Filmihullu 4/2021

Filmihullu 4 | 2021
Sisältö
Pääkirjoitus
Lauri Timonen
Unen rauta ja kivi - Merkintöjä John Fordin elokuvasta Rautahepot
Veli-Matti Huhta
Jean Epsteinin kaksi elämää
Velipekka Makkonen
Sana
Joonas Nykänen
Ääni ja hiljaisuus Eisensteinillä
Lauri Piispa
Gennadi Špalikovin henki
Mia Öhman
Hiljaisuuden pommitus
Paavo Kässi
Hiljaisuutta katsellessa - "Elokuvan henkinen perustila syntyy äänimaailman kautta"
Pentti Stranius
Historian hiljaisuus ja hurskastelijoiden huuto
Olaf Möller
Ilmiö, joka vastaa - Godardin Le Gai savoir kumous kevään äänien kaikuluotaimena
Tytti Rantanen
Ääni, visio, kognitio - 2001: Avaruusseikkailun tuolla puolen
Martti-Tapio Kuuskoski
Tarvitaan myös merkitysten ja tarkoitusten väliin tipahtavia taukoja
Harald Olausen
Internetissä kummittelee - Kiyoshi Kurosawan Pulsen yksinäisyyden kauhu
Sakri Pölönen
Voiko miljoona kärpästä olla väärässä?
Kari Glödstaf
Godard 39. keskustelu
Sampsa Laurinen
Festivaalit
Mikko Pihkoluoma, Olaf Möller
Ensi-illat
koonnut Timo Malmi
Vieraskynä
Hannaleena Hauru
Koronakauden jatkuessa joudumme jälleen jättämään Sodankylä-numeron väliin, mutta emme anna poikkeusaikojen lannistaa, vaan kairaamme niistä pikemminkin intoa kiehtovan levottomaksi livenneeseen, ääntä ja hiljaisuutta käsittelevään teemakokonaisuuteemme.
Perehdymme mykkä- ja äänielokuvan molemmin puolin meritoituneisiin taiteilijoihin sekä yksittäisiä elokuvia - Fordin Rautahepo (1924), Harold Lloydin Täällä ei pelätä (1929), Dreyerin Sana (1955), Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu (1968), Godardin Le Gai savoir (1969), Klimovin Tule ja katso (1985) - käsittelevillä intensiivisen inspiroituneilla esseillä, että Jean Epsteinin, Sergei Eisensteinin ja Aleksandr Sokurovin urien laajemmilla lähiluvuilla.
Olaf Möller kysyy, miksi Alberto Lattuadan huomattava filmografia on hukkunut historian hämärään, ja Mia Öhman korottaa panoksia tutustuttamalla meidät neuvostoelokuvan tuntemattoman merkkihahmon Gennadi Špalikovin elämänvaiheisiin. Harald Olausen käsittelee merkitysten ja tarkoitusten väliin tipahtavia taukoja ja Sakri Pölönen Kiyoshi Kurosawan Pulsen (2001) heijastelemia yksinäisyyden kauhuja ja internetin tilattomassa tilassa kaikuvia tuskanhuutoja.
Vierailemme myös Cannesin ja Annecyn elokuvajuhlilla, ensi-illoissa saa huomiota muun muassa pandemiasesongin seurauksena uuden elämän löytänyt feministi-indien merkkiteos Wanda (1970) ja vieraskynäpalstalla ohjaajakäsikirjoittaja Hannaleena Hauru vertailee omia festivaalikokemuksiaan marsalkka Mannerheimin melkein vuosisataa varhaisempiin maailmanvalloitusmatkoihin.
- Tilaa Filmihullu > |