Stubbilta on unohtunut, että kansan valitsemana hän on kuin koeajalla!
Teksti Harald Olausen
Suomalaiseen poliittisen historiaan tulee jämään pysyvästi nykyisen presidentin, Alexander Stubbin, nimeä kantava "stubbismi", joka kätkee sisäänsä niin "arvopohjaisen realismin" mukaisen uussuomettumisen, kuin kokoomuksen ylimielisen ylivallan innoittaman nepotismin ja hallinnon sekä politiikan välisen korruption, joka on nimenomaan tässä tapauksessa omien kavereiden ja ystävien sekä taustatahojen (kauniisti sanottuna "samanmielisten rahoittajien") suosimista politiikassa.
Kun Stubb tuli valituksi oli täysin selvää, että sanomisten suunta ja sisältö muuttuvat rajusti huonompaan suuntaan edeltäjänsä Niinistön vastaavista. Niinistö oli juristina varovainen puheissaan ja osasi taitavasti piilottaa sanomiinsa ruoskan. Stubb on ailahtelevainen ja vieläkin niin huumaantunut korkeasta asemastaan, ettei osaa kätkeä näkyviä huonoja puoliaan. Se on taito, joka joko on tai ei ole. Stubbilla sitä ei ole, eikä hän osoita julkisuudessa sen laatuista nöyryyttä että sitä edes olisi tulossa.
Yksi tällainen on oman pojan suosiminen UI:n harjoittelijakysymyksessä. Ikävät uutiset Oliver-pojan saamasta harjoittelupaikasta saattavat maksaa Stubbille itselleen jatkopaikan presidenttinä. Samaan aikaan kun Stubbin emopuolue, kokoomus, on heikentänyt rajusti työnhakijoiden asemaa työmarkkinoilla niin, että työttömien määrä on noussut samalla kun avoimien työpaikkojen määrä on laskenut, ja yhtä avointa paikka hakee keskimäärin 100-300 työtöntä työnhakijaa joka päivä.
Uutisissa on kerrottu sekä työantajien että työnhakijoiden turhautumisesta tuloksettomiin prosesseihin. Työnantajat eivät ehdi edes lukea kaikkia saamiaan hakemuksia. Työnhakijoiden tulee hakea joka kuukausi kymmeniä sellaisiakin työpaikkoja, joihin heillä ei ole osaamista tai pätevyyttä, jotta työttömyystuet eivät katkeaisi, ja he olisivat lain edellyttäminä aktiivisia työnhakijoita. Tässä tilanteessa osoittaa suurta tyhmyyttä kokoomuslaisilta "räätälöidä" pressan eliittipojalle tie palkkioksi tuleviin tähtiin.
Ulkopoliittisen Instituutin harjoittelupaikka on niin tärkeä, että se saattaa monessa tapauksessa ratkaista sinne päässeen uran. "Hyvin motivoitunut" presidentin poika vastaan "hyvin ansioituneet" ja osaavammat hakijat, ei ole enää tänään riittävä selostus tai vapautus vastuusta vääränlaisesta suosimisesta. Valinnasta on jo kerrottu julkisuudessa tehdyn monta valitusta ylimmille lainvalvojille, mutta poliittisen vastuun jupakasta kantaa itse isä eli presidentti Stubb, joka on joko sokea ja tyhmä tai molempia.
Poliittisen eliitin, ja erityisesti presidentin, pitäisi välttää tällaista tahraa. Presidentti Tarja Halosen Anna-tyttären pääsy ulkoministeriön hyväpalkkaiseen, suuresti arvostettuun ja vähätöiseen virkaan, ei aikoinaan nostattanut julkisuudessa minkäänlaista kohua. Tähänkö Stubbikin viime kädessä luotti? Vai vaikuttiko hänen puolueensa värisuora ulkopolitiikassa – viimeksi nimittämällä Niinistön kabinetissa vaikuttaneen Haukkalan UI:n johtajaksi – kuviteltuun poliittiseen suojakerrokseen?
Stubb on sujuvasaninen, suoraviivainen ja osaava presidentti, joka sopii hyvin tähän pinnalliseen ja ailahtelevaan aikaan, jossa tehtailluilla imagoilla, valheilla ja mielistelyillä, on suurempi merkitys kuin itse asialla tai totuudella. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö hän olisi koko ajan kuin koeajalla korkeassa tehtävässään, johon hänet valittiin - ei niin suurella erolla vastaehdokkaaseensa - Pekka Haaviston sijasta. Stubbiin ollaan jo kyllästyneitä, ja ensi vaaleissa tilanne on toinen, kun kokoomus on tähtäimessä.
Galluppien mukaan kokoomus on menettämässä ne demareilta ovelilla, mutta perättömillä vaalilupauksillaan huijaamansa liikkuvat keskiluokkaiset naisäänestäjät (noin 50.000-100.000), jotka ratkaisevat nykyisin vaalit kuin vaalit. Nämä opettajat, lääkärit, sairaanhoitajat, yrittäjät ja kauppiaat sekä virkanaiset ovat kauhistuneina seuranneet sivusta kokoomuksen persujen tuella aloittamaa julkisten palvelujen alasajoa ja toimintaa yksipuolisesti yksityisen edun nimissä kaikkien yhteistä etua vastaan.
Toisaalta kehitys on kaikkialla maailmassa samanlaista. Mutta niin ovat vastareaktiotkin. Vasemmiston nousu kevään alue -ja kuntavaaleissa on ollut osa laajempaa yhteiskunnallista vastaulauseiden ketjua. Ihmiset eivät halua nykyisen raakalaismaisen menon jatkuvan. Äänestäminen on tullut taas tavallisten ihmisten keskuudessa muotiin. Ihmiset tietävät nyt ainakin sen, että jokainen ääni ratkaisee. Ensi vaaleissa Stubb saattaa saada vastaehdokkaakseen yli puoluerajen suositun Sanna Marinin.
Miten sitten suu pannaan? Voittaja nykypäivän näkökulmasta voi olla nuorten ja naisten äänillä ulkomailla korkoa kasvanut Sanna Marin. Stubb on kuulemma huono häviäjä. Olisi kiinnostavaa tietää, minkä he vaalityöryhmänsä kanssa keksivät silloin syyksi Stubbin tappioon, tai mistä heidän mielestään alkoi Stubbin alamäki? Luulen ettei syytä tarvitse hakea sen kauempaa kuin Oliver-pojan härskistä etuilusta isäpapan avustuksella, sillä suomalaiset eivät siedä moista epäoikeudenmukaisuutta.