Kiinan talous

Teksti Harald Olausen

"Kiina pyrkii johtavaan asemaan maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Kiinan talous -kirja luo katsauksen nyky-Kiinan talouteen. Kirja tarkastelee myös Kiinan tämänhetkisten haasteiden ja ongelmien syitä sekä maan suunnitelmia niiden korjaamiseksi." -Jaakko Kaaresvirta & Outi Luova (toim.): Kiinan talous (Vastapaino, 2024).

https://vastapaino.fi/

Vastapaino on parantanut viime vuosina koko ajan juoksuaan tietokirjamarkkinoilla, ja alkaa olla jo kustantajien eturivissä, mitä tulee kirjojen ajankohtaisuuteen ja kiinnostavuuteen. Tässä on esimerkkinä selkeä ja ajankohtainen pikkujättiläinen kirja Kiinan talous. Kirjaa voi myös hyvin suositella dekkarien lomassa kesälukemistoksi yhteiskunnallisesti haastavista aiheista kiinnostuneilla, ja etenkin niille, joita kiinnostaa Kiinan julkisen talouden haasteet. Kiinan talouden huimaa kasvuvauhtia kuvaa hyvin se, että vuonna 1980 Kiinan talouden osuus maailmantaloudesta oli vain alle kolme prosenttia, kun se oli vuonna 2021 kasvanut jo yli 18 prosenttiin. Ei ihme, että tänään katseet ovat kääntyneet tiiviisti koko ajan vahvistuvaan Kiinan talouteen.

Se voi nimittäin olla sekä uhka että mahdollisuus riippuen siitä, mihin Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen pitkään jo jatkunut kauppasota, sotilaallinen uhittelu ja poliittisen vaikutusvallan reviiritaistelut johtavat. Kiina vastaa nykyisin jo yli 15 prosentista maailman tavaratuotannosta. Kiinan talous on maailman toiseksi suurin ja sen kehitys vaikuttaa koko maailman suuntaan eikä aina myönteisesti, kun maan avautuminen liitti miljoonat kiinalaiset osaksi maailmantaloutta, ja Kiinasta tuli nopeaan tahtiin koko maailman paja ja tuotantoketjujen keskittymä. On vaikea tänään kuvitella globalisaatiota ilman Kiinaa. Nyt kun maasta on tullut keskeinen globaalin kaupan tekijä, myös sen häiriöt (pandemia, katastrofit yms.) vaikuttavat ratkaisevasti maailmantalouteen.

Kirja on tuore katsaus Kiinaan ja sen talouteen. Kirjan artikkelit on kirjoitettu vuosien 2022 ja 2023 välillä. Kirja koostuu seitsemän suomalaisen Kiina-asiantuntijan kirjoittamasta luvusta. Luvut käsittelevät Kiinan taloushistoriaa, talouden yleiskuvaa, aluetalouksia, julkista taloutta, rahoitussektoria, ulkomaankauppaa ja ilmastotavoitteita sekä liiketoimintaympäristöä. Kirjassa on myös muutama maakunta- ja kaupunkiesittely sekä kiinnostavia tietolaatikoita, joiden tarkoituksena on esitellä vähemmän tunnettuja alueita ja tärkeiksi katsottuja teemoja. Mutta kirja keskittyy enemmän tulevaan kuin historiaan, ja katsoo Kiinaa ja sen taloutta tästä näkökulmasta eteenpäin. Ja se on hyvä sillä näin kattavaa ajankohtaisteosta Kiinan taloudesta on jo odotettukin.

Kirjassa muistutetaan, ettei Kiina ole enää halpatuotantomaa siitä huolimatta, että se tuottaa ja myy halvalla valtavia määriä tavaroita, koska logistiset yhteydet, kova kilpailu sekä joustavuus ovat pitäneet tuotantokustannukset kurissa. Mutta aika alkaa toimia kiinalaista halpistuotantoa vastaan länsimaissa. Esimerkiksi tästä verkossa on viime aikoina kyseenalaistettu aiheesta voimakkaasti kiinalaisia halpisverkkojättejä, mm. Temua ja varoitettu kuluttajia siitä, ettei maassa tuotetut yhden tai parin euron tavarat voi olla kestäviä, ja pitkässä juoksussa asiakkaittenkaan oman edun mukaisia. Toinen iso ongelma on tuotannon keskittyminen kaukaiseen Kiinaan. Se on luonnut länsimaihin epäedullisia riippuvuuksia, jotka uhkaavat huoltovarmuutta.

Maassa on yli sata miljoonakaupunkia ja maatalousmaatakin eniten maailmassa. Miljardöörejä on ennätysmäärä, mutta myös köyhyyttä on paljon ja tuloerot ovat valtavat. Kiinan päästöt ovat maailman suurimmat. Maa on yksi avainpelaaja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kiinalla on myös paljon ongelmia, joista ei puhuta Suomessa, vaikka tarvetta olisi. Talouskasvu on hiipumassa. Mutta mitkä ovat Kiinan todennäköisiä tulevaisuuspolkuja kohti 2020-luvun loppua? Se kiinnostaa lukijaa. Tästä kirja kertookin seikkaperäisen ajankohtaisesti ja ytimekkäästi alkaen alusta, kuvaamalla meille ennestään melko tuntematonta (tosin Suomessa on jo esim. Suomen pankissa Kiinan talouden experttejä) Kiinan talouden matkaa tämän päivän mahtitekijäksi.

