Yksi syy miksi emme halua demareita valtaan!
Teksti Harald Olausen
"Kun häirintäväitteet koskivat muita, Tuppuraisen mukaan ne piti ottaa vakavasti. Kun väitteet koskivat häntä itseään, ne olivatkin "mielettömiä" (lainaus facebookista). Demarit ovat tosi pahassa kusessa. Galluppien suosio hiipuu ja kokoomus nousee. Persutkin ovat nousussa, Kiusaamiset ja riitelyt ovat näyttäneet äänestäjille SDP:n pikkumaiset kasvot. Eilen ryhmäjohtaja Tytti Tuppurainen oli kiirastulessa. Ainahan akat ovat toistensa nutturoissa kiinni myös politiikassa niin kuin kirkossakin. Sorsan II-hallituksen sosiaaliministerit 80-luvulla, Vappu Taipale ja Katri-Helena Eskelinen (kepu), eivät tulleet lainkaan toimeen keskenään, vaan riistelivät julkisesti milloin mistäkin pikkuasiasta ja nalkuttivat minkä ehtivät toisilleen nutturat vinossa ja kansalla oli hauskaa.
SDP on tullut tunnetuksi kovista sisäisistä taisteluistaan ja osaamattomista politiikoistaan, jotka kiusaavat ja panettelevat surutta toisiaan aiheuttaen paljon harmia sekä itselleen että puolueelleen. Moni äänestäjä alkaa miettiä, ovatko nämä sittenkään parempia kuin nykyhallitus. Hieman googlaamalla huomaa, ettei Typpi Tuppurainen ole niitä maailman mukavampia, kiltistä nyt puhumattakaan, ihmisiä ja sovittelevampia poliitikkoja. Päinvastoin aikamoiseksi riivinraudaksi häntä kuvaillaan. Jo poliitikkouransa alussa hän sai kyseenalaista mainetta Oulun kaupunginteatterin hallituksen puheenjohtajana tempuistaan.
Eilen Antti Lindtman ja Tytti Tuppurainen antoivat mauttoman tyylinäytteen siitä, millaisia ihmisiä ja kiusaajia he ovat poliitikkorooliensa takana. Tuppurainen ja Lindtman hyökkäsivät yhdessä nimettöminä medioille Tuppuraisen huonosta käytöksestä suivaantuneita puoluetovereitaan. Tytti Tuppurainen on tyypillinen uraa tekevä poliitikko, itsekäs ja muita tuuppiva vallanhimoinen narsisti, joka ei muusta kuin vallasta välitä, ja tekee kaikkensa päästäkseen valtaan vaikka millä keinoin. Oli vain ajankysymys, että noitajahtia itse harrastanut Tuppurainen palaa hevosen selässä, kuten medioista olemme saaneet seurata.
Mutta se, että Tytti Tuppurainen kehuu itseään sumeilematta, samalla kiistäen naama peruslukemilla kaikki häneen kohdistetut syytökset ja vaatien niitä kansanedustajia astumaan nimillään esiin, jotka ovat valittaneet hänen ilkeyksistään, on jo sen verran härskiä ja tyylitöntä, että siitä osaa jokainen vetää johtopäätökset hänen luonteestaan. Yleisesti on ollut tiedossa, että oikeistodemariksi julistautunut Tuppurainen toimii Lindtmanin likaisten temppujen osaston päätyöntekijänä eduskuntaryhmän puheenjohtajana varmistamassa, ettei eri mieltä heidän kanssaan olevat kansanedustajat hypi silmille tai valtaa puoluetta.
Ja kun Tuppuraista hetken katsoo hieman tarkemmin, hän ei enää näytä tylsältä verovirkailijalta, vaan poliittiselta ilotytöltä (jyväbroilerilta), jolla on pellenkasvot, ylipunatut kurmotushuulet. Nuo kasvot ovat luihun petturin. Tuppurainen olisi ensimmäinen kokoomuksen loikkaava, jos siitä saisi kasapäin rahaa ja mainetta sekä kunniaa, joiden takia hän seisoo ilta illan jälkeen kärsivällisesti ylipunatut huulensa töröllä yhtä perverssin näköisenä odottamassa. Ja sitten vielä päälle se tunnettu talouspoliittinen osaamattomuus, byrokratian sekä verojen ja turhien virkamiesten ja säädösten rakastaminen, tempputyöllistäminen sekä silmänlumepolitiikka. Haluammeko tällaisen porukan valtaan? Siis Lidtmanin ja Tuppuraisen? EI!