Maailmaa muuttuu Seiska paskapäivääjuoruläpyskä ei vaan sitä tajua Mäkys-tapauksessa!

Teksti Harald Olausen

"Seksi, ulkonäkö, raha ja päihteet muodostavat huomiotalouden ehtymättömän polttoaineen. Huomiotalouden kertomuksessa journalismi puhuttelee tietoisesti ihmisten tirkistelynhalua, kateutta, moralismia ja ennakkoluuloja. Huomiotalouden kertomuksessa tärkeää ei ole vain se, mitä roskiksesta löytyy. Tärkeintä on roskiksen penkominen ja sen sisällön levittäminen ihmisten päiviteltäväksi. Olennaista ei ole yhteiskunnallinen merkittävyys vaan populistinen kiinnostavuus."

-professori Janne Seppänen

En uskoisi itsestäni, että kehuisin kahta johtavaa demaria, mutta totuus on: Sanna Marin (mie jotenkin naivisti luotan maanäitiin, vaikka se onkin demari) ja Matias Mäkynen ovat "kovia jätkiä" ja uuden ajan poliitikkoina esimerkillisen voimakkaita taistelussa moraalista närkästystä edustavaa syyttelyjournalismia vastaan, ja ansaitsisivat siksi molemmat siitä vähintään jonkun prenikan rinnuksiinsa, mutta vasemmisto on ollut perinteisesti (demaritkin kuuluvat omalla tavallaan vasemmistoon) - ainakin muut kuin löyhäpäinen savolaisex-kansanedustaja ja yhteiskuntatieteiden ylioppilas Jouni Backman (se ääpötti, joka ehdotti edellisen energiakriisin aikaan mökeille "yhteissaunoja- ja ulkohuusseja" samaan aikaan kun toinen, vähintään yhtä "fiksu", SDP:n silloinen puoluesihteeri, ylioppilas Ulpi I. Iivari ehdotti sähkön säästämiseksi valojen sammuttamista ja vessojen vetämättä jättämistä; niin niillä kuulemma tehtiin) vielä 70-luvulla - vastaan kunniamerkkejä.

Onpa ollut ällöttävää seurata Suomen surkeimman ja huonoiten tehdyn (jos ei mukaan lueta Iisalmen Sanomia) paskalehden, Seiska paskapäivääläpyskän jällleen kerran onnetonta yritystä jallittaa SDP:n nousevaa poliitikkoa, puolueen varapuheenjohtajaa ja vaasalaiskansanedustaja Matias Mäkystä tämän marraskuussa "oletetusta" ja kohua aiheuttaneesta syrjähypystä jonkun nuoren opiskelijaneitosen kanssa (hävettää sanoa, että mun tanskalaisserkku, joka on sentään käynyt neljä vuotta ilmeisen turhaan Århusin journalistikorkeakoulua, kehuskeli valmistuttuaan, kun pääsi yhdeksi kesäksi tekemään Seiskapaskapäivää-läpyskän tanskalaiselle äidille, SE og HÖrille juttuja missien krapula-aamuista, mutta se onkin aikamoinen idioottikynäilijä tanskalaiseen sekoilutapaan, tekeevänsä "Tanskan luetuimmalle lehdelle huippujutuja (HEHE!)", josta rohkenin kyllä olla vahvasti eri mieltä, sillä se ei ymmärrä juuri mitään eikä osaa edes kirjoittaa juuri mitenkään.

Ensinnäkin: Mitä vittua se kuuluu jollekin surkealle juorulehdelle, mitä vapaan maan vapaat kansalaiset tekevät vapaa-ajallaan? Toiseksi: Miksi tällainen toiminta ei ole vielä tehty rikolliseksi (laittakaa vaan reilusti poliitikkojen suojelusohjelman nimissä ensi hallitusneuvotteluihin yksityisyyden suoja ilkeyksiä levitteleviä paska(juoru)toimittajia vastaan MARININ SANOIN: "OLEMME KOVIA NEUVOTTELIJOITA!")? Kolmanneksi: Mahtaa Seiska paskapäivää-läpyskää vituttaa ankarasti Mäkysen ja hänen vaimonsa oveluus vastauksissaan: Asia kun ei kuulu muille kuin heille itselleen - HEHE! Neljänneksi: Ei tavallinen kansa pidä enää tällaista skandaalina - päinvastoin, on hyvä että poliitikotkin panevat ja ryyppäävät, ettei homma mene ihan pyhäkoulutoiminnaksi ja siksi vituiksi kirjaimellisesti, kuten aikoinaan kristillisessä liitossa Porno-Ronkaisen aikaan - ja aiheena epäillä Mäkysen poliitikontaitoja, jotka on moneen kertaan todistettu televisiossa melko hyväksi ollakseen demari, varsinkin kun Mäkynen on muuten niin keskinkertaista älyä omaavassa puolueessaan ay-jätkien lisäksi niitä harvoja, jotka ymmärtävät selkokielisen talouspolitiikan tärkeyden rautalankaa suurelle yleisölle väännettäessä.

