Nykyajan todelliset kristityt vastaan ”tosikristityt” Suviseuroissa

Teksti Harald Olausen
Olen aina ihmetellyt raamattuun vetoavien "tosikristittyjen (kutsuvat itseään hämäävillä eufenismeillä) tekopyhää farisealaisuutta ja huonoa Jeesuksen tuntemista. Jeesus oli ehdoitta koko olemuksellaan köyhien, vähemmistöjen ja syrjittyjen puolella. On kumma etteivät nämä tärkeät sanat ota toteutuakseen tuulta siipiensä alle kristityssä maailmassa. On yhä lmonia huonoja kristittyjä, kuten"tosikristityt", jotka Jeesus olisi laittanut kuriin: jo pelkkä toisesta pahan ajatteleminen oli hänestä syntiä.
Se ei ole kuitenkaan estänyt itseään "tosikristityiksi" kutsuvien syrjivää käytöstä seksuaalivähemmistöjä vastaan. Sitä se on ollut pitkään mutta nyt näyttää suunta muuttuvan, aluksi toki hitaasti Ruotsin ja Norjan mallin mukaan. Jeesus olisi näkemäänsä jokseenkin tyytyväinen, sillä tänään Jeesus olisi itse mukana prideillä iloitsemasta muun sateenkaarikansan kanssa rakkaudesta. Olisipa hän rohkean tulkinnan mukaan itsekin hlbtqi-+-kansalainen. Olen itse kirjoittanut Jeesus-homosta novellin (2012).
Tänään olemme olleet todistamassa sitä ihmettä, että kirkon ovi on alkanut käydä taas tutuksi hlbtqi+-kansalle osin sen näkyvän sateenkaarityön tuloksena, osin naispappien aktiivisuudesta ulottaa rakkaus-käsitys myös seksuaalivähemmistöille kuuluvaksi. Kirkko on ottanut askeleen kohti alkuperäistä sanomaansa korostaa armoa ja rakkautta, siitä viimeisenä todisteena kirkolliskokouksen avoimet keskustelut, ja piispojen "tosikristittyjä" ärsyttäneet myönnytykset homovihkimyksille kirkoissa.
Tänä vuonna sateenkaarimessut ovat kasvaneet aikuisiksi pois perinteisestä terapiasessiosta. Kallion kirkossa järjestetty sateenkaarimessu on saanut rinnalleen Tuomas-messun, jossa karsimaattinen ja hyvin puhuva Patrik Tiainen todisteli Jeesuksesta vakuuttavasti, sekä lähiöihin levittyneenä osana Kontulan prideä järjestetty Mikaelin srk:n sateenkaarimessu, mikä on hatunnoston arvoinen asia. Messu on jopa saamassa yleisön pyynnöstä ilmeisesti jonkinlaista jatkoa jouluna.
"Tosiuskoivaiset" alkavat olla tänään vihasanomansa kanssa yksin, Se on jäämässä vapaakirkollisten suuntien ja kristillisdemokraattisen puolueen helmasynniksi; Arto Antturin vihamieliset sanat herättävät laajasti inhoa ja Päivi Räsänenkin alkaa väsyä olemaan julkisuudessa (lähes) yksin jyrkkien homovastaisten kantojensa kanssa. On totta että Vanha testamentti on homofobinen, mutta se on myös naisvastainen, epädemokraattinen eikä sellaisenaan sovi oikein siteerattavaksi nykypäivänä.
Paavali, joka oli teologi erotukseksi Kristuksesta, joka oli moralisti, huomasi "iljettävien homoseksuaalisten tapojen" olevan yleistä niiden kansojen keskuudessa, jotka olivat "vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittivat sekä palvoivat luontokappaleita enemmän kuin Jumalaa". Tertullianukselle homot oli karkotettu, ei vain kirkon kynnykseltä vaan koko sen suojasta, koska homous ei ollut hänestä synti vaan luonnottomuus. Näin kaksi tuhatta vuotta sitten. Ei pitäisi olla enää.
Ylen Areenassa oli tänään toimittajien Heidi-Maria Harju, Petri Kuikka, Tiina Kokko ja Maarit Piri-Lahden tekemä tärkeä juttu otsikolla Näin Suviseuroilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevia tarroja jakaneet kertovat kokemastaan häirinnästä- Yli kolmesataa aktivistia jakoi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia puolustavia tarroja Suviseuroilla Lopella. Tekisikö mikään maakuntamedia tällaista juttua? Ei varmasti. Taas tuli todistettua Ylen tärkeys vapaan tiedonvälityksen puolesta.
Juttu kertoi siitä, miten tunnetussa perunapitäjässä Lopella kesäkuussa järjestetyiltä Suviseuroilta on tehty poliisille lukuisia rikosilmoituksia. Niiden takana ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä puolustavan tarratoimikunnan aktivistit. He levittivät Suviseuroilla tarroja, jotka puolustavat seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Se taas sai monen toista mieltä olevan "tosikristityn" ärsyyntymään, ja johti ikäväään kiusaamiskampanjaan, huuteluun ja uhkailuun rohkeita tarra-aktivisteja kohtaan.
