Kova taistelu Amerikasta-jokainen ääni ratkaisee (onneksi)!

Teksti Harald Olausen

USA:n yllätyksellisiä välivaaleja eivät voittaneetkaan ennakkoon julistetut republikaanit, vaan demokratia ja demokraatit. Naiset ja nuoret ratkaisivat vaalit demokraattien hyväksi. Bidenin sanoma demokratiasta, joka on vaarassa, upposi siihen marginaaliin, joka monissa osavaltioissa saattoi ratkaista vaalituloksen äärimmäisen täpärissä 50-50-tilanteissa. Äänestysaktiivisuus oli poikkeuksellisen korkea amerikkalaisittain välivaaleissa, hieman yli 50 prosenttia.

Vaaleissa kävi selväksi, että Trump-ilmiöön on vihdoinkin löytynyt vastalääkkeet, ja että Herra Oranssi alkaa hiipua pahanhajuiseksi pieruksi Nevadan autiomaassa ja kansan mielissä naurettavaksi pelleksi. Äänestäjät olivat ottaneet opiksi. Trumpin pelottelun takaa kurkisteli hänen hallintonsa röyhkeä tapa yrittää romuttaa Yhdysvallat liittovaltiona, ja riisua se verorahoilla ylläpidettyä hyvinvointia ja turvaa kansalaisilleen tuottaneesta hallinnosta haukkumalla liittovaltiota kommareiksi jne.

Tavalliset äänestäjät ovat saaneet tarpeekseen tällaisesta uhkailusta. Iltalehden toimituspäällikkö Tuomo Hyttinen kirjoitti heti seuraavana aamuna vaaliennusteen jälkeen demokratian ja demokraattien voittaneen välivaalit. Samoin Trumpin haastajat, mutta ex-presidentille jäi Hyttisen mukaan hapan maku suuhun:

"Republikaanipuolueen niin sanotut vaalikieltäjät eivät näytä menestyneen suurissa määrin. Esimerkiksi Pennsylvaniassa ja Wisconsinissa demokraattivastustajat voittivat ehdokkaat, joille vuoden 2020 vaalien tuloksen kiistäminen oli henki ja elämä. Mutta republikaanit pärjäsivät suurin piirtein mielipidemittausten mukaan ja näyttävät ottavan voiton edustajainhuoneessa. Toki pienemmällä marginaalilla kuin vielä puoli vuotta sitten ennustettiin."

Toinen asia, mikä vaaleissa tuli selväksi, on että JOKAINEN ÄÄNI RATKAISEE! Jenkit äänestivät juuri siksi näissä vaaleissa, ja niinhän ne äänet ratkaisivat antaen lopullisen potkun Trumpin isoon ahteriin. Vielä ennen vaaleja tyypilliseen tapaansa uhoava ja mesoava, sekä hieman sekavan tuntuinen, Trump mietti ja uhitteli kuumeisesti palaamistaan politiikan parrasvaloihin tähtäimessään Valkoinen talo, pitäen jännityksessä sekä amerikkalaisia että koko maailmaa, varsinkin kun päivää ennen vaaleja korkeantason venäläinen putinisti tunnusti venäläisten sorvailleen viime presidentinvaaleja Trumpin puolesta, ja tekevänsä sen vielä uudelleenkin.

Viimeisenä kampanjapäivänä Trump jammaili yleisön edessä ollessaan kampanjoimassa Ohiossa republikaaniehdokkaiden puolesta tuttuun tyyliinsä vahanukkemainen naamansa turvoksissa, moottoriturvan lingotessa mauttomuuksia typerän fanijoukkonsa päälle. Mutta nuolaisiko ahne Trump ennen kuin tipahti, ja häämöttääkö hänen edessään enää vain se kuuluisa paskainen loppu? Miksi tavalliset ihmiset sitten kyllästyivät häneen? Koska Trumpismia vaivaa juuri se "näkökulmien suppeus ja eristäytyneineisyys laajemmasta yhteiskunnasta (dem Idiotismus des Landlebebs)", mistä jo Marx ihmisiä varoitteli omana aikanaan.

"Tänä vuonna otamme takaisin edustajainhuoneen ja senaatin, Amerikan ja lopulta vuonna 2024, mikä tärkeintä, otamme käsiimme myös suurenmoisen Valkoisen talomme. Jokaisen vapautta rakastavan amerikkalaisen täytyy ymmärtää, että aika nousta kasvavaa vasemmistotyranniaa vastaan on nyt. Jos haluatte pelastaa oikeutenne ja vapautenne teidän täytyy aloittaa antamalla vaaleissa nöyryyttävä tappio radikaalivasemmistolle."

