R.I.P: arvostettu ja pidetty lajinsa viimeinen, kulttuuriboheemi Velipekka Makkonen(+)
Teksti Harald Olausen
"Omistettu elokuvatoimittaja ja -kirjailija Velipekka Makkoselle, jonka inspiroivat ja osaavat elokuvaesseet Filmihullussa aikoinaan (ja edelleenkin Filmihullun pitkäaikaisimpana "kokemusperäisenä asiantuntijafilmihulluna") innostivat minua ensin lukemaan, ja sitten itse kirjoittamaan elokuvasta hieman pintaa syvemmältä, hieman kuin noidan oppipoika. Samalla osoitan myös erityiskiitokset elokuvahistorioitsija ja -kirjailija Mia Öhmanille käsikirjoituksen tarkistamisesta ja hyvistä neuvoista etukäteen sekä käsikirjoituksen valmistuttua aivan erityisesti."- Homoelokuvat ennen ja jälkeen Brokeback Mountaininia (2023). Makkosen hengenheimolainen ja hyvä (elokuva)ystävä, Mia Öhman kirjoitti tänään tiistaina 17.3 kavin Kino Reginassa nähtävän ja Makkosen korkealle kunnoittamana Pelin saatesanoiksi Velipekka Makkosen muistoa kunnioittaen kauniit muistovärssyt:
Tänään postilaatikosta tipahti (kerrostalojen luukkujen äänet…) urheilulle omistettu Filmihullun erikoisnumero 1/2026, missä ei tällä kertaa ollut (melkein tavallisuudesta poiketen) Velipekka Makkosen kirjoitusta. Sen sijaan ensimmäisen sivun edesmenneitä elokuvantekijöitä ja elokuvasta kirjoittavia kunnioittavassa "naamataulussa" oli Velipekka Makkosen (1940-2026) kuva. En ollut vielä kuullut "betonierakkona" tästä suru-uutisesta, mutta kyllä nyt uuden numeron lukeminen sai vähäksi aikaa lykkääntyä. Voi miten paljon jäi Makkosen kuoleman takia henkeviä huomioitava kuulematta ja lukematta. Suru on filmihullujen keskuudessa suuri. Makkonen oli elokuvakulttuurin yksi vaikuttavimmista kirjoittajista, jonka kirjoituksia ja huomioita saimme lukea 60-luvun lopulta ihan näihin päiviin asti, ja jonka sofistikoituneissa kirjoituksissa leijaili eurooppalaisen sivistyneistön henki. Ehdotin toissa vuonna Makkosen palkitsemisesta mittavasta elämäntyöstään elokuvan parissa elokuvataiteen valtionpalkinnolla, mutta eivät lämmenneet ehdotukselleni. Mutta Suomessahan palkinnot ja kunnianosoitukset menevät lähes aina tilauksesta väärille ihmisille.
Sain kerran istuessani kino Reginassa Makkosen ja Öhmanin vieressä idean kysyä heiltä, voisivatko he kirjoittaa neuvostoelokuvista pienen kirjan? Vastaus oli kaikkien elokuvan ystävien, mutta erityisesti neuvostoelokuvien ystäville myönteinen ja niin syntyi Kulttuuriklubin kustantamana Katson neuvostoelokuvaa-kirja. Kirja koostuu Velipekka Makkosen ja Mia Öhmanin neuvostoelokuvaa käsittelevistä kirjoituksista. Käsiteltävien aiheiden aikajana on kymmeniä vuosia: neuvostoelokuva syntyi vuonna 1919 ja kuoli Neuvostoliiton kaatuessa vuonna 1991. Velipekka Makkonen on kirjoittanut elokuvasta vuodesta 1960 lähtien, ja neuvostoelokuva on ollut aina hänelle erityisen kiinnostuksen kohde, josta on syntynyt niin syväanalyysejä kuin asiantuntevia kritiikkejä. Mia Öhmanin populaarit artikkelit käsittelevät tekijöitä ja tuotantoja suhteessa aikaan ja olosuhteisiin. Kirjaan on koottu valikoima Makkosen ja Öhmanin tekstejä, jotka avaavat näkymiä toisaalta ihasteltuun, toisaalta vihattuun ideologia edellä johdettuun sivistyskoneistoon. Kyseessä on kansainvälisestikin ainutlaatuinen kirjoituskokoelma Öhmanin ja Makkosen arvostamista aiheista ja tekijöistä. Miksi tämä kirja? Vastaus löytyy lukemalla Filmihullun numerosta 4/2020 otsikolla "Nuo hämmentävät neuvostoelokuvat ja pari uudempaa" Mia Öhmanin artikkelia, jossa hän muistuttaa lukijaansa, että neuvostoelokuvia pääsee harvoin syyttämään katsojan aliarvioimisesta. "Teosten tulkitseminen saattaa edellyttää syvääkin kulttuurintuntemusta, mutta länsiviihteen aivopesemä ummikkokatsojakin pääsee halutessaan helposti kokemaan iloisia/ järkyttäviä yllätyksiä ja outoa mielihyvää/-pahaa. Melkein minkä tahansa nimikkeen voi löytää netistä, ja nykyjään yhä useamman elokuvan voi katsoa englanniksi tekstitettynä."