Norjan maantieteestä

Teksti Harald Olausen

Kapeaa ja pitkää Norjaa kannattaa lähestyä alueellisen järjestyksen ja ihmisen luontosuhteen klassisesta tarkastelukulmasta, sillä pelkistetysti sanottuna Norja on parhaimmillaan pienten alueiden ja luonnon maantiedettä, jossa pitkää merirajaa suojaa mantereelta pitkä vuoristoraja.Norjassakin luonnosta, tosin estetisoimalla se puhtaana ja alkuperäisenä moniin muihin maihin verrattuna, on tehty matkailuvaltti ja tuotteiden ekologinen alkuperä näyttelee merkittävää roolia hinnoissa ja markkinoilla. Rajanveto ihmisen ja muun maailman välillä on muuttunut samalla laajemmaksi kun ympäristösuhteemme on kulutuksen kautta globalisoitunut. Taustalla vaikuttaa näistä lähtökohdista nousevia kulttuurisia arvoja ja arvostuksia, joista yksi on kaikkialla vaikuttava nurkkapatriotismi. Norja on monimuotoinen paketti, jonka voi silti ymmärtää yhdellä silmäyksellä yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi etelän Stravangerista Keski-Norjan Trondheimin kautta pohjoisen Tromssaan. Norjalaiset Egil A.Wyller ja Öivind Andersen, jotka kuuluvat pohjoismaiseen Platonselskabet-nimiseen aatehistorialliseen seuraan, ovat innoittaneet norjalaista maantiedon tutkija Inger Birkelandia, joka on vuonna 2002 viitannut kreikkalaiseen "chora"-käsitteeseen Platonin Timaios-dialogista osana näkemystään maantiedosta, joka sopii hyvin myös raamiksi "maantieteellispoliittiselle" Norja-näkemykselle nimenomaan siinä suhteessa, mitä Platonille "chora" merkitsi syntymisen ja lähtemisen alkutilana, mistä käsin ympärillä oleva reaalipoliittinen oivallus materiaalisen maailman toteutumisesta syntyy havaittavana maantieteenä, jolloin aistein tunnistettava tila on syntymisen ja häviämisen piirissä kotipaikan suhteen rakentuessa tutun ja erilaisen rajankäynnin välillä. "Chora" on osa ikuisesti olevaa, ja se tarjoaa siksi lähtötilan ja paikan missä olla sekä perustan materialisoivalle maailmalle. Kreikkalaisten "chora" olkoon siksi tämän luvun sekä synonyymi merelle että samalla siitä kumpuavan norjalaisen maantietokäsityksen status quo.

Lue lisää:

-https://kulttuuriklubi.com/norjalaisesseet/