto leijonanluolassa ja porsas ammeessa sekä muita filosofisia kulttuuriesseitä" (Kulttuuriklubi 2023) sekä Olausenin ja Airaksisen yhteinen kritiikkikirja "Maailma sanojen vankina" (Kulttuuriklubi 2023) ja Olausenin "Gayelokuvat ennen ja jälkeen Brokeback Mountainin" (Kulttuuriklubi 2023). Sarjan päättää poliittinen tutkielma "Mikä Kouvolassa on vikana?" (Kulttuuriklubi 2024).

www.robustos.fi
www.robustos.fi


Sokraattinen epävarmuus on kuin nokkela pila verrattuna absurdiuden vakavuuteen


Filosofisen metodimme voisi tiivistää seuraavasti: käytämme filosofi Ludvik Wittgensteinin ajatuksia. Hän piti tanskalaista eksistentialistifilosofi Sören Kierkegaardia koko 1800-luvun ylivoimaisesti tärkeimpänä ajattelijana. Päättävässä epätieteellisessä jälkikirjoituksessaan Kierkegaard kirjoitti subjektiivisuudesta, joka oli hänen mielestään totuus: sillä muutoin olisimme unohtaneet sen mikä sokraattisessa ajattelussa oli arvokkainta: "Kun Sokrates uskoi, että jumala oli olemassa, hän piti kiinni objektiivisesta epävarmuudesta sisäisyyden koko intohimolla; ja juuri tuohon ristiriitaan, tuohon riskiin, sisältyy usko. Sokraattinen epävarmuus on kuin nokkela pila verrattuna absurdiuden vakavuuteen, ja sokraattinen eksistoiva sisäisyys on kuin kreikkalaista suruttomuutta verrattuna uskon aiheuttamaan rasitukseen." Näin digivallila.com kytkeytyy jo Sokrateesta alkaneeseen traditioon, jossa epäily ja skeptisismi toimivat apuvälineinä ilmaisun ja ajatuksen selkeyttämisessä.


HURJAT LUKIJALUVUT KULTTUURILEHDEKSI

Perustamisestaan lähtien digivallila.com on saavuttanut laajan ja vakiintuneen lukijakunnan; tekstien lukijamäärä vaihtelee keskimäärin aina 500-3500 välillä. Kolumnistin ja ulkomaankirjeenvaihtaja, Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Timo Airaksisen parhaimmat ja suosituimmat tekstit rikkovat yli 5000 lukijan rajan.

JULKISTA TUNNUSTUSTA

Digivallila.com on saanut tunnustusta myös apurahojen muodossa; kesäkuussa 2020 Taiteen edistämiskeskus TAIKE myönsi päätoimittaja Harald Olausenille 3000 euron apurahan julkaisun kehittämistyöhön, ja Suomen arvostelijain liitto SARV ry kriitikko ja varapäätoimittaja Eero K.V. Suorsalle 2000 euron korona-apurahan kesän aikana julkaistavaa artikkelisarjaa varten. Taiteen edistämiskeskus TAIKE antoi uudelleen vuonna 2021 päätoimittaja Harald Olausenille coronarahoista 6000 euron apurahan taiteellisen toiminnan suunnitteluun ja suimalaiset arvot kriisissä projektin kehittämiseen mm. digivallila.comissa, joka tarjoaa teksteissään sisältöjä vaativaan älylliseen makuun. Digivallila.comin tarjonta on erittäin laajaa: tähän asti esseemme, kolumnimme sekä kritiikkimme ovat käsitelleet mm. niin Jörn Donneria, klassista balettia, koronakriisiä, taistelua suomalaisesta metsäteollisuudesta, Jan Vapaavuorta ja Anni Sinnemäkeä kuin myös markiisi de Sadea. Digivallila.comissa on julkaistu myös elokuva- ja teatteriarvosteluja, unohtamatta kirjallisuuskritiikkiä ja laajoja kulttuuriesseitä.

