Japanissa kirsikankukkien aikaan

Teksti professori Timo Airaksinen

Tämä taitaa olla jo perinteestä käyvä kevätkolumnini Japanista kirsikankukkien aikaan. Sanoivat minulle, että sakura eli kirsikankukat valkoisessa loistossaan ovat japanilaisen identiteetin olennainen osa. Varmaan meillä juhannus on samassa asemassa, siis juhla ja juhannus ja mittumaari.

Kuulemma kirsikankukkien loisto symboloi elämän lyhyyttä ja kaiken hyvän ja kauniin katoavuutta. Kukat tulevat, kukkivat viikon ja varisevat terälehtien matoksi maahan. Heti perään tulee lehti puuhun, ja siinä se kevät sitten oli. Japanilaisessa estetiikassa kaiken katoavuuden teema on olennainen. Mutta osataan sitä meilläkin, kun joululaulussa sanotaan, että hetken kestää elämä, sekin synkkää ja ikävää.

Saksalainen filosofi Hegel sanoo näin: Papit saarnaavat kaiken maallisen katoavuudesta, mutta kun husaarit tulevat paikalle säihkyvine säilineen, opimme mitä kaiken katoavuus todella tarkoittaa.

Kaiken katoavuus on ikiajankohtainen teema, kun sotia ei saada millään konstilla loppumaan, ei edes Euroopassa, saati sitten muualla. Sotien kamalin puoli erityisesti nykyään on sota siviilejä vastaan. Olen ajatellut asian niin, että armeijat mieluiten hyökkäävät murhamielellä siviilien kimppuun, koska nämä ovat helppo maali. Sotilaita vastaan sotiminen on siitä ikävää, että ne ampuvat takaisin, ja se onkin vaarallista. Voi tulla omia tappiota.

Siviilien murhaaminen motivoidaan sillä, että tätä kautta vihollisen taistelutahto murtuu. Parempi syy on, kun on pommeja, johonkin ne pitää pudottaa. Hegel sanoi profeetallisesti 1800-luvun alkupuolella, että sota on muuttumassa abstraktiksi asiaksi. Ennen mentiin miekan ja kilven kanssa toista samanlaista vastaan. Nyt pommin uhreja ei näe eikä kuule. Ja vihollinen ampuu rakettinsa jostakin kaukaa. Droonit ovat miehittämättömiä tuholaisia.

Nyt kun Suomi on Natossa ja Venäjä edelleen rajan takana, kaiken katoavuuden teema on surullisen ajankohtainen. Olisi mukavaa, jos sodalla olisi oma etiikkansa eli oikeutetun sodan säännöstö, jota myös noudatetaan. Säännöstöjä ja kansainvälisiä lakeja tietysti laaditaan, vaikka niiden noudattaminen onkin sitten eri asia. Miten on, pitääkö armeijassa noudattaa sotarikoksen tekoa edellyttäviä käskyjä?

Japani ainakin on rauhantahtoinen, kun hävisi aloittamansa sodan niin totaalisesti. Kaksi atomipommia kaupunkeihin ja Tokion keskustan täydellinen polttaminen toisessa maailmansodassa opettivat japanilaisille jotakin sodan todellisuudesta. Entinen sotilaskansa keskittyy nykyään kauniiden kukkien katseluun ja kukkaisasetelmien tekoon. Amerikkaan on isketty vain kerran, kun New Yorkin kaksoistornit kaatuivat 9/11 vuonna 2001. Sotaintoa puhkuvat jenkit edelleen ja rahaa riittää sotimiseen kai rajattomasti. Hyvää kevättä kaikille piinaviikkoa juhlineille siellä maailman onnellisimmassa maassa.