Tytti Tuppuraisen ero osa II

07.09.2022
Tytti Typpurainen on vaarallinen poliitikko, jolla on pokkaa tehdä mitä haluaa suomalaisten päänmenoksi. Oulusta on kuulunut huolestuttavia uutisia tämän voimakastahtoisen poliitikon tekemisistä epäeettisyyksistä aikaisemminkin mm. aikoinaan Oulun kaupunginteatterin johtajan palkkaukseen liittyvissä epäselvyyksissä.
Tytti Typpurainen on vaarallinen poliitikko, jolla on pokkaa tehdä mitä haluaa suomalaisten päänmenoksi. Oulusta on kuulunut huolestuttavia uutisia tämän voimakastahtoisen poliitikon tekemisistä epäeettisyyksistä aikaisemminkin mm. aikoinaan Oulun kaupunginteatterin johtajan palkkaukseen liittyvissä epäselvyyksissä.

Teksti Harald Olausen

Tänään A-studiossa nähtiin taas, miten pihalla ministeri voi olla omasta alastaan, kun valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen yritti selittää epätoivoisesti mustaa valkoiseksi pelaten aikaa ja paahtamalla propagandaa peittämään sen, ettei ole ihan perille mistä oikein on kysymys ja ettei hallituksella ole sittenkään vakuutteluista huolimatta täysin selvää kuvaa mahdollisesti tulevasta energiakriisistä ja sen hoitamisesta.

Tämä on ongelma itse hallitukselle, jonka tärkein tehtävä on yrittää vakuuttaa äänestäjät se valitsevan eri vaihtoehdoista aina sen kansalaisten yhteisen edun kannalta tärkeimmän, varsinkin nyt kun vaaleihin on aikaa enää alle vuosi ja vaalitaistelu liikkuvista äänestäjistä on alkanut. Jokainen taistelu on tässä vaiheessa tärkeää hallitukselle, joka huolimatta siitä, että on selviytynyt ilman suurempia kolhuja kolmesta vuodesta.

Kun A-studion juontaja Marja Sannikka kysyi, olisiko Fortum mennyt konkurssiin ilman valtion takaamaa 2 miljardia, Tytti Tuppurainen alkoi selittää (pelasi aikaa) pitkiä litanioita, miksi pitää olla huolissaan ja miten valtio on tyytyväinen Fortumin johtoon jne. Tuppuraisen taktiikka toimi. Typerä höpötys kätki alleen kaksi tärkeää ongelmaa ja vei aikaa itse oikeista ongelmista puhumiselta.

Ensinnäkin näyttää siltä, että valtio ohjaa asiantuntemattomasti eli löysin rantein omistamiaan yhtiötä ja antaa niiden ahneiden johtajien bonusten toivossa tehdä markkinoilla uhkarohkeita ja omistajan vastaisia operaatioita. Esimerkiksi Fortumin myyntiin liittyvät paljastukset ovat kertoneet omaa karua kieltään siitä, ettei pallo ole ollut niiden ministereiden käsissä, jotka ovat myynnistä vastanneet.

Toiseksi näimme tyyppiesimerkin siitä, miten poliitikko, jolla ei ole riittävää asiantuntemusta. Vaasan yliopiston taloustieteen professori Timo Rothivukselta sama kysymys sai selkeän ja hyvin perustellun vastauksen: olisi ajautunut. Professori selitti tarkkaan, mistä kriisissä oli kysymys ja ministeri yritti harhauttaa kuuntelijaa paahtamalla asian vierestä vetämällä lopuksi hädissään mukaan tunteisiin vetoavan Ukrainan-sotakortin.

Ongelma tuntuu olevan se, ettei valtionohjausministereillä tunnu olevan riittävästi pätevyyttä katsoa valtion omistamien yhtiöiden bonuksien perässä juoksevien johtajiensa perään samalla tavalla, kuin esimerkiksi yhtiöt hyvin tuntevat hallitusammattilaiset tai yritysmaailmasta tulevat poliitikot tekevät. Pitäisikö koko hommaa katsoa uudelleen hieman toisesta näkökulmasta? Pitäisikö valtion omaisuudenhoito ulkoistaa ammattilaisille tyyliin: tulos tai ulos?

