Lauri Törhöseltä pitäisi periä valtiontuet takaisin

Teksti Harald Olausen
"Lauri Ilmari Törhönen (s. 16. elokuuta 1947 Helsinki) on suomalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja, joka on toiminut myös elokuvataiteen professorina. Hänet palkittiin vuosina 1989 ja 2007 elokuvataiteen valtionpalkinnolla. Törhönen on ohjannut 13 pitkää elokuvaa." Wikipedia. Sitä Wikpedia ei kerro, että Törhösen elokuvat ovat täysin paskoja, seksistisiä ja muistuttavat enemmän pitkäveteisiä, ei-elokuvallisia televisiosarjoja tai jopa huonoja mtv:n mainoksia, kuin elokuvia, mitä ne eivät sanan varsinaisessa merkityksessä olekaan. Ne ovat vain esimerkki suomalaisen elokuvan rappiosta ja niitä katsoo myötähäpeällä.
Elokuvanteossa kyse on oivaltamisen ilosta sekä tekemisen riemusta, kun elokuvan taika tempaisee katsojan mukaansa sellaisenaan sanomattomalla puhtaudella. Elokuvan rappio alkaa tämän otteen herpaantumisesta, kun kuvitteellisen ja loogisen ero häviää, kuten Törhösen elokuvissa. On lähes pyhäinhäväistys mainita yhdessä ja samassa lauseessa elokuvaa ja sen korruptoitunutta Törhöstä, niin pahat jäljet ja ikävän maun Turha-Törhöseksi pilkattu entinen yrittäjä ja kokoomuslainen paikallispoliitikko sai aikaan kahmimalla elokuvarahoja, joita hänen ei olisi pitänyt saada. Pitäisikö vaatia ne häneltä takaisin?
Ei ollut mikään ihme, että kun elokuva-alalla työskentelevät naiset muutama vuosi sitten Suomessa alkoivat puhua työssään vallitsenneesta häritsevästä seksuaalisesta käytöksestä, koskettelusta ja lääppimisistä sekä suoranaisista raiskauksista, ensimmäinen nimi listalla oli juuri Törhönen, joka leikkii isojen poikien kanssa kovaa jätkää vähät välittämättä muiden tunteista tai siitä, ettei nuorten tyttöjen seksuaalinen ahdistelu kuulu enää 2000-luvun maailmaan - ei edes Hollywoodiin. Se on nyt loppu.
Tämä on vain poliittisesti korruptoituneessa Suomessa mahdollista. Kettu päästetään kanalaan vartioijaksi, vaikka tiedetään mitä pahaa se tekee heti kun silmä välttää. Suomessa kulttuuri on vaarallisen tiukassa poliittisessa ohjauksessa siitä todisteena kavin – kansallinen audiovisuaalinen instituutti – taannoinen kepulaistaustaisen ja epäpätevän johtajan nimitys (ja nyt virasto sulautetaan taikeen - taiteen edistämiskeskukseen). Ihan samaa oli Lauri Törhösen kiipeäminen kaverisuhteilla ensin "elokuvaohjaajaksi" päässen nauttimaan verorahoilla maksettuja elokuvasäätiön tukiaisia. Miten tämä oli mahdollista?
Suomessa oli, ja on yhä mahdollista, koska kyseessä on maan tapoihin kuuluva poliittinen korruptio, mikä aina kielletään jyrkästi kun jäädään kiinni pöksyt jaloissa. Törhönen oli julkikokoomuslainen ja puolueelleen tärkeä siksi, ettei julkikokoomuslaisia juuri taitelijoista löydy muualta kuin muutama hyvän perheen lapsi baletista ja oopperasta. Tuohon aikaan Törhösen lisäksi julkikokoomulaisia taitelijoita olivat vain kirjailija Laila Hietamies, näyttelijä Kyllikki For´ssel ja teatteriohjaaja Hannu Huuska. Heitä marssitettiin kokoomuslaisissa kulttuuritilaisuuksissa yleisön ja medioiden vetonaulana, vaikka menestys ei ollut ihan taattu.
