Rötösherrat pyrkimässä taas valtuustoihin - kuntakorruptio on edelleenkin parasta bisnestä

Teksti:

Harald Olausen

"Puolueiden ehdokashankinta takkusi. Kävikö niin, että ehdokkaita haalittiin puolipaniikissa ja puolueilta jäivät kotiläksyt tekemättä?" kysyi Iltalehden Mika Koskinen jutussaan 17.3.2017 otsikolla Miksi rikolliset pääsevät puolueiden listoille puolueiden tietämättä?

"Porin perussuomalaisten listalle päätyi muuan Reijo Toiviainen, jonka rikosrekisteristä löytyy useita lähestymiskieltoja, vangitsemisasioita, virkamiehen väkivaltaista vastustamista ja laiton uhkaus. Rikollinen toiminta on jatkunut, sillä tuoreimman jutun, joka koski laitonta uhkausta, oli määrä olla Satakunnan käräjäoikeudessa viime viikolla. Seinäjoen kokoomuksen listalla komeilee useista vakavista rikoksista tuomittu Voitto Välimäki, joka on lisäksi keskusrikospoliisin ja Helsingin hovioikeuden rikollisjärjestöksi määrittelemän moottoripyöräkerho Cannonball MC:n jäsen. Välimäki on tuomittu ehdottomaan vankeuteen huumausainerikoksesta. Lisäksi hänet on tuomittu mm. kätkemisrikoksista, ampuma-aserikoksesta ja vapaudenriistosta. Viimeinen tuomio on edellisvuodelta. Tuorein julki tullut tapaus tulee myös Etelä-Pohjanmaalta. Iltalehti kertoi torstaina verkossa ja tänään printissä, että perussuomalaisten listalla on lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittu mies. Keski-ikäinen mies sai viime vuonna 5 kuukauden vankeusrangaistuksen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Iltalehti ei kerro miehen kotikuntaa uhrin suojelemiseksi."

Toimittajan mukaan yhteistä tapauksille on se, että ehdokkaiden taustat ovat tulleet heidät listoilleen ottaneiden paikallisosastojen nokkamiehille täydellisenä yllätyksenä. Näin siitäkin huolimatta, että he ovat paikkakunnillaan melko nimekkäitä henkilöitä. Yhteistä hänestä oli myös se, että on turvauduttu selitykseen, jonka mukaan ehdokas on harhauttanut puoluetta, kun ei vapaaehtoisesti kertonut taustaustaan: "Puolue ei voi kuitenkaan sälyttää vastuuta ehdokkaan niskoille. Sen on kaikissa epäilyttävissä tapauksissa tarkistettavat itse ehdokkaan taustat. Se onnistuu esimerkiksi pyytämällä käräjäoikeudesta ehdokkaan mahdolliset rikostuomiot. Ei ole ongelma, jos ehdokkaalla on rikostausta ja hän on rangaistuksensa kärsinyt. Ongelma sen sijaan on se, jos äänestäjille ei tätä kerrota. Esille tulleissa tapauksissa ehdokkaat näyttävät tehneen kaikkensa, jotta heidän taustansa ei tulisi puolueen tietoon. Siitä on helppo tehdä johtopäätökset."

Nyt on kulunut neljä vuotta noista tapahtumista ja vaaleista eivätkä puolueet ole ottaneet opikseen. Sama tuntuu toistuvan ja äänestäjiä hirvittää. Iltalehti julkaisi kunnallisvaaliehdokkaiden rikoslistan muutama viikko ennen kuntavaaleja 2021. Lista on pitkä kuin nälkävuodet. 137 kuntavaaleissa 2021 ehdokkaana olevaa henkilö on saanut vähintään kaksi rikostuomiota vuosina 2017-2021. Ehdokkaat ovat saaneet 335 tuomiota ja heidän syykseen on laskettu 567 rikosta. Persut ovat listan ylivoimaisessa johdossa. Seuraavina tulevat tasaväkisinä demarit ja kokoomus sekä kepu. Vasemmistoliitto ja vihreät pitävät hännänpäätä. Eikö mikään puolue enää edellytä ehdokkailtaan lainkuuliaisuutta, hyvien tapojen noudattamista, esimerkillisyyttä ja lain kunnioittamista? Ei ainakaan siltä näytä. Suomi 24-keskustelupalastalla nimimerkki Tyrannosaurus kirjoitti Ylen uutisoineen, että Keski-Suomen persut ovat joutuneet poistamaan ehdokaslistaltaan miehen, joka on saanut tuomion törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä: "Miten on mahdollista, että mies on "unohtanut" ilmoittaa tuomiostaan puolueelle. Onko puolue laiminlyönyt velvollisuuden selvittää ehdokkaittensa taustat. Jos tehtäisiin tarkempi selvitys, mitä muuta sieltä löytyisi."

