Ilmastokatastrofin kenraaliharjoitus

24.06.2020

Teksti:

Harald Olausen


Coronaviruksen edetessä on hyvä kysyä, mikä on asiaan liittyen varmistettu, todennettu ja jotain muuta kuin monesta epävarmasta lähteestä muodostuva juorumainen yleinen mielipide? Nämä kysymykset ovat ajankohtaisia tänään kun olemme kuulleet vaihtoehtolääkäri Antti Heikkilän "vaihtoehtoisia faktoja" sisältäneestä kirjoituksesta sekä viime viikolla venäläisten trollien tehtailemista valeuutisista. Uutisoinnissa jakolinja näyttää kulkevan samaa linjaa kuin totuus vastaan luulot-linjalla kautta maailmanhistorian. Jo historiallinen Parmenides oli asettanut vastakkain totuuden (aletheia) ja ihmisten mielipiteen (doksa). Kuilu näiden kahden asian välillä oli hänestä ylitsepääsemätön.


Myös aikoinaan filosofi Bertrand Russell kysyi itseltään mikä oli "tiedon" ja luulon" välinen ero? Hänen mukaansa henkilöllä, jolla on tietoa, on tietoa jostakin, toisin sanoen jostakin olemassa olevasta, sillä se, mikä ei ole olemassa, ei ole mitään. Tämä todistelu toi hänelle mieleen juuri saman historiallisen Parmenideen, joka osasi erottaa totuuden yleisestä mielipiteestä juuri siksi, että totuus oli varmistettu, todennettu ja jotain muuta kuin monesta epävarmasta lähteestä muodostuva juorumainen yleinen mielipide.


On siis syytä kiinnittää tässä tapauksessa tarkka huomiota sanojen "totuus-mielipide" eroihin, sillä niistä muodostuvat tarinat ovat jähmettyneet satumaailmaan vailla todellisuuden pohjakosketusta ikään kuin itsestään irrotetuksi lentävän hollantilaisen aavelaivan tapaan, jonka näkeminen tuo epäonnea sen nähneille. Laivan kapteeni oli alun perin tavallinen kuolevainen, joka oli kirottu purjehtimaan iäti. Kriisin jälkeen puhkeavassa myrskyssä tuo purjehdus käydään totuuden ja mielipiteen välillä ja siitä syntyvä sota saattaa muuttaa maailmaa pysyvästi suuntaan, johon kukaan ei olisi ennen kriisiä uskonut tai halunnut sen muuttuvan.


Juuri tästä ajatuksenvapaudessakin on kysymys - tai sen puuttumisesta "historian vaatimuksissa alemmille ja kiusatuille luokille, joita he ovat pitäneet hyödyllisinä työvoima- ja sotilasresursseina - ei muuta - historian kaapuun puetussa alistumis -ja nöyryyttämispelissään, mutta nyt kyseessä on kenraaliharjoitus ilmastonmuutoksesta ennen, jolloin yhteiskunnat kirjaimellisesti ovat yhden askeleen päässä tuhosta eikä mielipiteillä ole, tai ei enää pitäisi olla samaa harhaanjohtavaa merkitystä tutkitun tiedon edessä kuin ennen kriisiä.


Nyt enää vain tarkka tieto on valtaa elämmehän poikkeustilan keskellä vai onko? Poikkeustilat antavat kansakuntien johtajille mahdollisuuden testata millaisin keinoin he voivat johtaa maitaan jos katastrofista tulee pysyvä. Silloin he hallitsevat tiedolla. Russellille se oli pettämätön, koska sen oli hänen mielestään loogisesti mahdotonta erehtyä päinvastoin kuin luulo. Kuinka se oli mahdollista?, hän kysyi ja vastasi, ettei luulo voi kohdistua sellaiseen, mikä ei ole, sillä se oli mahdotonta, ei myöskään siihen, mikä on, sillä siinä tapauksessa se olisi tietoa. Luulon täytyy siis kohdistua siihen, mikä on eikä ole samalla kertaa:


"Mutta kuinka tämä on mahdollista? Vastaus kuuluu, että yksityisissä oloissa on aina vastakkaisia ominaisuuksia; se, mikä on kaunista, on myös, joiltakin puoliltaan, rumaa, mikä on oikeata, on jossain suhteissa väärää ja niin edespäin. Platon väittää, että kaikilla yksityisillä aistittavilla olioilla on tämä ristiriitainen luonne; ne ovat siis olemisen ja ei-olemisen keskivälillä ja soveltuvat luulon, mutta eivät tiedon kohteiksi. Mutta niiden, jotka näkevät ehdottoman ja ikuisen ja muuttumattoman, voi sanoa tietävän eikä vain luulevan"


Mutta mitä seuraavaksi coronaviruksen runtelemassa mediailmapiirissä uutisoidaan vai odotammeko ensin kriisin oletetun huipun kohtaamista muutaman viikon päästä ja alamme vasta sitten raapimaan toisiltamme silmiä päästä kysymyksellä: mikä meni pieleen ja kuka siihen on syyllinen? Ehkä nyt olisi enemmän kuin koskaan aikaisemmin houkutusta vallanpitäjien julistaa poikkeustila myös siitä mitä ja miten saa mistäkin sanoa siitä huolimatta, että se loukkaa sanavapautta. Vai loukkaako se? Ei kun kyseessä on tutkittu tieto vastaan mielipide,