Älykkyysloukku

08.12.2021

Teksti Harald Olausen

"Ei riitä, että hallussa on toimiva mieli, kaikkein tärkeintä on käyttää sitä oikein."

-Rene Descartes

Rene Descartes kirjoitti vuonna 1637 kirjassaan Metodin esitys siitä, miten mahtavimmat ajattelijat pystyivät sekä suurimpiin hyveisiin että suurimpiin paheisiin: ne, jotka etenevät vaikkakin hyvin hitaasti, voivat päästä pidemmälle pysytellessään koko ajan oikealla tiellä verrattuna niihin, jotka kiirehtivät liikaa ja eksyvät oikealta reitiltä. Descartes siis tavallaan keksi ensimmäisenä älykkyysloukun, jollei oteta huomioon jo vanhojen kreikkalaisten hybris-käsitettä. Ihminen on omituinen kuvitellessaan olevansa kaikkivoipainen ja jumalan kaltainen onnistuessaan kerran yllättämään ja ylittämään näin itsensä.

David Robsonilla on ollut Descartes lähtökohtanaan kirjassaan Älykkyysloukku - miksi teemme tyhmiä virheitä ja miten tehdä parempia päätöksiä (Tuuma 2020) tärkeän kysymyksen: Vaikka olet fiksu, kouluttautunut (kuin esimerkiksi nyt tapetilla oleva surullisenkuuluisa demaripääministeri Sanna Marin, joka on lisäksi missin näköinen, ja monen pahan puheen mukaan myös itse sisältä samanlainen narsistinen hermokimppu) ja olet hyvä siinä mitä teet, kuitenkin teet virheitä? Samaan aikaan kannattaisi kirjaa selaillessa (nimenomaan selaillessa, sillä se on nykyajan suosittujen kirjojen tapaan amerikkalainen elämänopas eikä sisällä mitään ehdotonta totuutta itsessään tai syvällistä tietoa) kannattaa katsoa Ylen Areenasta ohjelmasarja tervetulo tulevaisuuteen ensimmäinen jakso Syventyminen:

"Uusi sarja, osa 1/3. Asioihin syventyminen on tulevaisuuden luksusta. Kolme vuotta sitten Maj My ja Kristian muuttivat pienelle Ærøn saarelle voidakseen viettää enemmän aikaa neljän lapsensa kanssa. Se tarkoittaa myös sitä, että he huolehtivat lasten koulunkäynnistä kotikoulussa. Ilona on löytänyt turvapaikkansa metsästä, missä hän halailee puita. Stig syventyy mieleensä viettämällä jopa seitsemän minuuttia vedenpinnan alla hengittämättä. Hengityksen säätelyn avulla hän on voinut luopua lääkityksestä. Tanskalainen sarja ihmisistä, jotka käyttävät jo tulevaisuuden työkaluja."

Robson sanoo rajanneensa aiheen käsittelyn kolmeen erityiseen kysymykseen. Miksi fiksut toimivat tyhmästi? Millaisia taitoja ja taipumuksia heiltä puuttuu, jotka voisivat selittää nämä virheet? Ja kuinka voisimme kehittää ominaisuuksia, jotka suojaisivat meidät monilta erehdyksiltä? Robson kertoo kirjottaessaan kirjaansa tarkastelleensa kaikkia näitä kysymyksiä yhteiskunnan jokaisella tasolla aloittaen yksilöstä ja päätyen suuria organisaatioita vaivaaviin virheisiin.

Ensimmäisessä osassa hän määrittelee ongelman ja tarkastelee älykkyyden ymmärtämiseen liittyviä puutteita ja tapoja. Toisessa osassa hän tarjoaa näihin ongelmiin ratkaisuja esittelemällä "uusi näyttöön perustuva viisauden ala, joka kokoaa muita hyvän päättelyn kannalta ensiarvoisen tärkeitä ajattelutapoja ja kognitiivisia kykyjä sekä tarjoaa samalla käytännön tekniikoita niiden kehittämiseen" - siis omien sanojensa mukaan. Kolmannessa osassa hän keskittyy tarkastelemaan oppimisen ja muistin ongelmia. Neljännessä osassa hän keskittyy tutkimaan miksi lahjakkaat ryhmät toimivat tyhmästi.