LAAJA NÄKÖKULMA TODELLISUUTEEN

Digivallila.com ei kuitenkaan keskity pelkästään edellä mainittuihin aihealueisiin, kuten teatteriin ja kirjallisuuteen. Digivallila.com on julkaistu myös ajankohtaisia poliittisia kommentaareja, kuten päätoimittaja Harald Olausenin kommentaari koskien Katri Kulmunin eroa sekä Harald Olausenin yhdessä Eero K.V. Suorsan kirjoittama kriittinen katsaus Jukka Hankamäen kohua herättäneeseen pamflettiin. Päivän poliittisten ilmiöiden lisäksi digivallila.com reagoi nopeasti myös ajankohtaisiin kulttuuri-ilmiöihin, kuten esimerkiksi YLE:n Radio 1 Beethoven-iltaan, josta päätoimittaja Olausen laati pitkän arvion, joka sai kiitokset myös Yleisradion Narrin aamulaulun toimittajalta Outi Paanaselta. Lyhyen olemassaolonsa aikana digivallila.com on saanut runsaasti hyvää palautetta, mm. Humanisti-lehden päätoimittaja Arja Stridiltä ja Jörn Donnerin elämäkerran kirjoittaneelta entiseltä kansalliskirjaston johtaja, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmilta, jonka mielestä juuri tällaista journalismia, mitä digivallila.com edustaa, maamme tarvitsee.

KULTTUURIESSEIDEN UUSESTETIIKKA

Digivallila.comin tyylilajin pohjana on essee. Mikä essee on? Painotamme artikkeleissamme György Lukȧcsin tavoin eroa "todellisen esseen" sekä mielipiteistä usein esseeksi kutsutun kirjoitustyypin välillä. Lukȧcs piti esseen tärkeimpänä piirteenä sitä, että se ei antanut aiheen kahlita kirjoittajansa ajatusseikkailuja. Aiheen johdonmukaista järjestelyä kiinnostavampaa oli ajatuksen vapaa liike: esseetä kirjoitettiin "jonkin" odotuksessa pikemmin kuin valmiin idean ilmaisemiseksi. Luckasin mukaan kaikesta tästä saattoi kasvaa uutta estetiikkaa. Juuri sitä mekin digivallila.comin teemme. Pitää olla ajatusta ja rohkeutta sanoa se, vaikka se ei sattuisikaan miellyttämään tai olemaan se kohteliaan tuttu ja turvallinen.

TOIMITUSKUNTA; PROFESSORI KOLUMNISTIna ja ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJA

Digivallila.comin kansainvälisesti kuuluisa kolumnisti ja ulkomaankirjeenvaihtaja, professori Timo Airaksinen oli keväällä 2020 lempipuuhassaan kalastamassa "isoja kaloja" Australiassa. Heinäkuun alusta lähtien hän kirjoittaa kulttuuripainotteisia matkaesseitä digivallila.comiin Hampurista, unohtamatta kaupungin oopperaa ja muuta kulttuuritarjontaa. Timo Airaksinen on vaasalaislähtöinen Helsingin yliopiston eläkkeellä oleva filosofian professori. Airaksinen pääsi ylioppilaaksi Onkilahden yhteiskoulusta. Hän opiskeli psykologiaa ja filosofiaa Turussa. Helsingin yliopiston professoriksi hänet siirtyi 1981 josta hän jäi eläkkeelle 2015. Airaksinen on monipuolinen osaaja ja sekä suosittu puhuja että kirjoittaja ja opettaja edelleenkin. Hän on opettanut mm. kasvatustieteitä monena vuonna Vaasan kesäyliopistossa puuvillatehtaalla, jossa hänen isoäitinsä oli aikoinaan kutojana. Timo Airaksinen on palkittu tietokirjailija ja pitänyt satoja esitelmiä yhteiskunnallista asioista, hyvinvoinnista, ammattietiikasta, arvoista ja kasvatuksesta. Airaksinen julkaisee edelleen aktiivisesti myös vieraskielisiä tieteellisiä tutkielmia, esimerkiksi 1700 -luvun teologiasta ja viimeksi kirjallisuuden ja modernin kielitieteen kysymyksistä.

