Kun kukaan ei auta eikä välitä
Teksti: Harald Olausen
Iltalehdessä kerrottiin tänään uutinen, jonka mukaan yhdeksän kuukautta kuolleena ollut mies löydettiin muumioituneena kotoaan Helsingissä viime kuussa. Kyse ei ollut lehden mukaan mistään yksin jääneestä vanhuksesta - vaan 38-vuotiaasta syrjäytyneestä miehestä. Aina silloin tällöin pari kertaa vuodessa saamme medioista lukea tällaisista tapahtumista. Uutinen järkyttää ja pistää miettimään kuinka usein tätä tapahtuu yksinäisten miesten kohdalla, kun ei ole ystäviä eikä omaisia eikä kukaan auta tai välitä.
Tämän päivän suuri vaiettu ongelma ovat syrjäytyneet pojat ja yksinäiset miehet. Syrjäytyminen alkaa usein niin, ettei sitä ulkopuolinen heti huomaa. Nuorten poikien yksinäisyys, perheongelmat ja eristäytyneisyys johtavat usein pitkäaikaiseen syrjäytymiseen vailla mahdollisuutta ratkaista ongelmaa, kuten tässäkin valitettavassa tapauksessa. Kuolinsyytutkimus on Iltalehden mukaan vielä kesken, mutta alustavien tietojen mukaan mies oli kuollut huhtikuussa: "Ruumiin löytymiseen olisi voinut kulua vieläkin kauemmin, ellei hänen asuntoonsa olisi ollut tulossa remontti. Kun remonttimiehet eivät saaneet asukkaaseen yhteyttä, he ilmoittivat asiasta poliisille."
Miesten syrjäytymisestä ei puhuta tarpeeksi, vaikka se alkaa
jo pahimmillaan alaluokilla. Yksi syy on se, etteivät syrjään vetäytyneet ja häpeän
tunteen kanssa kamppailevat nuoret pojat uskalla tai halua puhua ongelmistaan, eikä heillä ole
useinkaan sellaisia kaveriporukoita apunaan, kuin tytöillä. Medioissa on alettu asiasta viime vuosina kirjoittaa
huolestuneena ilmiön laajuudesta ja siitä, ettei asialle tunnu olevan
ratkaisua, ihan kuin kukaan ei välittäisi tai olisi kiinnostunut nuorten
poikien syrjäytymisestä. Ja juuri tämä on huolestuttava ilmiö. Ketkä ja millaisia ihmisiä ovat niitä, jotka muiden syiden takia sivuuttavat (ja miksi?) kokonaan huonoista oloista tulevat ahdistuneet, köyhät ja yksinäiset pojat, ja myöhemmin heistä kasvavat ja sairaina ennenaikaisesti kuolevat miehet?
Tällainen syrjäytyminen on tappavaa ja voi pahimmillaan johtaa aikuisena tänään luettuun 38-vuotiaan miehen yksinäiseen kuolemaan sekä muumioitumiseen omassa asunnossaan yli kymmenen kuukautta sitten ennen kuin joku vahingossa, jonkun muun syyn takia, käy asunnolla sattumalta, kuten jutussa kerrottiin tapahtuneen. Kysymys on myös ennen kaikkea tasa-arvokysymys, sillä nyky-yhteiskunta on keskittynyt voimakkaasti ajamaan nuorten tyttöjen ja naisten asiaa, mikä olisi muuten ihan hyvä asia, mutta kun samalla on unohtunut tasapuolisuuden nimissä se maan hiljaisten ryhmä - ne todelliset ongelmaiset, joka eivät turhia puhu ja pukahda, ja joita kukaan ei auta eikä välitä siitä mitä heille tapahtuu eli pojat.