Onko III maailmansota jo käynnissä?

Teksti Harald Olausen

Kukaan poliitikko, mediat tai sotilaat eivät ole vielä uskaltaneet sanoa ääneen sitä tapahtunutta tosiasiaa, että kolmas maailmansota on jo mahdollisesti käynnissä tai sen syttyminen on enää vain ajan kysymys Kiinan asemoidessa itsensä asetoimistuksillaan Venäjän puolelle, kuten viime aikaisista uutisista olemme saaneet vihiä medioista.

Sota on tähän asti vielä ollut "jäätyviä konflikteja" täynnä itämässä pahaenteisiä siirtoja, kuten nyt Ukrainassa, jota Venäjä on demonsoinut koko sen itsenäisyyden ajan, väittäen propagandassaan sen kuuluvan olennaisena osana Venäjään, koska sodanlietsonta ja sen varjolla tehty rosvous kuuluivat oleellisesti suurvaltojen repertuaariin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, ja kuuluvat edelleenkin, samoin kuin pienten ja heikkojen kansojen karmea kohtalo isojen ja vahvojen kuolemansyleilyssä.

Kansallisvaltiot ovat historiallisesti aika tuore tapaus nykyisissä muodoissaan demokratialla varustettuina. Elokuussa 1914 syttynyt maailmansota asetti kansallisuuskysymyksen uudella tavalla politiikan keskipisteeksi. Silloinen maan alla toiminut tuleva Venäjän johtaja, Lenin piti kaikkien kannalta pienimpänä pahana tsaarin monarkian ja sen sotajoukkojen tappiota. Tätä hän perusteli sillä, että tsaarin monarkia sorti hyvin useita Venäjän kansoja, ja lietsoi kansallisuusvihaa voimistaakseen isovenäläisten harjoittamaa muiden kansallisuuksien sortoa.

Lenin kehotti harjoittamaan propagandaa suurvalloissa julkisten sosialistipuolueiden verhottua shovinismia ja aluevaltauspolitiikkaa vastaan. Hänen mielestään se venäläinen sosialisti, joka ei taistelisi Suomen eroamisvapauden puolesta, oli sosialisti ja internationalisti vain sanoissaan, mutta käytännössä shovinisti ja aluevaltauspolitiikan kannattaja.

Sellaiset venäläiset sosialistit menettelivät Leninin sanojen mukaan "kuin veren ja lian peittämien imperialististen monarkioiden ja imperialistisen porvariston lakeijat". Eräänä Venäjän valtakunnan erikoisuutena Lenin mainitsi sen, että sen reunamaissa asuneilla sorretuilla kansallisuuksilla oli rajan takana heimoveljiä, joilla oli suurempi kansallinen riippumattomuus. Esimerkiksi hän otti mm. suomalaiset ja ruotsalaiset.

Stalinin johdolla Neuvostoliitto kehittyi toiseen suuntaan ja muuttui aggressiiviseksi omien etujen puolustajaksi suurvenäläiseen tapaan tsaarien itsevaltiaassa hengessä viimeistään heti II ms:n voittonsa jälkeen. Sota ollut suurelta yleisöltä näkymättömissä ja piilevänä koko sen ajan, kun Neuvostoliitto hajosi, ja länsi teki ne ensimmäiset virhearvioinnit heikentyneestä jättiläisestä, jotka johtivat Venäjän nykyiseen tilaan. Siemen istutettiin jo heikon Rooseveltin ja ovelan Stalinin jakaessa etupiireihinsä maailman.

Kovaa hintaa tästä ovat maksaneet pienet maat, tai myös sellaiset maat, jotka ovat Puolan tavoin olleet Venäjän naapureina helppoja suupaloja pienempiä maita omaan ahnaaseen kitaansa syövälle Venäjälle, joka ei ole koskaan päässyt eroon suurvenäläisestä mielenlaadustaan alistaa muita kansoja nöyriksi palvelijoikseen. Tänään voidaan etsiä erinäisiä syitä sille, miksi Venäjä niin kuumeisesti yrittää vallata takaisin omia entisiä alusmaitaan ja pakkomielteensä istuttaa niihin mädän hallintonsa.

Kyseessä on sama syy, kuin miksi Jugoslavia erotettiin Kominformista vuonna 1948 sen jälkeen, kun jugoslaavit johtajansa Titon johdolla olivat alkaneet moittia Neuvostoliiton kurjistavaa talouspolitiikkaa vastaan, ns. "nurinkurista finanssipolitiikkaa", missä venäläiset ostivat halvalla hyviä ja korkealuokkaisia Jugoslavian vientituotteita ja myivät heille kalliilla omiaan halpoja ja heikkolaatuisia - sitä varten Venäjä ja sen heikossa hapessa oleva talous tarvitsee taas anturansa alle alistettavia alusmaita.

Seuraavana kohteena heti Ukrainan jälkeen, tai jopa samaan aikaan, on entinen Venäjään kuulunut helppo saalis Moldovia, jossa venäjää puhuu edelleenkin yli 15 prosenttia kansasta, ja jonka Ukrainan vastainen Transnistrian-alue on ollut jo pitkään venäläisten miehittämä. Ylen uutisten mukaan siellä on paikalla 1500 venäläissotilasta ja alue on muilta eristetty.

Venäjä haluaisi miehittää maan, sillä EU:n ehdokasmaana olevassa Moldoviassa on Ukrainan tavoin länsimielinen hallitus, joka haluaa maan Naton jäseneksi. Venäjä on jo oireillut siihen suuntaan, että Moldoviassa alkaa seuraava "erikoisoperaatio": Onko siis Ukrainan sota ja sen laajentuminen Moldoviaan merkki siitä, että III maailmansota jo käynnissä koko ajan vain voimistuen ennen kuin leimahtaa ilmiliekkeihin?