Vaalipäivän aamuna mediat raportoivat äänestämisessä ja ääntenlaskussa viivästyksiä ympäri maata, mikä oli huono enne, samoin kun jo ennen äänestyspaikkojen sulkeutumista alkaneet republikaanien vaalivalitukset. Republikaanit näyttävät ottavan pettymyksekseen vain maltillisen voiton edustajainhuoneessa, jos edes sitä. Punainen aalto jäi tulematta. Trump on mennyttä kalua, sillä hän on hävinnyt jo monet vaalit peräkkäin. Vaalit eivät siis menneetkään Bidenin ja demokraattien kannalta niin huonosti kuin oli ennustettu, sillä republikaanit eivät ottaneetkaan välivaaleissa murskavoittoa - demokraatteja voidaan onnitella torjuntavoitosta ja Trumpin hyökkäyksen onnistuneesta torpedoinnista.

Silti tulos on huolestuttava eikä anna maan liberaaleille ja demokraattisille voimille aihetta minkäänlaiseen itsetyytyväisyyteen. Demokraattipuolueen on heti vaalien jälkeen tehtävä uudistuksia toimintatavoissaan ja mietittävä tarkkaan, millä tavoin ja kenen johdolla se lähtee vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Välivaalit ovat olleet suuri pettymys itse Trumpille. USA:n demokratia ja demokraatit saattavat sittenkin kestää trumpistien nöyryyttävät hyökkäykset, ja Trump joutua itse nöyryyttävästi miettimään tarkoin viikon päästä lupaamansa suuren yllätyksen sisältöä, republikaanien voitto kun ei ole vielä kirkossa kuulutettu eikä lainkaan niin massiivinen kuin hän mitä todennäköisemmin oli odottanut.

Ja vaikka istuva presidentti on erityisen epäsuosittu, republikaanit eivät ole pärjänneet erityisen hyvin, ja se on Trumpin kannalta huono juttu, samoin ns. vaalikieltäjien huono vaalimenestys, mikä osoittaa ainakin sen, että Trumpin aika saattaa olla jo ohitse, tai jopa saavuttanut tietynlaisen kyllästymispisteen kansan keskuudessa - seuraavaksi vuorossa on puoluekoneiston muuttaminen, sillä Trumpin perintö on käytännössä halvaannuttanut puolueen. Puoluekoneisto joutuu miettimään tarkkaan seuraavia siirtojaan, sillä republikaaneille vaalit olivat monella tapaa uuden alku. Republikaaneissa on paljon ihmisiä, jotka haluaisivat päästä eroon Trumpista lopullisesti - vaalitulos mahdollistaisi sen.

Suurin yllätys on ollut ettei "odotettu punainen aalto" toteutunutkaan, mutta myös se, että vaaleissa pärjäisi hyvin monet nousevat nimet ilman Trumpin tukea. Yle raportoi, että Arizonassa oli käynnissä taistelu siitä, valitaanko osavaltion kuvernööriksi ja osavaltiosihteeriksi vaalikieltäjä: "Republikaanilähde osavaltiosta arvioi tällä hetkellä, että republikaanit näyttävät häviävän ainakin osavaltiosihteerin vaalin, todennäköisesti myös kuvernöörivaalin. Se on lähteen mukaan suuri tappio Trumpin MAGA-liikkeelle. Vaalikieltäjien tappio osavaltiossa olisi torjuntavoitto demokraateille."

USA on edelleenkin pahasti jakaantunut kahteen leiriin lähes yhtä tasaväkisenä eikä kummallakaan puolella ole toisesta vahvaa niskalenkkiä. Esimerkiksi senaatin kymmenestä tiukimmasta kisasta yksi tärkeä paikka ratkesi Coloradossa täpärästi demokraatti Michael Bennettin hyväksi ja republikaanihaastaja Joe O'Dean tappioksi. Pennsylvanian tasavahvan kuvernööritaistelun voitti taas ehkä hieman yllättäen demokraattien Josh Shapiro Trumpin johtamaan äärioikeistoon kuuluvaa vaalikieltäjä Doug Mastrianoa vastaan. Virginian osavaltion 7. vaalipiirissä taas demokraatti Abigail Spanberger oli voittamassa republikaanihaastajansa Yesli Veganin.

