Motivaatio – meitä liikuttava voima ja miten se vahvistuu?
Teksti Harald Olausen
"Mikä sai palomies Jari Saarion pähkähulluun soutumatkaan yli Atlantin ja vielä takaisin? Mikä saa jotkut uppoutumaan shakin saloihin jopa vuosikymmeniksi? Mikä saa opettajat jatkamaan työssään, vaikka oppilaat eivät ole kiinnostuneita? Kaikkien vastausten ytimessä on motivaatio. Motivaatio on yksi käyttäytymisemme liikkeellepanevista voimista - ehkä tärkein. Se on keskeinen osa persoonallisuuttamme. https://kirjakauppa.almainsights.fi/sivu/tuote/motivaatio/5070787
Boethiuksen Filosofian lohdutus (Gummerus, 2001) esipuheessa kirjan toimittanut ja latinasta suomentanut tunnettu tamperelaisfilosofi Juhani Sarsila kirjoittaa kuolemasta: "Kuolema on lajin voitto yksilöstä, julisti Karl Marx. Riemuvoitosta ei uskalla puhua. Jokainen laji vajoaa joskus ajan lentohiekkaan. Elämä on oikeasti sairaus. Ennuste on huono, toivoton suorastaan." Siitä huolimatta meidän tulee yrittää elää mahdollisimman hyvä elämä. Tehtävämme on katsella sitä ihmisen silmin.
On tärkeää muistaa, että mihin tahansa toimintaan suunnatun huomion tulee olla oikeassa suhteessa sen arvoon, ajattelivat stoalaisfilosofit Marcus Aureliuksen johdolla. Juuri antiikin stoalaiset ajattelijat ensimmäisten joukossa muistuttivat ihmisten silmin katsottuna motivaatiosta yhtenä ihmisen toiminnan tärkeimmistä voimista. Viktor E. Frankl teki siitä tiedettä kehittämässään logopediassa, missä motivaatio oli se "outo ja salaperäinen voima", joka ylläpiti ja erotti elämän kuolemasta vaikeinakin aikoina.
Luen parhaillaan "yölukemisena" uudelleen Dostojevskin romaania Idiootti. Kirjassa sanotaan, että kaikkein viisain on se, joka edes kerran kuukaudessa kutsuu itseään idiootiksi. Sitä olisi syytä harjoitella. Rehellisyys, varsinkin sen puute ja vastakohtana vilpillisyys, ovat jokaista ihmistä jatkuvasti koskettava ongelma. Järkevyys alkaa tosiasioiden tunnustamisesta mutta se ei vielä riitä. Pitää olla jatkuvasti tarkkana, hiljentää huolella mieli kaikesta sinne pesiytyneestä epäpuhtaasta moskasta ja roskasta.
Juha T. Hakala on kirjoittanut kirjan Motivaatio – meitä liikuttava voima ja miten se vahvistuu? (Alma insights, 2024). Kirjaa voisi moittia hyvin rahan takia tehdyksi "amerikkalaistyyliseksi pikaoppaaksi", mitä se onkin, ja tekstikin on sen mukaista, mutta se on viisaasti kirjoitettuna myös muistutus hengettömyyden vaaroista julmalle ja koko ajan julmemmaksi muuttuvalle, ajallemme. Kirjoittajan mukaan yhä edelleenkin motivaatiota eri suunnista tarkastelevat tutkijat joutuvat puhumaan epämääräisin viittauksin ärsykkeistä tai vaikuttimista, jotka saavat ihmisen "todennäköisesti" toimimaan tietyssä tilanteessa "tietyllä tavalla".
Sama koskee Hakalan mukaan muitakin aloja. Se herättää kysymyksen siitä, miksi mielemme toimii kuin toimii. Asiaa on toki tutkittu laajasti maailmalla. Hakala on laskenut että peräti 72 kappaletta, jos mukaan laskee maakuntasarjan keittiöpsykologiset uskomukset sekä höpöhöpönä musta tuntuu pohjalta tehtaillut pseudotieteelliset viritelmät. Ongelma on ratkaisematon teorioista huolimatta. Skeptisiä päättelyitä ei voi kumota järjellä, mutta luonnon irrationaalisella järjestyksellä on ylivoimaisesti suurempi voima: on siis turha kysyä sellaisia asioita, jotka täytyy joka tapauksessa uskoa – "se juuri meidän olisi uskottava".
Hakalan mukaan lohkaisu kuvaa yhä valitettavaa tosiasiaa, ettei psykologia ole edelleenkään salonkikelpoinen tiede. Joidenkin tutkimusten/väitteiden mukaan juuri suomalaisten työntekijöiden motivaatio ja intohimo ovat Euroopan heikommasta päästä. Kirjassa muistutetaankin kuin vihjeeksi oikeistolaisille, ettei pakolla saa aikaan juurikaan innostusta. Erityisen mielenkiintoista kirjassa on tutkimustietoon pohjautuen romuttaa John Stuart Millin ahneeseen ihmiseen perustuva Homo Economicus-teoria.
Emme - ainakaan kaikki - toimi ahneuden logiikalla oman etumme nimissä. Tämä ahneuden logiikka ja maailman ensimmäisen yrityskonsultti ja sitä soveltanut, insinööri Frederick Taylor saivat paljon pahaa aikaan sillä, ettei kukaan uskaltanut kyseenalaistaa heidän ajatuksiaan riittävän hyvin ja aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ne muuttuivat dogmeiksi. Juuri silloin huudamme apuun Boethiuksen Filosofian lohdutusta. Hän kirjoitti sen odottaessaan kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa.
Hakala käyttää paljon auktoriteettaja vakuutteluissaan - hyvä niin! Esimerkiksi Stanfordin yliopiston organisaatiokäyttäytymisen professori Chip Heathin ajatuksia "ulkoisen motivaation ennakkoluuloista", jotka kuuluvat järjen vastarintaan. Heath on yllättynyt, että vielä nykyisinkin pidetään jokseenkin itsestään selvänä, että ihmiset tekevät jotain ensisijaisesti rahasta tai muusta näkyvästä palkkiosta. Todellisuudessa raha ei ole enää lainkaan sellainen liikuttava voima kuin moni yhä erheellisesti luulee.
Kirja on kuin seikkailu tuntemattoman mielen ja sen sisältämien tuntemattomien osien salaperäiseen maailmaan – tosin kirjan luettuaan salaisuus alkaa hieman raottaa ihmistieteiden ongelmaa - ne kun tarjoavat mahdollisuuden jahkailuihin. Motivaatio itsessään on tutkittavana asiana mutkikkaampi. Sitä kuvaa kirjan luvut: Miksi asiat eivät jääneet koulussa päähäni? Voisitko laittaa miehelleni ihan vain yhden viestin? Tai Nyt ei vain nappaa ja Seitsemän kertaa lääkikseen sekä Outoa jojoilua Oregonissa.