Suurkiitos hallitus tavallisen ihmisen puolella olemisesta

Teksti Harald Olausen

Koronaepidemia ja nyt Ukrainan sota ovat näyttäneet toteen sen, ettei lainanotto ole sittenkään maailman pahin asia, kuten iso paha porvari on yrittänyt kaikin voimin Eteläranta 10:n ja Evan maksettujen mainosten voimalla suomalaisten päähän iskostaa vuosikymmenten ajan. USA:n esimerkkiä noudattaen elvyttäminen ja lainraha eivät kaada maan taloutta, vaan päinvastoin ylläpitävät sitä ja takaavat ettei kulutuskysyntä ja luottamus talouteen häviä kokonaan kuluttajien keskuudessa.

Marinin hallitus pitää kiinni hallitusohjelmansa tärkeimmästä periaatteesta: se ei aio maksattaa koronaepidemiaa ja nyt viimeksi Ukrainan sodan Suomelle aiheutuneita kuluja tavallisilla kansalaisilla, vaikka yrityselämän ja sen poliittisten edustajien, oikeiston mielestä niin pitäisi tehdä, koska "muuten Suomi joutuu ongelmiin". Marinin hallituksen ohjelma sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävässä Suomessa lähtee siitä, taloutta hoidetaan ihmisiä varten, ei päinvastoin. Kestävä talouskasvu rakentuu korkealle työllisyysasteelle ja vahvalle julkiselle taloudelle.

Hallitus perui eilen koulutukseen ja kulttuuriin aiemmin suunnitellut leikkaukset. Hallitusohjelmassa sanotaan selkeästi, että sivistys on tärkeimpiä arvojamme ja ihmisen vapauden tae: "Hyvinvoinnin perusta on myös 2020-luvulla osaamisessa, työssä ja yrittäjyydessä. Suomen koulutus- ja osaamistaso on nostettava takaisin maailman kärkeen. Hallituksen tavoite on maailman paras työelämä: onnellisten ja hyvinvoivien ammattilaisten Suomi, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä."

Eilisessä A-studiossa kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen esitti edelleenkin kokoomuksen kannanotoksi leikkaamisen työttömyysturvasta ja sosiaalietuuksista päinvastoin, kuin nykyhallitus tekee. Valtonen väisteli varsinaista kysymystä ovelasti, mutta toimittaja Marja Sannikka sai Valtosen liriin. Kokoomuksen varjobudjetti syksyltä 2021, mihin eilisessä A-studiossa Valtonenkin viittasi, on jäätävää luettavaa taloudelliseen ja sosiaaliseen tasa-arvoon uskovalle äänestäjälle ja veisi maan syvään talouskriisin, jonka maksajiksi oikeisto haluaa tavalliset ja köyhät ihmiset kepulaisjohtoisten Esko Ahon ja Juha Sipilän hallitusten malliin ankaralla kädellä kurittaen.

Valtosen puheiden taustalla on kokoomuksen vaihtoehtobudjetti viime syksyltä, jonka loppusumma oli 62,84 miljardia euroa. Se oli 2,1 miljardia euroa vähemmän kuin mitä Sanna Marinin (sd) hallituksen budjettiesitys on. Huomionarvoista kokoomuksen budjetissa on myös se ikävä puoli, että se maksattaisi tulevaisuuden hyvinvoinnin lähes yksinomaan tavallisilla ja köyhillä ihmisillä. Hyvinvoiville budjetti ei sisällä muuta, kuin verorahojen säästöä juuri niissä verorahoilla toteutetuissa palveluissa, joita he eivät itse käytä.

Kokoomus vähentäisi valtion menoja 2,63 miljardia euroa ja lisäisi menoja 550 miljoonaa euroa, jolloin menotaso laskisi yhteensä noin 2,1 miljardia euroa. Sanna Marinin hallitus on omaksi yllätykseenkin, ja koronasta huolimatta, onnistunut kasvattamaan työllisten määrän väestöstä yli tavoitellun ja on asiantuntijoiden mukaan oikealla tiellä. Nyt kyseessä on koronan aiheuttaman laman jälkihoito ja sen estäminen taloudellisen tasa-arvon nimissä, etteivät köyhät yksin maksa koronan jälkihoitoa.

