ToF

Teksti Harald Olausen

Tanssiesseet valmistuivat ja menevät taittoon lauantaina ja painoon maanantaina. Tässä ote kirjan lopun luvusta Tanssin seksuaalisuuden kääntöpuoli: "Homoudella ratsastaminen sai 1990-luvun lopulla irvokkaita piirteitä tanssimaailmassa, mistä hyvänä esimerkkinä on Piia Ahosen Tanssi-lehdessä 1998 otsikolla "Poliittisesti korrektia ja keskinkertaista" arvostelu kaapista ulos tulleen Ismo-Pekka Heikinheimon koreografiasta ToF. Mukana esityksessä keskeisessä roolissa oli sen ajan transuparodiatähti ja ex-iskelmälaulaja Markku I. Arokannon yhteistyökumppani, tuhti täti nimeltään Sirkka Tälli, josta oli tullut väljähtynyt vitsi Dame Ednalle ilman Dame Ednan säihkyvää verbaalitykitystä. Ensi-ilta oli täynnä. Mutta valitettavasti esitys ei kyennyt lunastamaan Ahosen mielestä ennakkotunnelman herättämiä odotuksia. Uhkea Tälli oli varastanut kirjoittajan mukaan melko täydellisesti shown alkuosan puhuvilta, tanssivilta ja laulavilta esiintyjiltä. Esitys oli täynnä tylsiä ja jo liikaa nähtyjä homokliseitä. Revyyosassa oli kirjoittajan mukaan löysyyttä ja tyhjäkäyntiä kokonaisuuden jäädessä hampaattomaksi. Lopulta rakenne hajosi ja esitys muuttui Ahosen mukaan pitkästyttäväksi: "ToFin liikekieli ei näyttänyt omaperäiseltä. Teoksen "aggressiivisen" kohtauksen vaatima energiataso jäi myös saavuttamatta. Käsiohjelma julistaa: Tämä on fantasiaa. Tämä on faktaa. Rakkaat ystävät, tervetuloa homotodellisuuteen! Jos kyse on ironiasta, on se kehittymätöntä. Ideat ovat yksittäisiä, niistä ei synny terävää ja purevan hauskaa kokonaisuutta." ToFiin katsotaan loppuneen aivottomalla homoudella ratsastaminen ja taiteen nimissä tehtaillun viihteellisen homouden esiinmarssi, mikä alkoi 1990-luvun alussa Uotisen tyhjien mieskuvausten ihannoinnista"...