Yle teki tänä vuonna oikean valinnan jättämällä Suomen tunnetuimman trump-vouhottajan, dosentti Markku Rousilan pois televisioruudusta selittelemässä puolitotuuksiaan ja vaihtoehtoisia faktoja tyypilliseen republikaanitapaan paskaa jauhaen kuin hatusta pupua vetäen. Tilalla oli UPI:n Mari Linden, joka pisti (silloin Annala-sukunimellä) aikoinaan Rousilaa kunnolla ruotuun. Nyt Rousila sai pienemmän yleisön väitöskirjatutkija Jani Kokon kanssa Iltalehden vaalistudiossa. Oli hauska seurata, kun Kokko selvästikin oli hämmentynyt Rousilan yliampuvasta retoriikasta eikä oikein tiennyt miten päin olisi ollut.

Trumpin aikana vapaus ja ihmisoikeudet, kaikki mitä kansalaisyhteiskuntaan kuului - olivat uhattuna enemmin kuin koskaan aiemmin USA:n historiassa. Siksi kuulijaa hirvitti kuulla Rousilan mautonta trumpylistystä ja ällöttävää republikaanien nuolentaa. Trumpin valheellinen retoriikka on niin hävytöntä, suorastaan rikollisen paljastavaa siitä kenen piikkiin hän villitsee kansaa ampumaan itseään jalkaan. Kun vallastaan sekaisin menneet vallanhimoiset ja sekopäiset diktaattorit alkavat puhua itsestään kolmannessa persoonassa kuninkaallisten tapaan, kuin oman tahtonsa ja mielensä kansan päälle laskeneina, hälytyskellojen pitäisi soida.

Trump puhui vaalien alla omasta rakkaasta Valkoisesta talostaan, kuin omistuksistaan. Trump haluaa omistaa totuuden, mutta ei jakaa sitä. Mutta miten näin kävi juuri kun maailma ehti huokaista helpotuksesta Trumpin hävittyä tappiollisten presidentinvaalien jälkeen lähes kokonaan julkisuudesta? Valta on Trumpille vain yksi omistus muiden joukossa, omistus oikeuteen ja totuuteen. Amerikan kansa on niin sekaisin valheellisesta tiedosta, vihasta ja ennakkoluuluista, että sille voi syöttää helpolla mitä tahansa vihasanomaa ja aina sen lopputulos on tilaajan toiveiden mukainen rähinä ja huuto, kuten nyt.

USA:ssa on pakko alkaa jossain vaiheessa miettiä, miten lukkiutunut poliittinen pattitilanne voidaan purkaa. Yksi järkevä vaihtoehto olisi luopua kaksipuoluejärjestelmästä, jos maltilliset voimat sekä demokraateista että demokraateista perustaisivat vasemmistolaistuvan demokraattipuolueen ja äärioikeiston käsiin joutuneen republikaanipuolueen väliin keskustalaisen liberaalin vaihtoehdon, suomalaisittain jotain sinipunahallituksen kokoomus- ja sosiaalidemokraattista linjaa yhdistelevän vakuuttavan vaihtoehdon.

Kurkkua kuristaa ja kädet kihelmöivät hikipisaroista, kun seurasi Trumpin vaaliesiintymisiä. Jo pelkkä ajatus vaarallisen ja tasapainottoman Trumpin paluusta maailmaan vaikutusvaltaisimpaan virkaan nykyisessä epävakaassa tilanteessa, on kirjaimellisestikin tappavan kamala myös muulle USA:sta riippuvaiselle maailmalle nyt, kun alueelliset konfliktit ovat yltyneet aseellisiksi selkkauksiksi, ja niiden uhka maapalolla on lisääntynyt hengenvaarallisen räjähdysmäisesti kaikkialle.

Yksi syy äärioikeiston esiinmarssiin on tietenkin seniili presidentti Biden, joka valittiin Trumpia vastaan kompromissiehdokkaaksi vain siksi, että hän oli ainoa demokraatti, jonka katsottiin voivan lyödä Trump vetoamalla maltillisiin konservatiiveihin, kuten sitten kävikin. Tuntuu kuin kukaan ei olisi häneen tyytyväinen. Tilannetta pahentaa demokraattien kannalta se, ettei varapresidentti Harris ole osoittautunut yhtään sen paremmaksi. Mutta kuka olisi? Siinäpä juuri pulma, johon ei ole helppoa ratkaisua näköpiirissä.