Marinin hallituksen budjettiesityksessä lisävelan tarve oli 7 miljardia euroa. Kokoomuksen vaihtoehtokin perustui lisävelanottoon. Mutta kokoomus ottaisi vaihtoehtobudjetissaan lisävelkaa vain 4,5 miljardia euroa. Kokoomus on syyllistänyt julkisuudessa Marinin hallitusta holtittomasta velanotosta keskellä nousukautta. Kokoomus on ovela. Se yrittää koko ajan ylläpitää oikeistolaisen amerikkalaisen retoriikan hengessä äänestäjien mielikuvissa valtiota isona pahana, jota pitää kurittaa, karsia ja joka tekee asiat huonosti, oli kyse sitten vaikka koulutuksesta tai työllisyyden hoidosta.

Kokoomuksen leikkauslista on tuttua tekstiä. Suurin on työttömyyden aikaisen eläkekertymän lopettamisen vaikutus julkiseen talouteen (- 400 milj. euroa). Asumistuen kokonaisuudistus toisi 350 miljoonan euron säästöt. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus toisi 199 miljoonan säästöt. Kokoomus lyhentäisi ansiosidonnaisen kestoa 100 päivällä ja palauttaisi omavastuupäivien määrän seitsemään päivään.Poistamalla ansiosidonnaisen lisäpäivät 169 miljoonan euron säästöt. Ansiosidonnaisen työssäoloehdon nostaminen kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen toisi 97 miljoonan euron säästöt.

Kokoomus palauttaisi työttömyysturvan tason vuoden 2019 tasolle. Siitä tulisi puolueen mukaan 66 miljoonan euron säästö. Kokoomus esittäisi tulojen lisäyksiä yhteensä 874 miljoonan euron edestä. Tulojen vähentämistä puolue esittää yhteensä noin 1,4 miljardin euron edestä. Kokoomus keventäisi ansiotuloverotusta korottamalla työtulovähennyksen 2 026 euroon (- 794 milj. euroa), parantamalla kotitalousvähennystä pysyvästi (327 milj. euroa) ja toteuttamalla yritysten laajan ja pysyvän tki-verovähennyksen (100 milj. euroa). Kokoomus nostaisi kotitalousvähennyksen enimmäismäärän 5 000 euroon ja korvausprosentin 60 prosenttiin. 100 euron omavastuun se poistaisi kokonaan.

Kokoomuksen varjobudjetin 2022 leikkauslista kokonaisuudessaan

• Puretaan kannustinloukkuja palauttamalla työttömyysturvan taso vuoden

2019 tasolle. -66,0

• Puretaan kannustinloukkuja palauttamalla asumistuen taso vuoden 2019

tasolle. -92,0

• Nostetaan työssäoloehto 12 kuukauteen. -97,0
• Lisätään toimeentulotukeen maltillinen asumismenojen omavastuuosuus

kannustinloukkujen purkamiseksi. -140,0

• Poistetaan ansiosidonnaisen lisäpäivät nopeutetusti. -169,0
• Sopeutetaan palkkatuen menoja painottaen julkiselle sektorille maksettuja

tukia. -190,6

• Porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva työttömyyden keston

mukaan, lyhennetään ansiosidonnaisen kestoa 100 päivällä ja palautetaan

omavastuupäivien lukumäärä seitsemään (yhteisvaikutus julkiseen talouteen). -199,0

• Leikataan merimieseläkekassan valtionosuuden tehotonta yritystukea. -10,0
• Leikataan kivihiiltä korvaavien investointien tehotonta energiatukea. -60,0
• Leikataan viihdemerenkulun miehistötukea tehottomana yritystukena.
• Säilytetään rahtiliikenteen huoltovarmuusosuus. -77,2
• Toteutetaan asumistuen kokonaisuudistus. -350,013.
• Uudelleen kohdennetaan oppivelvollisuusiän korottamisen määrärahat aidosti

vaikuttavalla tavalla. -65,0

• Siirto sijoitusmuotoiseen kehitysyhteistyöhön valtion omaisuudella. -100,0
• Lakkautetaan tarpeeton jatkuvan oppimisen virasto. -1,1
• Sote-uudistuksesta aiheutuvien hallinnon lisäkulujen säästö. -11,8
• Palautetaan siirto valtion televisio- ja radiorahastoon vuoden 2019 tasolle

indeksitarkistuksena. -37,7

• Espoon kaupunkirata ja Helsinki-Riihimäki-hankkeiden siirtäminen

toteutettavaksi nopeiden. ratayhteyksien hankeyhtiöistä, jotka rahoitetaan valtion

omaisuudella. -77,5

• Sote-uudistuksesta aiheutuvien ICT-lisäkulujen säästö. -87,7
• Uudelleenkohdentaminen vanhuspalveluiden kokonaisuuteen -98,0
• Julkisen hallinnon tehokkuusohjelman vaikutus hallinnon toimintamenoihin.