Pikaisella silmäyksellä listaa vuoden 2021 kuntavaaliehdokkaiden tuomioista katsoessa näyttää jokaisella puolueella olevan omat rikoksensa; demarit ovat rattijuoppoja, ylimieliset kokoomuslaiset kaahaajia ja talousrikollisia, vihreät ja vassarit huumehörhöjä, persut väkivaltarikollisia, liikenyttiläiset vainoojia ja rkpläiset (joita ennen pidettiin harmittomina namusetinä) vähän sitä ja tätä, mutta sitäkin tätä aika vähäisessä määrin, onhan porukka pieni kuin Lilliputti ja hieman "nippertippoina" käpertyneen omiin ankkalammikoihinsa tosiaan suomenkielisiltä piilossa kiusaamaan ja huijaamaan. Persuilla on 124 tuomiota. Kokoomuksella 39. Demareilla 37. Keskustalla 37. Yli neljäsosa kaikkien kunnallisvaaliehdokkaiden saamista syytteistä (544) oli persujen ehdokkaiden saamia. Vihreillä syytteitä oli 35. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005151817.html. YLIVOIMAISESTI suurin osuus nostetuista 544 syytteestä kohdistui perussuomalaisten ehdokkaisiin. Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaat ovat saaneet noin 28 prosenttia kaikista syytteistä, vaikka heidän osuutensa selvityksen ehdokkaista on 11 prosenttia. VALITUISTA KUNNALLISPOLIITIKOISTAKIN PERSUILLA on kirkkaasti eniten tuomittuja rikollisia riveissään. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005381133.html.

Elina Kervisen jutussa Hesarissa 29.5. puheenjohtaja Jussi Halla-Aho väistelee kiusallista teoriaa siitä, miksi persuilla on niin paljon rikollisia listoillaan: "Valitettavasti itselläni ei ole tästä asiasta minkäänlaista tulkintaa tai teoriaa", hän sanoo. "On harmillista, että ehdokashankintavaiheessa nämä prosessit eivät ole pitävämpiä, mutta se ei ole meidän käsissämme, koska meillä ei ole pääsyä kenenkään rikosrekistereihin eikä meillä ole mahdollisuutta käydä tuomioistuimia läpi, että kenellä on mitäkin taustaa." Hesarin mukaan runsaat kahdeksan prosenttia perussuomalaisen ehdokkaista oli selvityksen mukaan saanut yhden tai useamman syytteen vuosina 2016-2021. Syytteen saaneiden osuus oli perussuomalaisissa suurempi kuin kansan keskuudessa keskimäärin. Näin ei ollut minkään muun suuren puolueen kohdalla. Kun perussuomalaisten osuus isojen puolueiden kuntavaaliehdokkaista on 18 prosenttia, oli esimerkiksi heidän saamiensa pahoinpitelysyytteiden osuus 44 prosenttia. Persujen edeltäjä SMP (Sirkka, minä ja Pekka eli vennamolainen Suomen maaseudun puolue) tuli aikoinaan tunnetuksi kahdesta sloganista: Seteliselkärankaiset ja Rötösherrat kuriin). Kummallista on se, että rikokset näyttävät useassa tapauksessa olevan kovan luokan kamaa, eli oikean rikollisen tekemiä, joista voimme päätellä, että ehdokkaista osa on rikollisia. Veitsellä on huidottu ja kahvinkeittimestä saatu päähän. Eräs tuomittu murtautui asuntoihin moneen otteeseen varastaen sieltä ampuma-aseita. Sama henkilö oli rikoksenuusija ajaessaan humalassa autoa. Toinen ehdokas kavalsi työpaikkansa kassasta lähes 40.000 euroa ja väärenteli asiakirjoja. Kolmas ehdokas viljeli kannabista ja on tuomittu myös törkeästä rattijuopumuksesta. Neljäs ehdokas on saanut monta tuomiota sekä pahoinpitelystä että törkeästä pahoinpitelystä. Hän mursi erään uhrinsa kädet kylmäverisesti lapiolla. Eräs ehdolla oleva nainen puukotti selkään miesystäväänsä riidan päätteeksi.

Mutta miten on mahdollista, että rikoksista tuomitut pääsevät kunnallisvaaliehdokkaiksi? Puolueiden selitykset eivät ole uskottavia. esimerkiksi omilla sivuillaan persut väittävät korruption olevan vakava uhka koko demokratialle, ja perussuomalaiset yrittäneen jo viime vaalikaudella saada epäasiallista vaikuttamista päätöksentekijöihin kriminalisoitua. Virallisesti asialle ei ole mitään estettä, sillä laki on suuripiirteinen. Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi kuntavaaleissa on henkilö: 1) jonka kotikunta kyseinen kunta on, 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa ja 3) jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään kuntalain 72 §:ssä. 72 §. Vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä; 3) kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; 4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.