Robsonin kirjan selaileminen käy hyväksi alkupalaksi tanskalaissarjaan, jossa tartutaan härkää sarvista juuri kysymyksen: miksi teemme tyhmiä virheitä ja miten tehdä parempia päätöksiä konkretisoimisessa aitotanskalaiseen kokeelliseen ja etsivään tapaan. iloiset tanskalaiset ovat aina askeleen edellä, mitä tulee kysymykseen uusien vaihtoehtoisten elämäntapojen- ja ymmärrysten konkreettisten sovellusmallien etsinnässä. 1970-luvulla Tanska - tuo ihanan yksilöllisen vapauden ja suoran ajattelun kotimaa - oli avoimen seksin ja huumepolitiikan synnyinmaa. 1980-luvulla kasvisruokailun ja vaihtoehtoisen asumisen kotimaa. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Älykkyysloukku-kirja kertoo, miksi itseään älykkäinä ihmisinä pitävät toimivat tyhmästi. Heti kirjansa alussa hän kertoo eräästä loistavaälyisestä Nobel-voittajasta, joka on samaan aikaan sekä terävä että uskoo salaliittolaisteorioihin, avaruusolioihin ja kieltää mm. aidsin. Robson kysyykin voisiko nobelistin nerous selittää hänen uskonsa avaruusolioihin ja taipumuksensa kieltää aids ja olisiko hänen loistava älykkyytensä tehdä hänestä myös uskomattoman tyhmän?

Psykologiaan ja neurotieteeseen erikoistuneena tiedetoimittajana Robson tunnustaa muiden ihmisten tavoin aiemmin ajatelleensa älykkyyden tarkoittavan samaa kuin hyvä ajattelu. Tämän teesin hän kumoaa kirjassaan ja osoittaa etteivät yleisälykkyys ja akateeminen koulutus onnistu suojaamaan meitä monilta kognitiivisilta virheiltä. Hän tunnusta tutkijoiden menneen metsään etisessään kuumeisesti ihmisestä sisäsyntyistä yleisälykkyyttä:

"Älykkäät ja koulutetut ihmiset oppivat tekemistään virheistään ja noudattavat toisten neuvoja muita epätodennäköisemmin. Erehtyessään heillä on myös paljon parempi kyky keksiä yksityiskohtaisia perusteluja oman päättelynsä tueksi, ja siksi heistä tulee omissa kannoissaan koko ajan järkähtämättömämpiä. Mutta vieläkin pahempaa, fiksut näyttävät olevan muita sokeimpia ajattelunsa vinoutumille, eli he eivät tunnista logiikkansa aukkoja yhtä helposti."

Seuraukset voivat olla Robsonin mukaan vakavia. Yksilön kannalta tällaiset virheet vaikuttavat suoraan elämäämme. yhteisön kannalta ne voivat johtaa oikeusmurhiin. Samankaltaiset virheet voivat johtaa hänen mukaansa mm. avaruussukkuloiden törmäämiseen, osakemarkkinoiden romahtamiseen ja siihen, että maailman johtajat ummistavat silmänsä ilmastonmuutokselta. Ja vaikka vaikuttaisikin, ettei näillä ilmiöillä olisi mitään yhteyttä, Robson väittää saaneensa selville, että samankaltaiset prosessit ovat kaikkien virheiden taustalla. Kyse on kaavasta, johon hän viittaa termillä älykkyysloukku ja josta koko kirja kertoo.

Hauskinta kirjassa on viisauden luokittelun eri asteet;  Aktiivisen avoin ajattelu,, emotionaalinen kompassa, episteeminen tarkkuus,  episteeminen uteliaisuus,  kasvun asenne,  kognitiivinen rokottaminen,  kollektiivinen älykkyys, kuolemaa edeltävä tutkimus, monitulkintaisuuden korostaminen, monitulkintaaisuuden sietäminen, moraalinen albegra,  reflektiivinen osaaminen,  Sokrates-vaikutus, tietoinen läsnäolo, toivottavat vaikeudet, vieraan kielen vaikutus ja älyllinen nöyryys.