Mikä merkitys Treholtilla oli Brundtlandin syrjään vetäytymiseen 90-luvulla?

Teksti Harald Olausen

Harva toimittaja on kysynyt, mikä merkitys vakooja-Treholtin paljastumisessa oli pääministeri Gro-Harlem Brundtlandin syjään vetäytymiseen 90-luvulla WHO:n pääjohtajaksi Sveitsin Geneveen? Kiperä kysymys tuli ajankohtaiseksi taas, kun tänään Norjan suurin päivälehti, Aftenposten kertoi sivuillaan (https://www.nrk.no/norge/arne-treholt-_80_-er-dod-1.16294579) Norjan kuuluisimman vakoojan Arne Treholtin kuolleen Moskovassa, jossa hän oli harjoittanut liiketoimintaa useita vuosia.

NRK:n uutisen mukaan vuonna 1985 Treholt tuomittiin 20 vuodeksi vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton ja Irakin puolesta. Sosialidemokraattinen Gro-Harlem Brundtlandin hallitus armahti hänet vuonna 1992, mutta 20 vuoden vankeusrangaistus säilyi. Arne Treholtilla oli poika ja kaksi lastenlasta. Vankilasta vapautumisensa jälkeen Treholt on asunut Kyproksella ja viimeksi Moskovassa. Taustaa hieman Norjan ja Venäjän välisiin jännitteisiin ja Treholtin merkitykseen maiden välisssä vakoojapelissä. Norja oli maana geopolitiikan takia tärkeä sekä idälle että lännelle.

Lännen voittokulku Norjassa ei ollut kuitenkaan alussa ihan selvää. Suomessa vasemmisto kävi verisen sisällissodan osittain Venäjän bolsevikkien rohkaisemana. Norjassa ylioppilasnuoriso oli, toisin kuin Suomessa, hyvinkin vasemmistolainen. Vasemmistoradikalismi oli niin voimakasta vuoden 1917 jälkeen, että paikallinen sosialidemokraattinen puolue liittyi vuonna 1919 Moskovan johtamaan kommunistiseen internationaalin, jota kutsuttiin Kominteriksi poikkeuksena muista veljespuolueistaan.

Norjan työväenpuolue erosi yllättäen Kominterista lyhyen jäsenyyskautensa jälkeen vuonna 1923, ja muodosti ensimmäisen sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen Norjaan jo vuonna 1928.  Norjan työväenpuolue oli jo ehtinyt hyväksyä jo vuonna 1921 ns. Moskovan teesit, jolla se olisi alistunut Kominterin muiden puolueiden tapaan Moskovan määräiltäväksi, mutta pitkien keskustelujen jälkeen se ei enää halunnut alistua muiden määräiltäväksi, vaan erosi enemmistön halutessa muuttua sosialidemokraattiseksi pohjoismaiseksi puolueeksi Kominterista vuonna 1923.

Myöhemmin Norjan työväenpuolueesta kehittyi eurooppalaisissa mittasuhteissa Einar Gerhardsenin, joka itsekin oli Kominternin kaudella vuosina 1919-1923 kuulunut Norjan kommunistisen nuorisoliiton keskuskomiteaan, puheenjohtajakaudella, oikeistolainen työväenpuolue, joka toimi Pohjoismaissa Amerikan äänenä yrittäen saada muita Pohjoismaita liittymään lännen leiriin, erityisesti Natoon.

Kommunistien vallankaappaus Tsekkoslovakiassa 1948 ei ollut vienyt Norjaa vain yhdessä yössä Naton jäseneksi, vaan oli tehnyt myös Norjan työväenpuolueen vahvasti Tsekkolovakian miehityksen puolesta liputtaneen Norjan kommunistisen puolueen ja samalla koko kommunistista maailmaa johtaneen Neuvostoliiton vihollisen. Tämän jälkeen Norjan työväenpuolue alkoi toimia voimakkaasti yhdessä CIA:n kanssa pohjoismaisissa veljes- sekä ay-järjestöissä vahvistaakseen antikommunistista rintamaa Neuvostoliittoa vastaan.

