Kaikella on hintansa

28.04.2025

Teksti Harald Olausen

Morgan Houselin kirjaa Rahan psykologia (Viisas elämä, 2023) ei turhaan mainosteta yhdeksi parhaimmista ja persoonallisimmista talouskirjoista vuosiin. Vaikka kyseessä onkin amerikkalaiseen tapaan ylisanojen viljelystä, kirjassa on outoa imua sen 15. luvussa Mikään ei ole ilmaista. Kirjan parasta antia on selittää lähes selkokielisesti käytännön esimerkein rahankäyttöä niin mikro -kuin makrotasollakin. Harvoin Suomessa lukee yhtä oivaltavaa talousproosaa (paitsi Markku Kuismalta).

Amerikkalaisissa onnen pikaoppaissa on kuitenkin yksi kiinnostava piirre: niissä on paljon perusteluja, faktoja ja suoraa puhetta. Juuri siksi kirja kiinnostaa suurta yleisöä ja kustantamoita, jotka ovat tahkoavat voittonsa nykyisin tehtailemalla tällaisia pikateitä unelmiin-oppaita. Tämä lähtökohta on hyvä tietää aluksi mutta se ei vähennä kirjan arvoa tai merkitystä tippaakaan, vaan on osoitus sen tarpeellisuudesta. Totuus on liian arvokas jätettäväksi asiantuntijoille, jotka usein ovat  nykyisin kusettajista pajimpia.

Kirja paljastaa rahan todellisen luonteen ja mahdin yrittämällä vakuutella ja hämmästyttää vaikean asian edessä yksinkertaisilla ratkaisuilla sekä näppärillä huomioilla ympäristöstä. Rahan psykologia ei näet Houselin mukaan perustu pikkutarkkoihin faktoihin tai teoreettisiin kaavoihin, vaan ihmisen kompleksiseen ja yksilöllisen luonteen huomioivaan humaaniin maailmankatsomukseen. Kirjan luvut puhuvat puolestaan; mm. Tuuri ja riski, Rikastuminen vs. rikkaana pysyminen ja Säästä rahaa!

Nimensä mukaisesti itse kirjassa kerrotaan millaisia asiat meitä vedettävät ja vievät eteenpäin "haastavina oivalluksina". Opas on tarkoitettu kaikille oppaisiin uskoville ihan samalla tavalla "uskottavasti" kuin aina Yhdysvalloista tulee tasaiseen tahtiin näitä "miten tienaan ensimmäisen miljoonani (jotka Trumpin kirjojen tapaan on aina kirjoittanut joku haamukirjoittaja). Mutta on kirjassa jarrutustakin luvuissa mm. Kohtuullisen järkevä – kylmän rationaalinen ja Tilaa virheille jne...

Ne ovat kiinnostavia lukuja mutta silti kirjan alun muut luvut kannattaa selailla pikaisesti – niissä kun ei ole juuri mitään uutta tai järkevältä tuntuvaa – ja siirtyä suoraan 15. lukuun Mikään ei ole ilmaista oivalluksella "olet tyhmä, kun tuhlasit rahasi tähän tyhjänpäiväiseen kirjaan"; ihminen oppii aina tavalla tai toisella oppirahat maksaen kantapään kautta, ettei "ilmaisia lounaita" ole olemassa. Mikään ei ole ilmaista. Ja kuten useimmissa tuotteissa, mitä suurempi tuotto, sitä korkeampi hinta.

Tienaaminen on kovan työn tulosta eikä rikkaana pysyminenkään ole koskaan missään helppoa. Kaikella on korkea hintansa varsinkin rahamaailmassa, jossa pitää olla osaamisen lisäksi mukana ripaus Rouva Fortunaa eli onnea. Kirjoittajan mukaan rahan jumalattaret eivät katsoa hyvällä heitä, jotka yrittävät hyötyä markkinoista maksamatta asiankuuluvaa hintalappua menestyksestään. Housel kertoo karmaisevan esimerkin General Electricistä, jonka johtaja Jack Welch tuli kuuluisaksi.

Hän lupasi, että neljännesvuosittaiset osaketuotot ylittivät Wal Streetin arvot. Jos Wal Streetin analyytikot odottivat 0,25 dollarin tuottoa per osake, Jack järjesti 0,26 liiketoiminnasta ja taloustilanteesta riippumatta. Hän teki sen "numeroita muokkaamalla", ja lopputulos on historiaa. Forbes esitteli kymmeniä esimerkkejä, miten yhtiö myi kaksi vuotta peräkkäin vetureita nimettömille yhteistyökumppaneille loppukäyttäjien sijasta. Homma oli yhtä kusetusta alusta loppuun saakka.

Harva tajusi silloin asioiden oikean laidan, sillä suurin osa omistamiseen liittyneistä riskeistä jäi yhtiölle itselleen. Lopputuloksena oli, ettei Welchin aikana osakkeenomistajien tarvinnut maksaa onnistumisen edellyttämää hintaa. Talous on spekulatiivista nykyisillä kansainvälisen kaupan ja pörssien säännöillä sekä ovelaa huijaamista alan asiantuntijoiden eli alaan erikoistuneiden johtajien johdolla. Kursseja voidaan saada venytetyksi ylös hinnalla millä hyvänsä ja kusta osakkeenomistajaa kunnolla linssiin.