Minkä takia kunta vetää puoleensa päättäjiksi rikollisia? Koska kunnallinen korruptio on Suomessa hyvää bisnestä ja lisäksi "lähes laillisena" hyväksytty muoto eikä sitä ole saatu sadassa vuodessa suitsituksi. Vasta viime vuosina viranomaiset ovat alkaneet puhua siitä, mutta varsinaisia toimenpiteitä sen estämiseksi viranomaisilla ei käytännössä ole. Kuntabisnes on suurien puolueiden omien verkostojen ja mafian käsissä. Ohjelmat ja julistukset ovat tyypillinen tapa nostaa ison ongelman edessä kädet pystyyn jo heti alussa. Kuntaliitto haluaa näyttää julkisuudessa ymmärtävänsä asian ongelmat: https://www.kuntaliitto.fi/laki/kunnan-toimielimet-ja-johtaminen/korruptio-ja-eettisyys. Eettiset ohjeistukset ovat kunnissa edelleen harvinaisia. Kuntaliitolta on ilmestynyt uusi julkaisu Korruptio ja eettisyys kunnassa, jonka myötä Kuntaliitto toivoo eettisten ohjeiden yleistyvän ja keskustelun yhteisistä arvoista ja päätöksenteon pelisäännöistä lisääntyvän. Julkaisun on kirjoittanut Kuntaliiton korruption vastaista työryhmää vetävä lakimies Saija Haapalehto. Julkaisussa kerrotaan korruptiosta käsitteenä ja korruption ilmenemisestä kuntasektorilla, käydään läpi kunnan valvontajärjestelmää sekä tuodaan esiin kunnallishallinnon perusarvot ja niistä johdetut kunnallisen päätöksenteon periaatteet. Korruptio ja eettisyys kunnassa toimii myös oppaana, jonka avulla organisaatio voi luoda omat eettiset ohjeensa ja tutustua aiheeseen laajemmin.

Hävytön hyväksikäyttö ja jatkuva alistaminen on tehnyt meidät vellihousuiksi totuuden edessä. Emme uskalla nähdä mitään totutusta poikkeavaa, ettei se vaan herättäisi nukkuvaa karhua. Cicero sanoi, että kaikkien julkisten toimien ja tehtävien hoidossa on tärkeintä, ettei anna aihetta pienimpäänkään epäilykseen omanvoitonpyynnistä. Montesquieulle korruptio oli äänten ostamista. Kansaa kohtaa tämä kova onni, kun ne, joille se antaa luottamuksensa, yrittävät - halutessaan kätkeä oman korruptoitumisensa - korruptoida sen. Jotta kansa ei näkisi heidän tarkoitusperiään, he puhuvat sille sen suuruudesta. Jotta kansa ei havaitsisi heidän saituuttaan, he mairittelevat lakkaamatta sen saituutta. Korruptio lisääntyy korruptoijien ja korruptoitujen keskuudessa. Kansa jakelee kaikki julkiset varat sinne tänne. Kuten kansa yhdistää laiskuutensa ja asioiden hoidon, se haluaa yhdistää köyhyytensä ja ylelliset huvitukset. Mutta sen laiskuuden ja tuhlauksen objektina ei voi olla mikään muu kuin valtion kassa. Korruptiota harjoitetaan salaa. Sitä harjoittaa etupäässä vallassa oleva eliitti, jolla on siihen tarvittavat korkea-arvoiset ja etuja kahmivat, ja niistä hyötyvät ystävät virkamiehinä ja politiikkoina. Se on usein ystävien suosimista virkanimityksissä ja epäasiallista vaikuttamista päätöksiin, joista hyötyvät päättäjien tukijat, ystävät ja rahoittajat. Ei ole kenenkään etu eikä enää tätä päivää, että tällainen korruptio hyväksytään ja että sopiva voi syrjäyttää pätevän,