ESSEISTINÄ ETURIVIN EETIKKO


Digivallila.comin esseistinä toimii dosentti Heta Aleksandra Gylling, (aik. Häyry) joka on maamme eturivin filosofeja ja on kirjoittanut laajasti artikkeleja ja kirjoja niin soveltavasta etiikasta, bioetiikasta, estetiikasta ja kehitysyhteistyön etiikasta. Gylling oli käynnistämässä eettistä debattia eutanasian oikeutuksesta 1980-luvun lopussa ja perustamassa Skepsis ry järjestöä. Gylling on tehnyt mittavan tieteellisen uran: hän väitteli vuonna 1990 valtiotieteiden tohtoriksi aiheesta The Limits of Medical Paternalism (Routledge),Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian dosentiksi hänet nimitettiin 1991 ja Lapin yliopiston oikeusfilosofian dosentiksi hänet nimitettiin 1993. Helsingin yliopiston soveltavan etiikan (erityisesti tieteen etiikan) professorina Gylling toimi vuosina 2002-2007. Käytännöllisen filosofian yliopistonlehtoriksi hänet nimitettiin vuonna 2004, mistä virasta hän jäi eläkkeelle 2018. Gylling on tehnyt myös merkittävän kansainvälisen uran, jonka aikana hän on vieraillut niin Dar es Salaamissa Tansaniassa, Tokiossa ja Buenos Airesissa, vain muutamia mainitaksemme. Gyllingin viimeisin teos oli Elää halun kanssa (yhdessä Timo Airaksisen kanssa, 2017), ja hänen seuraava teoksensa Suvaitsevaisuus: Erään taistelun kuvaus (yhdessä Timo Airaksisen kanssa) ilmestyi Arktisen Banaanin kustantamana syksyllä 2020.

V.t PÄÄTOIMITTAJANA tunnettu QUEERKIRJAILIJA ja GONZOJOURNALISTI

Queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen toimii digivallila.comin päätoimittajana professori Timo Airaksisen "Suomalaiset arvot kriisissä"-kirja ja tutkimusprojektin tuottajana sekä kirjallisena agenttina vuosina 2019-2023. Olausen kirjoittaa nettilehteen laajoja kulttuuriesseitä sekä arvosteluja. Olausen on opiskellut yliopistossa mm. aatehistoriaa ja estetiikkaa erikoistuen elokuvaan. Hän on toiminut mm. toimittajana, kolumnistina, kriitikkona, kirjeenvaihtajana, tuottajana, puheiden kirjoittajana sekä museo-oppaana. Vuodesta 1992 myös kulttuuriyrittäjänä; taidefestivaaleja, tanssiopistoja, nuorten kulttuurityöpajoja OPM:n ja RAY:n rahoituksella sekä yhdessä työministeriön kanssa kulttuurialan työllisyyskursseja. Vuodesta 2010 lähtien Harald Olausen on julkaissut kritiikkejä ja kirjoja; esseitä, pamfletteja, novelleja ja proosaa sekä valokukuvannut mm. 15. mustavalkokuvakirjaa "City Book Serie"-kirjasarjassaan, joista suurin osa löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Richardinkadulta taidekirjojen osastolta. Helsinki-kuvakirjaa myydään Valokuvataiteen Kämp Galleriassa sijaitsevassa K-1-gallerian museokaupassa.