Kirjoittajat ovat oman alansa asiantuntijoita ja työskentelevät Kiinan parissa, kuten Outi Luova ja Lauri Paltemaa Turun yliopistossa. Juuso Kaaresvirta ja Eeva Kerola sekä Riikka Nuutilainen, jo mainitusta Suomen Pankissa. Mukana on myös energia-asiantuntija Lauri Myllyvirta sekä strategisen ennakoinnin asiantuntija Sari Arho Havren, joten kirja lupaa kiinnostuneille perinpohjaisia analyysejä Kiinasta. Olemme jo kohdanneet sen ongelman, että huoltovarmuuden takaamiseksi, Euroopan on itse luotava vaihtoehtoja Kiinan lähes yksinomaan tuottamalle elektroniikalle, mikä perustuu harvinaisiin ja kalliisiin alkuaineisiin. Kirjassa puhutaan tästä ja harvinaisista maametalleista luvussa 7. Toinen ongelma on Kiinan jännitteiset suhteet Yhdysvaltoihin.

Kirja on sekä opas tuntemattoman Kiinan talouteen, että myös eräänlainen tulevaisuuden mahdollisten visioiden kartoittaja, ja kuuluu siksi ehdottomasti Kiinan taloudesta kiinnostuneiden lukulistalle. Kiina ei ole hoitanut kauppa-asioitaan aina huonosti tai vastuuttomasti, sillä viime vuonna saimme jo hyviä uutisia Kiinan kasvihuonepäästöjen pienentymisestä - Kiinahan on maailman suurin päästömaa, ja siksi uutinen oli tervetullut sekä hyvä. Ongelmalliseksi Kiinan tekee maailmalle, että säännöt vaihtelevat maan eri osissa rajusti. Talouden lainalaisuudet ovat kuitenkin samat Kiinassa ja Kiinan ulkopuolella. Kiinan taloutta ohjaili aiemmin sen avauduttua länsimaiselle kulutusyhteistyölle käytännöllisyys, nyt taas ideologisuus, ja uudistuksia ei juuri tehdä.

Kiina on horjuva jättiläinen, jonka pystyssä pysyminen on koko globaalin maailman etu. Kiina on rauhallinen aina kun sen valtava talous toimii hyvin. Länsimaalaiset ovat vähätellen pitäneet Kiinaa takapajulana historian saaatossa, mitä se ei ole ollut. Kiinan talous oli koko Eurooppaa suurempi jo 1800-luvun alussa. Kommunistisen Kiinan sisäiset taistelut vallasta ovat pienentäneet Kiinan taloutta. Maon kultua maan bkt oli maailman alhaisempia. Vuodesta 1978 alkanut talouden uudistaminen, ja erityisesti  Xiapingin vuoden 1985 lupaus antaa joidenkin alueiden rikastua ensin, johti kasvun esteiden murtumiseen. Xiaping selitteli myöhemmin uutta kommunistijohtoista kapitalismia "Ei ole tärkeää, minkä värinen kissa on vaan, että se pyydystää hiiriä!"

Mikä sitten on kirjan opetus meille Kiinasta? Ainakin yksi sellainen, ja tärkeä on se, ettei Kiina ehkä sittenkään pysty oman ideologisen byrokratiansa takia koskaan ohittamaan kilpakumppaniaan Yhdysvaltoja maailman johtavana taloutena. Kiinan talouden vakava kriisiherkkyys paljastui ikävästi pandemian aikana. Tästä ja talouden kuumenemisesta sekä hiipumisesta esitetään kirjassa varoittavia esimerkkejä. Kiinassa kommunistien johtamassa taloussuunnittelussa on yksi suuri virhe. Järjestelmässä on hankala peruuttaa nopeasti tavoitteita ja päätöksiä, jotka osoittautuvat huonoiksi ja voivat johtaa talouden kannalta vahingolliseen toimintaan. Toiseksi Pekingissä keskitetysti tehdyt päätökset eivät aina vastaa paikallisia tarpeita.

Kirjan sanoma on pohtia Kiinan vahvuuksia ja ongelmia talouden kannalta sekä arvioida, millaisia ovat maan mahdollisuudet selättää ongelmat ja nousta suunnitelmiensa mukaisesti globaaliksi mahdiksi vuoteen 2050 mennessä. Tai onko niitä edes ja mitkä ongelmat toimivat tätä unelmaa vastaan. Kirja onkin tässä tehtävässään selkeä ja johdonmukainen - jokaisen luvun lopussa käsitellään tulevaisuuden näkymiä mahdollisen muutoskyvyn ja avoimuuden kautta. Johdannon kirjoittaneiden Juuso Kaaresvirran & Outi Luovan mukaan kykyä ja halua uudistaa kasvua ja kehitystä edistäviä tekijöitä on, mutta laajat uudistukset herättävät kiinalaisissa myös vastustusta, sillä on tavallista, että jotkut myös menettävät niiden myötä olemassa olevia etujaan.