Ja vaikka kyseessä ovatkin "vain yksittäiset tapaukset" ei kyseessä ole mikään vähäpitoinen ongelma, niin kauan kuin yksikin samanlainen tapaus toistuu. Tarroja oli jakelemassa aikamoinen määrä vapaaehtoisia, yli kolmesataa sateenkaariaktivistia – etupäässä nuoria juuri kaapista ulos tulleita ja herkässä iässä oireilevia nuoria, joille asia on sekä elämän että kuoleman kysymys. Rikosilmoituksia on tullut kaksi mutta lisää odotetaan. Toisesta on jo poliisin mukaan määrätty sakkojakin. Hyvin toimittu poliisi!
Nimikkeenä on poliisin mukaan ainakin toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito. Toinen ilmoitus on esitutkinnassa. Se koskee epäiltyä pahoinpitelyä, kunnianloukkausta ja laitonta uhkausta. Sanat ovat myös tekoja. Se on hyvä muistaa - tässä tapauksessa tappavia - maaseudulla yhä liian monet hlbtq+i-ihmiset tekevät ahdistuneina itsemurhia. Kuinka moni Suviseuroilla ollut piilohomo onkaan joutunut näkemään traumaattiseksi muistoksi muuttuvaa homottelua- ja kiusaamista?
"Yksi rikosilmoituksen tehneistä on kokkolalainen Jere Pärkkä. Hän oli mukana Suviseurojen tarrakampanjassa ja seksuaalivähemmistöille vertaistukea tarjoavan lepopaikan organisoimisessa. Tarkoitus oli jakaa tarroja ja käydä asiallista keskustelua. Nopeasti huomasimme, että ihmiset olivat tunnekuohuissa ja jouduimme poistumaan tilanteesta, jotta asiat eivät kärjistyisi. Hänen mukaansa sateenkaarivähemmistöt kohtasivat tapahtumassa vihamielisyyttä ja suoranaista häirintää."
Pärkkä kuuli kävellessään kymmeniä homotteluja. Pahinta hänestä oli se, että turvallisuudentunne katosi, kun poikaporukat lähtivät seuraamaan häntä. He tulivat lähietäisyydelle ja huutelivat Pärkälle ikävästi. Pärkkä jatkaa silti rohkeasti puhumista seksuaalivähemmistöjen puolesta. Hän haluaa olla ääni niille, jotka eivät pysty itse puhumaan eikä se ole vähäistä. Näin puhuu todellinen kristitty, joka on ottanut Jeesuksen kehotukset sydämen asiaksi ja tekee kuten kaikkien kristittyjen pitäisikin tehdä.
Ylen jutun mukaan hän ja kymmenkunta muuta aktivistia myös rohkeasti yöpyivät Suviseuroilla. Pärkkä kertoo, että leiriin heiteltiin tavaroita, kuten keppejä ja käpyjä. Myös pelko fyysisestä kajoamisesta oli jatkuvasti läsnä. Häirintä jatkui myös lepopaikalle, jonka piti olla turvapaikka. "Se oli tarkoitettu erityisesti niille, jotka eivät voi olla kotona avoimia identiteetistään. Ensimmäisenä iltana, kun olin veljeni kanssa lepopaikan vaunun edustalla, poikaporukka huuteli ja puhui meistä tosi alentavasti."
Mutta kenen on lopulta vastuu? Päivi Räsäsen ja Arttu Antturinko (joka on myös kd), joiden vihapuheet ovat masentavaa kuunneltavaa sen lisäksi että ne ovat avoimia syrjintäkehotuksia? On hyvä muistaa, että Suviserojen "tosiuskovaisten lapset" eivät tekisi kuten tekevät, ellei perheissä homoutta pidettäisi suurena syntinä. Se on jäänyt varovaisilta toimittajilta huomioitta. Jos "tosiuskovaiset" vanhemmat pitäisivät "homottelua" syntinä, olisi se kitketty jo aikapäivää sitten pois päiväjärjestyksestä.
Jutussa on kaksi tärkeä pointtia, mitkä tekevät siitä arvokkaan ja esimerkillisen; Ensinnäkin nuoret kristityt uskaltavat mennä "paljain päin ja käsin leijonien luolaan" todistamaan erilaista näkemystä Jeesuksesta ja homoudesta, toiseksi nuoret sateenkaariaktivistit toimivat paikallisesti antaen äänen myös niille hiljaisille, jotka eivät voi tai pelkäävät. Enää ei tarvitse muuttaa Helsinkiin ollakseen homo ja kristitty. Heitä löytyy myös muualta, kiitos siitä mm. Jere Pärkälle ja hänen hengenheimolaisillensa.