Filosofian ja arkielämän välisistä suhteista

22.10.2021
Patsas on mukaelma Rodinin alkuperäisestä työstä AJATTELIJA.  Kuvan on ottanut Joe deSousa.
Patsas on mukaelma Rodinin alkuperäisestä työstä AJATTELIJA. Kuvan on ottanut Joe deSousa.

Teksti Eero K.V. Suorsa

Mitä filosofia on? Kreikan kielestä nousevan käännöksen ja siitä johdetun määritelmän mukaan viisauden rakastamista, mutta tähän käännökseen ja määritelmään yksimielisyys sitten päättyykiin.

Raju kysymys, eikä se tule minkään rajun rakastajan suusta, vaikka kysymykseen ovat esittäneet vastauksia niin erilaiset filosofisten koulukuntien edustajat kuin Mary Midgley viimeiseksi jääneessä teoksessaan What is Philosophy For? (2018) ja Gilles Deleuze ja Felix Guattari teoksessaan Mitä filosofia on? (alkuteos Qu'est-ce que la philosophie? 1991, suomennos julkaistu. 1993). Yhtä kaikki merkittävien filosofien erilaisia vastauksia samaan yhtä merkittävään kysymykseen, mutta yhteisymmärrystä tästä aiheesta tuskin tullaan saamaan, ainakaan kovin pian. Jos tuskin koskaan, ja silloinkin tämä tieto valunee meille arjen parissa vaeltaville muurahaisille kovin tipoittain, jos silloinkaan, parahin lukija.

Mutta tässä tekstissäni en käy käsiksi tähän ikiaikaiseen määritelmiä koskevaan ongelmaan, vaan pyrin pikemminkin kirjoittamaan yllä mainitusta arjesta, tuosta meille niin tutusta ja silti arvoituksellisesta.

Arkea itsessään on tuskin tarpeen ryhtyä määrittelemään, koska maitolitran hinta ja bussista myöhästyminen ovat kaikille sen verran tuttuja ja karvaita kokemuksia, että näiden mainitseminen riittänee esimerkeiksi arjesta. Ne ovat määritelmiä, jotka tuntee eletyssä elämässä ilman sen enempää pohtimista, vaan voi todeta "tätä on elämä" tai "tätä on arki".

Mutta mikä on filosofian ja arjen välinen suhde?

Filosofian ajatellaan monesti olevan jotenkin ylempänä niistä arkisista elämän huolista, joita haluamme käsitellä kaikkein kipeimmin tässä ja nyt. Näin ei tietenkään ole, sillä filosofiaa tarvitaan hyvin kipeästi juuri niihin asioihin, joita arjessamme tapahtuu.

Mainitsen seuraavaksi aluksi kaksi esimerkkiä nimenomaan siitä mitä en tarkoita, parahin lukija, jotta voimme keskeisiä asioita toisistaan.

En nyt tarkoita tätä nimenomaan fenomenologian käsitteiden kautta katsottuna tai mielessä, siis sitä, että keskittyisimme pelkästään elettyihin sisäisen maailmamme tai aistiemme kautta elettyihin asioihin. Jos vetäydymme pelkästään sisäiseen maailmaan tai aistiemme pariin, niin etäännytämme itsemme arjesta.

Filosofian etäännyttäminen akateemiseen norsunluutorniin ei sekään vie sitä lähemmäksi arkea, ja arjessa tapahtuvia kokemuksia. Vaikkakaan, mikään ei voi olla verrannollista siihen tyydytykseen, jonka pitkään jatkuvasta akateemisen kirjoittamisen tunteesta saa. Vailla häiriötekijöitä, siinä rauhassa minkä akateeminen kirjoittaminen suo. Mutta akateemisen filosofian parissa työskennellessä saamme käsitteistöä, jota voimme kuitenkin soveltaa arkielämään.

Mutta mikä siis on filosofian ja arkielämän välinen suhde? Palataan alussa mainittuun Midgleyyn. Midgley totesi muistelmissaan Owl of Minerva Midgley toteaa, että filosofia ei ole ylellisyys vaan välttämättömyys. Ja mitä muutakaan arki on täynnä kuin välttämättömyyksiä? Teoksessaan Utopias, Dolphins and Computers (1996) Midgley rinnastaa keskenään filosofian ja putkiston keskenään. Tarvitsemme molempia, mutta emme huomaa niiden tarvetta, kunnes jotain ympärillämme menee rikki. Silloin tarvitaan putkiston hajoamisen tapauksessa putkimiestä ja arkielämämme moraalia tai etiikkaa koskevien käsitysten hajotessa tarvitaan filosofia ja tämän laatimaa filosofiaa, joka asettaa asioita perspektiiviin. Ja saa näkemään arjen ongelmia erilaisella tavalla, ja ratkaisuehdotuksia niihin.