Missä viipyy valtiovallan osanotto?

29.07.2025
Patsas on vuonna 2018 Kalajoella hukkuneiden muistoksi paljastettu
Patsas on vuonna 2018 Kalajoella hukkuneiden muistoksi paljastettu

Teksti Harald Olausen

Viime viikolla Kalajoella kuolleiden nuorten etninen tausta on medioiden mukaan selvinnyt. Kyseessä on kolme somalitaustaista kaverusta, jotka eivät ilmeisesti osanneet uida. Tapaus on herättänyt ihmettelemään, missä viipyy valtiovallan osanotto? Suomalaisena tuntuu oudolta virallisen osanoton pihistely ja hiljaisuus, ihan kuin näillä kolmella hukkuneella ei olisi ihmisarvoa.

Kalajoella hukkuneista kolmesta nuoresta kaksi oli syntynyt 2009 ja yksi 2008. Se mikä tekee tapauksesta sietämättömän ikävän, on että nuorukaiset ovat olleet niitä harvinaisia selviytyjiä pakolaisvirroissa, jotka perheensä menetettyään ovat selvityneet ja hakeneet turvapaikkaa yksin. Nuorukaiset oli majoitettu Kokkolaan yksin turvaa hakevien keskukseen. 

On ihme, ettei mikään media ole kiinnittänyt tähän puutteeseen huomiota. Johtavat poliitikotkin ovat olleet kumman hiljaa. Tuntuu siltä kuin asia olisi hiljaa hyväksytty eikä enää ihmetellä osanoton puutetta. Asiaa ei pidä silti hyväksyä. Yksinäiset nuorukaiset ovat kokeneet ympärillään kuolemaa ja kärsimystä, ja he ovat uskoneet pääsevänsä Suomessa turvaan.

Valtiovallan osanotto on aina kohteliaana tapana ollut esittää, kun kyseessä on katastrofi, mikä koskettaa laajasti suomalaista yhteiskuntaa. Kolmen samanaikaisesti kuolleen kaverin karmea kohtalo on tällainen. Se on koskettanut laajasti suomalaisia iästä tai taustasta huolimatta, ja herättänyt valtavasti ympäri maata huomiota sekä suruvalitteluja. Hallituksessa kumma kyllä ei!

Tavallisesti osanoton ilmaisee joku tärkeä ministeri. Usein se on ollut sisäministeri. Se on ollut myös pääministeri, tai jopa tasavallan presidentti. Osanoton tarkoitus on tarjota empatiaa sureville ja rauhoittaa. Viesti on se, että me välitämme. Tällä kertaa osanottoa ei ole kuulunut, koska sisäministeri on perussuomalainen eikä näe ilmeisesti turvapaikanhakijoita ihmisinä.

Nyt kiistaa käydään siitä, miksi poikien annettiin uida ilman kunnollista valvontaa. Kalajoella ei sellaista ole ollut kahteenkymmeneen vuoteen. Suomessa on panostettu uimaopetukseen. Monet ulkomaalaistaustaiset eivät uskonnollisiin syihin vedoten anna lastensa osallistua uimaopetukseen. Viime kesänä Hakunilassa kuoli neljä somalia kerrostalosaunanpalossa.

Kalajoen hiekkasärkillä on noin kaksi kilometriä rantaa. Hiekka on upottavaa ja kaunista katsella mutta usein myös vaarallista. Hiekkasärkkä tarkoittaa aluetta, johon on kasaantunut hiekkaa. Se voi myös liikkua ja olla hengenvaarallista huolimatta, että seissään paljain jaloin matalalla. Alueella on ainakin suomeksi kylttejä, jotka varoittavat rannan petollisuudesta ja hiekasta.

Mutta jos ei osaa suomea eikä uida, on ihan sama, onko alueella vartiointia tai kylttejä. Varoitusmerkit olivat suomeksi. Vika ei ole kuitenkaan somalien. Mikä on sitten valtion empatiantaso ja onko se edes tarpeellista? Tapaus osoittaa, etteivät somalitaustaiset uhrit ole tasavertaisia muiden kanssa. Edes jonkun ministerin pitäisi esittää nyt pahoittelunsa. Eikö edes Kd?