Moraalisuutta ei voi erottaa Benjaminin mukaan valitsemisesta

14.11.2021
Eläinaktivistit perjantaina Itäkeskukseen avatun KFC:n edustalla mielenosoituksessa turhaan tapetun yli 60 miljardin eläimen puolesta.
Eläinaktivistit perjantaina Itäkeskukseen avatun KFC:n edustalla mielenosoituksessa turhaan tapetun yli 60 miljardin eläimen puolesta.

Teksti Harald Olausen

Itäkeskuksen kauppakeskukseen avatun amerikkalaisen KFC-pikaruokaketjun ensimmäisen ravintolan avajaisyleisöä odotti yllätys, kun Benjamin-niminen eläinoikeusaktivisti jonon ensimmäisenä pääsi ravintolaan sisälle pitämään 60 miljardin turhaan vuodessa tapetun eläimen puolesta mielenosoitusta. Benjamin jonotti kolme päivää värjötellen teltassa ollakseen ensimmäinen, joka astuu pikaruokaravintolaan, jonka maine on kyseenalainen kaikkialla. KFC oli luvannut, että ensimmäinen jonossa saa vuoden ilmaiset ruoat ravintolasta. Benjamin halusi kieltäytyä tarjotuista ilmaisista kanaruuista. Teko oli monen asiaa sivusta seuranneen mielestä oikeasuuntainen moraalinen valinta viattomien eläinten puolesta.

Tunnettu tosiasiahan on se, ettei modernissa maailmassa moraalisuutta voi erottaa valitsemisesta. Kenan Malik puhuu asiasta kirjassaan Moraalin suuntaa etsimässä - etiikan maailmanhistoria (niin&näin 2016). Kirja on nimensä mukaisesti pohdintaa moraalin ja moraalittomuuden välisistä eroavaisuuksista kautta aikojen. Malik aloittaa ihmiskunnan aamunkoitosta ensimmäisessä luvussa Jumalten oikullisuudesta ja ihmisen tragediasta. Hänen mukaansa Homeroksen soturit eivät voineet valita, toimivatko he moraalisesti vai eivät. Jokainen yksinkertaisesti suorittaa tehtäväänsä kuuluvat Malikin mukaan hyvin tai huonosti: "Ihmisten valinnat lisäävät kuvioita kohtalon kangaspuissa kudotun kankaan pinnalle, mutta eivät voi irrottaa lankoja toisistaan."

Malik on oikeilla jäljillä muistuttaessaan, että Iliaassa ja Odysseiassa on vain hienoinen pilkahdus siitä, mitä me sanoisimme vapaaksi tahdoksi tai valinnaksi; ei tosiaan ole selvää, onko kenelläkään Homeroksen hahmoista (jumalat eivät ainakaan olleet viisaita ja harkitsevaisia kuten myöhemmät juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin jumalat) "mieli" sellaisena kuin me sen Malikin mukaan ymmärrämme tai edes sisäinen elämä: "Psykologi David Olson huomauttaa, että Homeroksen eepoksista "Puuttuvat sellaiset sanat kuin "päätti", "ajatteli", "ajatteli", "uskoi", "epäili" tai "vältteli". Homeroksen hahmot tekivät tätä kaikkea, mutta eivät itsetietoisesti kuten me. Agamemmonin raivo ja Akhilleuksen ylpeys eivät kuvaa heidän sisäisiä tunteitaan vaan heidän toimiaan ja heidän kohtalostaan päättävien jumalten toimia."

Malik todistelee moraalin olevan kaikkien käyttäytymismuotojen tavoin olevan evoluution tulosta. Palataanpa Benjaminin tempaukseen. On hyvä helppoa panna itsensä peliin helppona nakkina pidetylle amerikkalaiselle raffinoidun ravinnon kuolemankauppiaalle, mutta entä kotimaiset lehmät, joiden piereskely on lisäksi ilmastolle vaarallista? Miten on asioiden laajemmat poliittiset ja sosiaaliset yhteydet? Miten ne kuuluvat tähän kuvioon, kuten työntekijöiden oikeudet ja huonot palkat? Eikö sekin ole valintaa? Miksei Benjamin puhunut niistä? Entä onko Benjamille kaikki hyvä käyttäytymistä, joka edistää itsesäilytystä ja paha sellaista, joka johtaa itsetuhoon suuntautuvaan käyttäytymiseen? Ehkä hänestäkin on lohduttavaa kuvitella, että oikean ja väärän, hyvän ja pahan käsitteet, on määritellyt valmiiksi joku ulkoinen auktoriteetti, että moraalikartta on jo olemassa ja että tehtävämme on ainoastaan päätellä, miten sitä käytetään. Tämä on Malikin mukaan lohduttavaa, koska uskomus suojelee meitä vastuulta, jopa kauhulta joutua tekemään moraalivalintoja todella valitsemisen pelkistyessä jo päätetyn hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi.