Traktori suomalaisessa sielunmaisemassa

Teksti professori Timo Airaksinen

Hyvä ystäväni Pekka, jo edesmennyt, haaveili pitkään Porsche -traktorin ostamisesta. Nämä ovat keräilykappaleita, joiden hinta nousee kymmeniin tuhansiin euroihin. Porsche on alun perin tunnettu urheiluautojen valmistajana, mutta sodan jälkeen tehdas valmisti kolmesylinterisiä diesel traktoreita 120 000 kappaletta vuoteen 1963.

Ei saanut Pekka traktoria, kun ei ollut tallipaikkaa maalla sellaiselle. Muuten, Lamborghini on myös traktorimerkki, vaikka paremmin tunnettu ylellisenä urheiluautona. Rytsölän veljekset, uudet it-miljonäärit, ostivat Lambot vuonna 2000, ja siitä kun Suomi repesi. Moinen ylellisyys tuomittiin ehdottomasti ja kateuden kansalaispahe kiehui yli. Nyt moinen autoilu ei hätkäytä ketään. Niin muuttuu maailma.

Mutta takaisin traktoreihin. Ihmettelen kovasti, miksi muistan niin selvästi lapsuuteni ajan Vaasassa, kun oli oikein sateinen kesä ja Hankkija oli myynyt isännille isoja traktoreita, oikeita ökypelejä. Sellaiset upposivat märkään peltoon, työt menivät mönkään ja meteli lehdissä kova. Tänä päivänä moista ei enää pääse tapahtumaan, kun emännät valvovat touhun järkevyyttä. Iso ei ole aina paras.

Joka tapauksessa vakuutuin jo silloin nuorena poikana, että traktori on sekä tarpeellinen että symbolinen elementti maaseudun elämässä. Josta siis en tiennyt mitään, kun asuin Vaasan keskustassa Leipätehdasta vastapäätä Raastuvankadulla. Mutta silti tunnen traktorimarssin jykevän jylhyyden luissa ja ytimissä. Mopomarssi olisi myös hyvä idea, mutta henkilöautomarssi tai jopa rekkamarssi tuntuu tylsältä idealta. Oikein pitkä letka traktoreita on aivan eri asia.

Luulenpa tehon johtuvan traktorin takapyörien vaikuttavasta koosta. Minusta hienoin traktori on sellainen, jossa on isot etupyörät ja takana tuplat. Pienet etupyörät ovat jokseenkin lapsellisen näköiset veikeydestään huolimatta.

Symbolisesti traktori edustaa maaseudun ja kaupungin eroa aivan erinomaisella tavalla. Kaupunkiin ei voi saapua traktorilla, se olisi aivan mahdotonta. Tavarat ja lapset muka peräkärryssä, isäntä takana ja emäntä ajaa. En ole koskaan nähnyt traktoria Vaasassa. Yksi kaveri kerran kertoi usein ratsastaneensa poikasena mustalla oriilla ilman satulaa kylän kioskille, suurta ihailua aiheuttaen.

Tämä tuntuu lännenfilmin parodialta. Mutta kun joku kertoo ajaneensa traktorilla treffeille, ajatus on ihan luonteva. Vielä jos sanoja on tyttöpuolinen, vaikutelma on samalla kertaa arkaainen ja moderni. Sellaisista aineksista syntyy hyvä tarina. Siis traktori voittaa mustan oriin, se on selvä.

Mahtava kone ilmentää hienosti rakkauden kyisen pellon kyntämisen ajatusta, ja isot pyörät pyörivät vaikeudet voittaen. Musta ori on aivan liian seksuaalisväritteinen symboli sopiakseen yhteen lempeän nuoren rakkauden kanssa. Traktorilla kohti Hulmin siltaa ja siitä yli Laihianjoen, se olisi jo jotakin.