-300,0

22. Työttömyyden aikaisen eläkekertymän lopettamisen vaikutus julkiseen talouteen

Yhteensä -2629,5 miljoonaa euroa

Mutta miten ja miksi 1970-luvun sosiaalista valintataloutta peräänkuuluttaneesta ja työntekijöiden oikeuksia ainakin teoriassa ymmärtävään pyrkineestä kokoomuksesta tuli yhdessä yössä 1990-luvun lopussa äkkikäännöksellä oikeaan, taas se sama kypäräpappi-puolue, minkä imagosta se oli yrittänyt niin kovasti sodan jälkeen Rihtniemen perintönä päästä eroon?

Yksi selitys on valistuneen itsekkyyden eli ahneuden ideologia. Platon etsi ihmisten välille yhdyssidettä, joka olisi pitänyt heidät samassa veneessä ja ymmärryksellä vapauden olevan kaikille yhteistä. Vapaudesta ja sen puutteesta maailmassa on taas kova huuto. Mutta millaisesta vapaudesta? Länsimaissa vapaus liittyy käsitteenä oleellisesti talouteen. Klassisella taloustieteellä on lähtökohtansa luonnonoikeuden teoriassa. Markkinatalous nähtiin yksilön vapauden yhtenä ehtona. Vapaus on myös tärkeä itseisarvo ja olennainen osa tehokuuden kannalta.

Korkman kirjoittaa kirjassaan Väärää talouspolitiikkaa (Otava 2015) vapauden sisällön voivan olla käytännössä kovin rajallinen, jos se tarkoittaa vain negatiivista vapautta; "Vapaus on arvokkaampaa, jos valintajoukko pitää sisällään yksilön korkealle arvostamia vaihtoehtoja. Siksi monet tutkijat ja ajattelijat ovat historian saatossa korostaneet vapauden positiivista puolta tai substantiaalista ja todellista sisältöä - heidän joukossaan Aristoteles, Adam Smith, Karl Marx ja Franklin Roosevelt."

Korkman kysyy tärkeät kysymykset, miksi olemme eri mieltä talouspolitiikasta ja miksi jotkut vaativat finanssipoliittista elvytystä työttömyyden torjumiseksi, toiset menoleikkauksia budjettivajeen supistamiseksi, tai jotkut suosivat veroasteiden alentamista, toiset (hyvätuloisten) verotuksen kiristämistä? Vastauksia on yhtä monta kuin on kysyjää. Korkmanin huomio taloustieteestä tehtävänään erottaa jyvät akanoista ja määrittää yksiselitteinen totuus on vaikea saavuttaa, koska totuus on vaikeasti vangittavissa ja "väärien profeettojen valheet vaikeasti paljastettavissa".

Korkman muistuttaa makrotaloustieteen isän, John Maynard Keynesin, sanoin taloustieteen olevan olennaisesti moraalinen tiede, vaikka se tuntuukin unohtuneen niiltä talouspolitiikan vääriltä profeetoilta, jotka käyttävät sitä härskisti yksinomaan omien etujensa ja vallassa olevien etuoikeutettujen ryhmiensä aseman parantamiseksi muiden kustannuksella, välittämättä sen seurauksista yhteiskuntaa jakavana ja eriarvoistavana instrumenttina. Samalla tavalla toimivat Marxin mukaan keskiajan ritarit, jotka pitivät itseään heikkojen ja kristinuskon puolustajina, vaikka asia oli toisin ja paljon "putinmaisempaa".

Talouspolitiikka on vaikeaa ja pienen piirin harrastamaa tiedettä ja sitä harvoin ymmärtää tavallinen mattimeikäläinen. Kaikki ei siis ole talouspolitiikkaa - ei voi olla - eikä sen nimissä kaikkea voida pyhittää elämän alttarille numeroiden alistaessa valtaansa kaiken inhimillisen. Tehtävä on vaikea. Siksi myös väärien profeettojen valheet ovat vaikeasti paljastettavissa mutta ei mahdoton tehtävä. Keynesin mukaan taloustiede on tärkeää juuri talouspoliittisten suositustensa takia.

Talouspolitiikka on sidoksissa arvoihin ja ideologioihin ja siksi myös helposti todennettavissa kenen etua sillä ajetaan. Miksi Korkmania kannattaa lukea iltalukemiseksi? Siksi, että ymmärtää talousopin olevan sidoksissa eettisiin periaatteisiin, toisin kuin taloudellinen teoria. Ehkä siksi, että ymmärrämme, mitä talous edellä kaikkeen ihmiselämään kamreerisieluinen kokoomuslainen yhteisten asioiden hoidosta sisimmissään ajattelee.

On vaikea keksiä muuta selitystä sille, miksi porvarit yhdessä rintamassa, äärioikeisto mukaan lukien, haluavat leikata aina köyhimmiltä ja kehtaavat vielä väittävän sen pelastavan maan kurimuksesta samaan aikaan, kun ovat valmiita karsimaan elintärkeitä palveluja ja yhteiskunnan suojaamista kriisejä vastaan ja kehittymiseltä tulevaisuuteen sopivaksi uudistuneeksi ja toimivaksi kansalaisyhteiskunnaksi.

Onneksi meillä on vielä poliittinen vasemmisto. Vastaikkanasettelujen aika ei ole ohi sillä, että niin julistetaan ja kulissien takana tehdään jotain ihan muuta päinvastaista vain hämäykseksi omaa etua ajatellen. Pitää nostaa hattua Marinin hallituksen naisviisikolle ja myös sen kepulaiselle valtiovarainministeri Annika Saarikolle siitä, että viime vuoden kehysriihessä sovitut laikkaukset peruttiin.

Marinin hallitus Saarikon johdolla jatkaa tuloksellista työtä suomalaisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon eteen, mutta mikä tärkeintä: se ei leikkaa tavallisilta ja köyhiltä ihmisiltä eikä vaaranna tasa-arvoisen yhteiskunnan kehittymistä siihen huonoon suuntaan, mihin Sipilän porvarihallitus oli meitä viemässä.

Eilen hallituksen neuvotteluissa sovittiin tärkeistä asioista. Esimerkiksi koulutuspanostuksille tulee jatkoa. Lisäbudjetissa tullaan myöhemmin päättämään lisätoimista koronapandemian jäljiltä uusista resursseista lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Nyt päätettiin korotuksesta ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen, joka mahdollistaa ammatillisten opettajien ja ohjaajien pysyvän palkkaamisen. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan 50 miljoonalla eurolla ensi vuodesta lukien, ja opintorahan tulorajoja nostetaan 50 prosentilla.

Erityinen kiitos tavallisen ihmisen puolella olemisesta menee vasemmistoliitolle, ja sen ärhäkälle puheenjohtajalle, Li Anderssonille. Vasemmistoliiton esityksestä sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ylimääräinen indeksitarkistus viimeistään 1. elokuuta. Tämän päivän Kansan Uutisissa kerrottiin Anderssonin saaneen viime viikkojen aikana paljon huolestuneita yhteydenottoja ruuan, asumisen ja polttoaineiden hintojen noususta:

"Nyt päätetty ylimääräinen indeksikorotus koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja sosiaaliturvaetuuksia, kuten takuu- ja kansaneläkettä, työttömyysturvaetuuksia, perustoimeentulotukea, vähimmäismääräistä sairaus- ja vanhempainpäivärahaa sekä opintorahaa. Korotuksen tarkka määrä ja ajankohta tarkentuvat jatkovalmistelussa. Alustavan arvion mukaan esimerkiksi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan bruttomäärä voi indeksikorotuksen jälkeen nousta 20-30 eurolla, Andersson kertoi."

Anderssonin mukaan turvallisuus on myös sitä, että voi luottaa, että jokaisesta pidetään huolta: "Riittävä toimeentulo ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat hyvinvointia, tasa-arvoa ja myöskin turvallisuutta. Hallitus jatkaakin seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamista. Twitterissä Andersson kertoi, että hallitus ei käsitellyt kehysriihessä työmarkkinatilannetta, koska työmarkkinajärjestöiltä ei ole tullut vielä esitystä, joka vaatisi hallituksen käsittelyä. Vasemmistoliitto kannattaa palkkaohjelmaa julkiselle sektorille", Andersson twiittasi."