Treholtin tapaus on kiinnostava, vaikka on vain yksi sadoista yli vuosisadan kestäneessä norjalais-venäläisissä vakoojahistoriassa kylmän sodan kuumimpina aikoina Rautaesiripun kulkiessa pohjoisessa Norjan rajoja pitkin (83.000 kilometriä). Se on harvinainen lajissaan siksi, että se tapahtui niinkin korkealla tasolla, ja lopulta paljastui, sillä suurin osa jää joko paljastumatta tai niistä ei julkisuuteen hiiskuta sanaakaan. Osoituksena tästä vielä tänä päivänäkin Norja ja Venäjä vaihtavat säännöllisesti vakoojiksi ottamiaan, tai sellaisiksi väittämiään, vankeja keskenään. Treholtin tarina oli saatava kerrotuksi suurelle yleisölle, jotta näkymätön vihollinen tehtiin näkyväksi, ja Treholtista tuli sekä näkyvä pelote kansalaisille että käytännön este Norjan idänsuhteille.

Nyt vasta pitkän ajan jälkeen viime aikoina Norjan yleisradioyhtiö NRK on paljastanut suurelle yleisölle jutuissaan, kuinka tärkeä merkitys Treholtin tapaus oli sekä lännelle että idälle, ja miksi Treholt piti saada kiikkiin, vaikka todisteita väärentämällä, mutta ei sitä (ehkä siitä ei ole päästy hajulle), mikä merkitys Treholtin paljastumisella oli sille, että pääministeri Gro-Harlem Brundtland päätti myöhemmin vetäytyä syrjään Norjan politiikasta Geneveen WHO:n pääjohtaksi?

Treholtin paljastuminen oli aivan erityisen ikävää uutinen silloin Norjan työväenpuolue AP:lle, ja erityisesti sen myöhemmälle johtajalle, Gro-Harlem Brundtlandiille. Treholt kuului puolueen eliittiin ja tiesi paljon sekä Norjan että AP:n sisäistä (ja myös ikävistä) salaisuuksista. Hänen isänsä Thorstein Treholt oli AP:n pitkäaikainen kansanedustaja sekä maatalousministeri. Brundtlandin ja Treholtin isät tunsivat toisensa hyvin. Gro-Harlem Brundtlandin valinta ei ollut sattuma, sillä hän oli tunnetun työväenpuolueen ministerin Gudmund Harlemin tytär.

Brundtland oli ensimmäisiä 70-lukulaisessa oslolaiseen työväenpuolueen eliittiin - uuden yhteiskunnan aatelistoon - kuuluva hyvinvointikakara Treholtin tavoin, joka ulosmittasi isänsä kuuluisuuden, eliitin nepotismin sekä työväenpuolueen johtoaseman yhteiskunnassa. Se on myös yksi syy, miksi Norjan demarit alkoivat menettää kansansuosiotaan 80-luvulla. Norjan työväenpuolue alkoi Ruotsin mallin mukaan muuttua virkamiesryhmäksi. ja korruptoitui.

Johdon lapset kävivät yliopistossa pikaisesti hankkimassa ekonomistin, lakimiehen tai valtiotieteen maisterin paperit, sillä valtionhallinnossa heitä odotti hyväpalkkainen poliittinen suojatyöpaikka, jossa he saattoivat maksaa kiitollisuutensa puolue-eliitille valvomalla heidän etuaan kun sen aika koitti, jatkamalla nimityspolitiikkaa valitsemalla alempiin virkoihin entisten suojelijoidensa sukulaisia tai läheisiä tovereita. Tällainen nepotistinen korruptio aiheutti ristiriitoja ja kiistoja niin työväenpuolueessa kuin yhteiskunnassakin samaan aikaan, kun suunnitelmatalous ei enää toiminut ja kansalaiset alkoivat kaipaamaan vapauksia ja liikkumavaraa oman taloutensa hoitamisessa.

Treholtin huikea ja nopea poliittinen ura oli kirjoitettu tähtiin (tai pitäisikö sanoja AP:n punalippuun?). Hän liittyi Norjan työväenpuolueeseen nuoreana poikana, jo vuonna 1964 ja nousu siitä lähtien vallan korkeimmille askelmille oli nopeaa, kiitos mm. isän korkean aseman puolueessa. Lopullisen tuomion mukaan Treholt oli vakoillut Neuvostoliiton puolesta, kun hänet pidätettiin. Norjan ja Amerikan poliisi oli seurannut häntä useita vuosia. Hänet pidätettiin Fornebun lentokentällä 20. tammikuuta 1984, kun hän oli matkalla Wieniin tapaamaan Neuvostoliiton vakoojajärjestön KGB: n upseereita. Uusi NRK:n käsiinsä saama asiakirja yllättää: - ja osoittaa, kuinka tärkeä Treholt olikaan KGB:lle: https://www.nrk.no/norge/nytt-dokument-overrasker_-_-viser-hvor-viktig-treholt-var-for-kgb-1.15853011