Eero on kirjoittanut yhdessä digivallila.comin toimituskunnan muiden jäsenten kanssa kaksi kirjaa. Vuonna 2023 ilmestyy hänen oma kirjansa Filosofian historian kahdet kasvot.
Eero on kirjoittanut yhdessä digivallila.comin toimituskunnan muiden jäsenten kanssa kaksi kirjaa. Vuonna 2023 ilmestyy hänen oma kirjansa Filosofian historian kahdet kasvot.

VARAPÄÄTOIMITTAJAna TOHTORIKOULUTETTAVA ja KRIITIKKO

Digivallila.comin kriitikkona ja varapäätoimittajana toimii tohtorikoulutettava Eero Suorsa, mm. Vapaa-ajattelijoiden lehden toimitussihteeri, joka on kirjoittanut kritiikkiä aiemmin mm. Sylvi-lehteen, NVL:n Kritiikin uutisiin ja Hybrikseen sekä Kulttuurivihkoihin. Suorsa on osallistunut digivallila.com-sata ekaa tarinaa-kirjan kirjoittamiseen sekä kirjoittanut yhdessä Harald Olausenin kanssa "Homeroskritiikkiä ja muita filosofisia kulttuuriesseitä" (Kulttuuriklubi 2021)-kirjan. Syksyllä 2022 molemmilta digivallilan päätoimittajalta tulee yhteinen esseekirja "Kauneuden kirous ja Liian paljon nuorena sekä muita filosofisia kulttuuriesseitä" (Kulttuuriklubi 2022). Eerolta tulee myös ensimmäinen oma kirja seuraavana vuonna "Filosofian kahdet kasvot" (Kulttuuriklubi 2023).


BLOGI:


Taidehemppapiireissä pyöri 1970- ja 80-luvuilla vitsinä kysymys onko kukaan nähnyt norjalaiselokuvia - se oli samanlainen vitsi kuin mitä teatteriguru Jouko Turkka viljeli kysyessään yleisöltään, olivatko he (muka) nähneet intohimoista demaria. Tämän vuoden Rakkautta&Anarkiaa -elokuvafestivaalien ohjelmistoon kuuluva Itonje Söimer Guttormsenin (oli...

Jamila Wignotin dokumentin Ailey suurin ongelma on yrittää tehdä Aileystä amerikkalaista melodramaattista sankaria vanhan tutun, mutta itse elämälle vieraan amerikkalaisen unelman, "juoksupojasta johtajaksi"-kaavan mukaan ärsyttävässä muotissa niin, että emme näe kankaalla hitustakaan ihmisestä nimeltään Alvin Ailey tai katsausta hänen...

Nykyelokuva saattaa tuntua aiheeseen perehtymättömän mielestä tylsältä, kun valkokankaalla ei tunnu tapahtuvan mitään muuta kuin tuuli ujeltaa, lintu lentää ja kuvat etenevät verkkaiseen tahtiin, kuten viehättävän ja vakuuttavan Apichatpong Weerasethakun uutuuselokuvan Memoria loppukohtauksessa, jossa päähenkilöt ovat hiljaa ja luonto huokaa omissa...

Suttuinen ja haalea Luchino Viscontin Thomas Mannin samannimiseen kirjaan perustuvassa Kuolema Venetsiassa -elokuva (Italia-Ranska: 1971) ei ole maailman paras homoleffa, vaikka niin sen usein väitetään olevan sen ikonisen luonteen takia, ja siksi, ettei tuolloin vielä varsinaisesti tehty homoleffoja, olihan homous vielä mm. Suomessa tuohon aikaan...

Candyman on kauhuelokuvan muottiin puettu hävinneiden kronikka maassa, jonka pepsodent-hymyn hintana on järkyttävä rasismi, väkivalta ja köyhien mustien alistaminen. Elokuva on nykyaikaisen kauhun mestariteos (ja myös kriitikkojen arvostama), joka ottaa samaan aikaan kantaa yhteiskuntaa ongelmiin, mutta kuvaa myös urbaanilegendojen voimaa esittäen...