Kuntaliitto on näennäisen aktiivisesti mukana korruptionvastaisessa työskentelyssä. Tavoitteena on kuulemma lisätä eettisesti kestävää, läpinäkyvää ja avointa toimintaa ja päätöksentekoa kunnallishallinnossa. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että näin olisi käynyt. Päinvastoin korruptio jatkuu mutta tällä kertaa piilossa. Kuntaliitto on myös oikeusministeriön korruptionvastaisen yhteistyöverkostonexternal link jäsen, mikä ei sano mitään muuta kuin sen, että virkamiehet kokoustelevat asian ympäriltä, käyvät seminaareissa ulkomaita myöten, kuten VTV:n pääjohtajan tapaus osoitti saamatta sen kummempia konkreettisia tuloksia aikaan, saati sitten lopettaakseen korruption, jolla tarkoitetaan vallan ja vaikutusvallan väärinkäytöstä. Se on usein; virka-aseman väärinkäyttö, lahjonta sekä lahjusten lupaaminen, pyytäminen ja ottaminen, petos, kavallus, varastaminen ja yhteisten varojen väärinkäyttö, uhkailu ja väkivallalla pakottaminen, luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö, suosinta ja suosikkijärjestelmän ylläpito, lakien ja määräysten kiertäminen, tosiasioiden vääristely, laiton seuranta ja tarkkailu, velvollisuuksien laiminlyönti ja asioiden viivyttely, huonon hallinnon suojelu ja salailu, välinpitämätön johtamistyö ja epäreilujen ja epäasiallisten keinojen käyttäminen alaisiin.

Suomessa korruptiota on tyypillisimmin havaittavissa politiikassa, taloudessa ja julkisessa hallinnossa. Tyypillisimpiä korruption muotoja ovat; suosinta, hyvä veli -verkostot, luottamusaseman väärinkäyttö, virkavelvollisuusrikkeet. Korruption keskeisinä riskialueina pidetään; rakennusalaa, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua, poliittista päätöksentekoa, puolue- ja vaalirahoitusta. Suuri yleisö oli viime vuonna yllättynyt, kun paljastui Helsingin kaupungin opetusviraston sisällä miljoonaluokan pitkään jatkunut korruptiovyyhti eikä kyse ole poikkeustapauksessa. Jo se, että luottamusmiehet eivät ole asiantuntijoita, päätoimisia ja osa omaa poliitikolle tyypillisen jesuiittamoraalin, ja osa on taustaltaan rikollisia, madaltaa kynnystä tehdä kenenkään puuttumatta kuntalaisten edun vastaisia päätöksiä hallinnon sisällä ikään kuin osaamattomien, välinpitämättömien tai asioita sormiensa läpi katsovien politiikkojen hiljaisella avustuksella. Juuri siksi korruptiota tarvitaan. julkisten rahojen kuppaus ja vaikutusvallan myynti on parasta bisnestä, kuten on aina ollut ja tulee aina olemaankin. Ihmisille voidaan vakuuttaa valheellisesti asioiden olevan tai tulevan paremmaksi äänestämällä vaihtoehtoja. Persumediassa Suomen Uutisissa oli 1.6.2016 tekopyhä juttu, missä kerrottiin oikeusministeriön lähettäneen lausuntokierrokselle lakiluonnoksen, jolla kriminalisoitaisiin vaikutukset:

"Perussuomalaiset on ajanut lakia jo viime eduskuntakaudella. Lailla puututtaisiin sekä vaikutusvallan ostamiseen että kauppaamiseen, ja se koskisi niin henkilöitä kuin oikeushenkilöitäkin. Rangaistus olisi sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Lain kohderyhmä olisivat ne henkilöt tai yritykset ja yhteisöt, joilla on suora yhteys vaikutusvaltaisiin ihmisiin, kuten kunnanvaltuutettuihin, kansanedustajiin, korkeisiin virkamiehiin tai ministereihin. Näiltä "välimiehiltä tai -naisilta" ostettu vaikutusvalta tulisi kriminalisoiduksi. Tarvittiin perussuomalainen oikeusministeri, jotta vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisointi vihdoin etenee. Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner teki tästä viime kaudella lakialoitteen, mutta silloinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) ei edistänyt asiaa riittävällä tarmolla, vaikka eduskuntakin oli sitä vaatinut, pohtii kansanedustaja, varatuomari Leena Meri. Esimerkiksi lentolippujen tarjoaminen ministerin erityisavustajalle voitaisiin tulevaisuudessa tulkita lahjukseksi, jos tavoitteena on vaikuttaa välimiehen kautta epäasiallisesti ministerin päätöksentekoon. Tällainen lahjonnalla päätöksentekijöiden lähipiiriin vaikuttaminen ei ole ollut tähän asti kriminalisoitua, ihmettelee kansanedustaja, lakimies Ville Tavio. Rötösherrat kuriin. Tätä hoki aikanaan jo Veikko Vennamo. Perussuomalaiset jatkaa sitkeästi korruption kitkemistä. Poliittisen päätöksenteon pitää perustua yleisen edun, ei oman edun tavoitteluun, Tavio jatkaa. Lakiluonnoksessa todetaan, että korruptiota ja lahjontaa voidaan pitää vakavana uhkana demokratialle ja perusoikeuksille. Korruptio myös vaarantaa demokraattisten instituutioiden ja yhteiskunnan eettistä perustaa."