On Mäkynen tehnyt tai ollut tekemättä mitä, se on hänen oma asiansa niin kauan kun ei sorru sen suurempiin laittomuuksiin tai jää niistä kiinni. Maailmaa muuttuu Seiska paskapäivääjuoruläpyskä ei vaan sitä tajua Mäkys-tapauksessa. Tästä antoi jo kesällä esimakua pääministeri Sanna Marin, joka on parasta mitä SDP:lle on tapahtunut sitten Forssan ohjelman vuoden 1903 jälkeen, jos ei lasketa sitä mukaan sitä, kun feministinen ulkopolitiikka lopetettiin Tarja Halosen presidenttikausien loppuessa ja lahtelainen puolustusintoilija Kari nousi demarina eduskuntaan. Marin sanoi aikovansa edelleenkin bilettää ja tanssia eikä nähnyt siinä mitään ongelmaa. Kansansuosio nousi kohisten ja muutaman kuukauden päästä pidettävissä vaaleissa se sitten oikeasti mitataan (en kehota ketään äänestämään demareita, punavihreää blokkia kylläkin!): saattaa olla jopa niin, että osaava Marin lyö täpärässä kisassa jo vuoden galluplistan kärjessä roikkuneen Petteri Orpon translain innostamilla vähemmistöäänillä, sillä kokoomuksen julkinen imago alkaa näyttää jo vaarallisesti yhtä viehättävältä kuin Kehä I:nen yöaikaan. 

Ihan samoin onnekkaasti veikkaan Matias Mäkyselle käyvän ensi eduskuntavaaleissa: Mäkynen tulee olemaan Vaasan ääniharava, ja mitä todennäköisemmin ministeri uudessa demarijohtoisessa hallituksessa (sdp+kok+kepu+rkp). Enpä yhtään ihmettelisi, jos koko Fontana-yökerhojupakka olisi ollut ovelan Mäkysen itsensä osana salaista uudelleenvalintakampanjaa, kuten Marinin kesäiset bilevideotkin. Moni muukin on samaa mieltä. Mäkynen on Marinin varajohtaja ja todennäköinen seuraaja sitten, kun Marin hämmästyttää kansan ilmottautumalla mukaan ensi vuonna kisaaman mukaan avautuvasta presidentinvirasta. Onhan Marin maan suosituin poliitikko, nuori ja kunnianhimoinen sekä täynnä itseään ja kauneuttaan. Silloin "Matiaisesta" tulisi Suomen ensimmäinen stalinviiksinen pääministeri sekä SDP:n puheenjohtaja. Lue lisää yleisön kommentteja 7 Päivää-lehdestä https://www.city.fi/blogit/714/7paivaa+on+paska+lehti/8718

Häiriköt Päämaja kertoi facebook-sivullaan täyttä asiaa Marinskandaalista 22. kesäkuuta viime vuonna. Pitää nostaa hattua, jos sellainen olisi päässä. Lainaan tässä tätä mainiota juttua kokonaan: "Hyvä, että tämäkin tuli nyt selväksi! Ei jää väärät mielikuvat päähän pyörimään. En nyt viitsi linkata tuohon juttuun, mutta hyödynnän tilaisuutta ja ohjaan teidän professori Janne Seppäsen ajatusten suuntaan: "Marinia pyörittävällä journalismikoneella on kaksi, toisiinsa lomittuvaa ominaisuutta. Niistä ensimmäinen nojautuu journalismin ylevään kertomukseen. Tässä kertomuksessa journalismi valvoo merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita, etenkin poliitikkoja ja rahavallan edustajia. Sitkeät toimittajat penkovat näiden roskiksia - vertauskuvainnollisesti ja joskus myös konkreettisesti. Ylevä kertomus on vahva. Se on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi ja muodostaa keskeisen osan sananvapautta. Ylevään kertomukseen kuitenkin lomittuu huomiotalouden kertomus. Siinä journalismin tehtävä on puhutella kuluttajiaan tavalla, joka maksimoi journalismin oman näkyvyyden ja sosiaalisen median klikkausten määrän. Tässä katsannossa journalismi itsessään on myytävä tuote, joka on saatava kaupaksi parhaalla mahdollisella hinnalla. Mitä enemmän ostajia, sen enemmän medialle heruu rahaa ja myös valtaa. Seksi, ulkonäkö, raha ja päihteet muodostavat huomiotalouden ehtymättömän polttoaineen. Huomiotalouden kertomuksessa journalismi puhuttelee tietoisesti ihmisten tirkistelynhalua, kateutta, moralismia ja ennakkoluuloja. Huomiotalouden kertomuksessa tärkeää ei ole vain se, mitä roskiksesta löytyy. Tärkeintä on roskiksen penkominen ja sen sisällön levittäminen ihmisten päiviteltäväksi. Olennaista ei ole yhteiskunnallinen merkittävyys vaan populistinen kiinnostavuus." www.polemis.fi/post/mitä-tapaus-marin-kertoo-journalismista