Ja sitten Turha-Törhönen pääsi jostain kumman syystä mädättämään muutenkin heikossa hapessa ollutta elokuvaohjaajakoulutusta taideteolliseen korkeakouluun, josta ei Törhösen kaudella valmistunut kuulemma yhtään kokeellista tai taiteellisesti osaavaa elokuvaohjaajaa- eikä mikään ihmekään, kun luki ja seurasi toissa vuonna Törhösen kummallista performanssia Lapin yliopistossa yrityksenään hankkia – taas kaverisuhteilla – itselleen ja onnettomalle elokuvaosaamiselleen kuin kruunuksi ansiottomalle arvonnousulleen tohtorintitteliä, missä oli vahvassa huijaamisen maku niin kuin kaikessa TT:llä.
Törhösen nimitti tehtäväänsä Lipposen I-hallituksessa (1995) taustalla omaksuttu konsensuslinja puhdistaa radikaalit koulusta ulos. Törhösen takana oli Reporadiosta tuttu puhdistusoperaatio eli "normalisointi". Hän ei ollut hyvä tai osaava elokuvaohjaaja, mutta mainosten ja silloisen vaimonsa tuottaman halpisdraamasarjan, Salattujen elämien, ohjaajana hän osoitti kykynsä ja liikkui omimmallaan alueella rahan parissa. Pitää tunnustaa, että jaksoin katsoa vain analyysimielessä perjantaina Insidersin televisiosta, sillä en ollut sitä nähnyt, koska näin elokuvateattereissa aikoinaan Törhösen esikoiselokuvan Palava Enkeli.
Se oli niin kamalaa paskaa että järkyttyneenä kävelin kesken kaiken elokuvista ulos. Sen jälkeen päätin, etten vähiä rahojani moiseen sontaan enää tuhlaisi koskaan. Insiders kuuluu samaan huonoista elokuvista huonoimpien kategoriaan, kuten kaikki Törhösen elokuvat. IS:n tv-maailman analyysi Insiderista oli osuva. Toimittajan mukaan rahamaailmassa pyöriskely ei ole tarttunut kuvaukseen: elokuva on visuaalisesti kökkö eli juuri sitä samaa taattua, nopeasti pykättyä halpatuotantoa kuin monet muutkin tuon ajan kotimaiset elokuvat (olisi hän kyllä voinut kehua muutamia hyviäkin, kuten Risto Jarvan ja Mikko Niskasen).
"Tarinassa olisi ollut aineksia vakavaan aikakauden analyysiin mutta nyt keskitytään lähinnä naisten rintoihin ja niitä todella riittää. Kerronta laahaa laiskasti, eikä henkilöhahmojen syventäminen onnistu. Kovasti kyllä yritetään mutta pinnallinen juppien kuvaus jää pelkäksi pinnaksi. Heikkoina hetkinä puhutaan jopa rakkaudesta mutta harrastetaan vain seksiä." Elokuva on sen verran alamittainen, ettei sitä edes elokuvaksi kehtaa kutsua. Kuinka paljon aikaa ja suomalaisten verorahoja tähänkin turhaan produktioon käytettiin vain sen takia, että Törhönen oli hyvin verkostautunut? Kuinka moni osaava ei saannut siksi avustusta?
Törhöseltä puuttuu selvästikin töissään taiteilijan mielenlaatu. Häneltä puuttuu myös siksi se tarkein eli syvällisyys, psykologia ja kyky nähdä tarinat visuaalisesti kameran silmin. Miten tälläinen on voinut olla elokuvaohjaaja ja vielä valtion kustantaman elokuvakoulutuksen johtaja? Törhösen kiusalliset elokuvat olivat kökköjä (sen niminen tuottaja oli Insiderisissa), juoni olematonta ja näyttelijöiden ohjaus alkeellista sekä leikkaus tahmeaa. Lisäksi aiheet olivat ulkokultaisia, pinnallisia ja usein (naisen) paljasta pintaa tyrkyttäviä, sekä huonolla maulla tehtyjä piilopornoelokuvia Törhösen ikäluokan perverssiin tirkistelymakuun. HYI!