Kuvittele olevasi kaupungissa

Teksti Harald Olausen

"I'm frequently infuriated with Fran Lebowitz, but I also find her endlessly entertaining. She is full of opinions, and many of them are wrong. But even when she's wrong, she's magnificent. I cant wait to watch this. There is none better or more honest than Fran. She is a national treasure, and she doesn't even do anything. Always unpredictable and entertaining."-Somebody...

Ei voi kuin suuresti ihailla ja nauttia yhtä amerikkalaisen kriittisen älyllisyyden newyorkilaista lipunkantajaa, Fran Lebowitzia, joka tunnetaan sarkastisista ja osuvista kommenteistaan ​​amerikkalaisesta elämästä. Mutta myös hänen peikkomaista ja vastaanhangoittelevaa olemustaan. Hän on kuin amerikkalainen vastine islantilaiselle ja yhtä innostavalle Björkille, joka asui New Yorkissa pitkään. Lebowitz on älyllisesti innostava ja hurmaava poskisolisti, joka osaa kietoa kuuntelijansa sormensa ympärille.

Elokuvaohjaaja Martin Scorsesen ja kirjailija Fran Lebowitzin älylliset keskustelut eivät voisi tapahtua missään muualla kuin tietenkin tiedostavien taiteilijoiden ja älykköjen kansalaisten 24/7 maailmanpääkaupungissa ja sulatusuunissa New Yorkissa, missä metro toimi jo 1800-luvun lopulla, ja ensimmäiset pilvenpiirtäjät oli jo rakennettu, kun Suomessa vielä puhuttiin paimenista ja lehmänlannasta, ja maalais-Suomen maailmankuva (Joel Lehtonen Putkinotko 1920) olivat risut ja männynkävyt.

New York on yhä se kaiken mahdollistava mielikuvituksellinen kultamaa, jonka upottavaan syleilyyn jokainen oman New Yorkinsa kohdannut ja siihen rakastanut kokee. Siksi onkin koskettavaa kuunnella ja katsoa kun kaksi tarinoinnin mestaria vaihtaa vapaalle ja päästää ulos itsestään newyorkilaishöyryjä aidolla "antaa mennä vaan kun on mennäkseen"- newyorkilaisasenteella, joissa tärkein lähtökohta on se, ettei tosiasioilla ole mitään tekemistä hyvän jutun kanssa.

Scorsese ja Lebowitz ylläpitivät vanhaa keskusteluperinnettä kaupungissa ja aloittivat yhdessä julkisten esiintymisten sarjan, jossa he pohtivat kaikkea mahdollista New Yorkin ja taivaan välillä, mitä yhtenä "tavallisena" newyorkerilaisena arkipäivänä voikaan ihmisille kaupungissa tapahtua, missä kaikki on samaan aikaan sekä mahdollista että mahdotonta ja tapahtuu siitä huolimatta Lebowitzin pulppuavan ja itsestään lisää bensiiniä laineille kaatavan kertojaminän kokemusten suodattamana.

New York on täynnä kertomattomia ja koko ajan uudelleen hieman eri tavalla kerrottuja tarinoita. Scorsese itse on tehnyt vakuuttavan kunnianosoituksen kaupungille elokuvassaan Gangs Of New York (2002). Lebowitz on kirjoittanut kirjoja ja haastatellut kirjailijoita. Scorsese ja Lebowitz kiersivät ympäri kaupunkia puhumassa kaksistaan. Kuvittele olevasi-kaupungista-keskusteluista tuli niin suosittuja, että Scorsese päätti ohjata ne jälkipolville televisiosarjaksi ja tulos on silkkaa rautaa.

Keskustelusarjan nerokas nautinnollisuus piilee otsikossa: Kuvittele olevasi kaupungissa, mikä viittaa itse suoraan yhteisiin ja yksityisiin kuvitelmiin. Kaupungin ääriviivat vetävät mielelle rajat – ei siis taivas – olla ja kuvitella olevansa se mitä haluaa olla. Siksi pilvenpiirtäjien New York on sekä mahdollisuus että samalla kiehtovien unelmien kehto, jossa haaveilijat saattavat nousta pilviin, vaikka usein epäonnisten unelmoitsijoiden haaveiden kääntöpuolena ovatkin kipu, unohdus ja painajaiset.

Kuvittele olevasi kaupungissa-keskustelusarja on parasta älyllistä viihdettä miesmuistiin. Lebowitzista paistaa läpi hänen kapinallinen mielenlaatunsa ja anarkistinen olemuksensa. Tarkkaan ottaen Lebowitz ei puhu mistään muusta kuin itsestään. Mutta millä tavalla. Jos tällä tavalla puhuisivatkin kaikki "turhatörhöset tai jormauotiset" älyllinen viiva suupielissään ja vetikkamaisesti. Mutta se edellyttäisikin Lebowitzin tapaista monipuolista ja itselleen räkäisesti nauravaa älykköä.

Jokainen meistä on tuntematon toiselle ihmiselle, koska emme tiedä mitä toisten päässä tapahtuu. Scorsese ja Lebowitz raottavat hieman ovea tähän maailmaan. Lebowitz itse osaa liioitella uskottavasti pitääkseen mielenkiintoa yllä New Yorkissa, mikä on hänelle sydämen koti ja tapahtumien kulissit. Mutta he molemmat myös tietävät hyvin Herakleitoksen tavoin sielun olevan niin syvä, ettei kukaan koskaan pääse ihan pohjaan asti. Siksi he tyytyvät älylliseen newyorkilaiseen (cool) small talkiin!