Valehteliko Tuppurainen poliitikolle tyypilliseen tapaansa väittäessään kuukausi sitten Uniper-sovun Saksan kanssa olleen "parhaan mahdollisen", vaikka asiantuntijat väittivät muuta ja varoittelivat pahimman olevan vielä edessä? Ilmeisesti. Tuppurainen toimi vain kuin poliitikot toimivat aina hankalien ongelmien edessä, lakaisi ne maton alle seuraajiensa kiusaksi.

Olof Palme sanoi politiikan olevan mahdollisen taidetta mutta ei varmasti tarkoittanut tätä. Viime kuussa paljastuivat Uniperin jättitappiot ja se, että ne eivät tule jäämään tähän.Se pisti ministereiden puntteihin vipinää, mutta jos lääkkeet ovat jo etukäteen huonoksi tiedettyjä, ongelmat sen kun kasaantuvat kuin myrskypilvet.

Mikä suomalaista valtionohjausta oikein vaivaa? Porvarit myivät härskisti Fortumin sähköverkon Sipilän valheellisen sloganin "valtion laiska tase pannaan töihin" suojaamina, ja demarit ovat olemattoman valvonnan takia viemässä samaa yhtiötä konkurssiin, kun laiva seilaa vaarallisilla ulapoilla ilman ohjausta.

Onko valtionohjaus yhtä leväperäistä muidenkin kruununkalleuksien suhteen? Voi Suomi-parkaa! Voi meitä tavallisia kansalaisia! Tuntuu siltä kuin olisi joutunut ryöstetyksi, kun yhteistä omaisuutta hoitivat ensin roistomaiset huijarit ja sen jälkeen osaamattomat tunarit.

Tuppurainen yrittää käyttää Ukrainan sotaa kilpenään (ja pelasi taas tyypilliseen poliitikon tapaan aikaa) kun ei enää muuta keksinyt. Tavallinen katsoja oli varmasti sekä vihainen että hämillään. Tässä yksi syy miksi ammatikseen hämääviä ja huijaavia poliitikkoja vihataan ja pidetään vastenmielisinä. Miksi pitää valehdella julkisesti selittelemällä Tuppuraisen tapaan eikä tunnustaa Rothiviuksen tapaan asioiden oikea laita?

Nyt alamme vain jännittää ja laskea kellosta aikaa, milloin Tytti Tuppurainen eroaa ministerinhommistaan. Mikä on se viimeinen niitti, jonka yli ei enää mennä. Sen näemme viimeistään loppusyksystä, jos energiasta tulee sellainen pula, mitä hieman epäilen, kuin mistä viime aikoina on medioissa hössötetty.

Tytti Typpurainen on vaarallinen poliitikko, jolla on pokkaa tehdä mitä haluaa suomalaisten päänmenoksi. Oulusta on kuulunut huolestuttavia uutisia tämän voimakastahtoisen poliitikon tekemisistä epäeettisyyksistä aikaisemminkin mm. aikoinaan Oulun kaupunginteatterin johtajan palkkaukseen liittyvissä epäselvyyksissä. Tuppuraisen pitäisi osata vetää johtopäätökset eurooppalaisen tapaan ja erota.

Mutta hän ei aio erota, kun se ei ole tapana Suomessa eikä SDP näytä reagoivan ongelmaan asianmukaisella tavalla, koska vaalit ovat tulossa - ei ainakaan vielä kun paineita ei ole vielä riittävästi opposition taholta. Sekin on jo tullut selväksi, ettei Tuppurainen aio kantaa Uniperistä poliittista vastuuta vaan yrittää vierittää sen muiden niskaan raukkamaisesti (Fortumin johdon olisi kannettava vastuu, mutta sellaisia äänenpainoja ei ole vielä kuulunut julkisuudessa).

Siksi hyvä poliittinen mantra toistettavaksi on joka päivä ja kaikkien kirjoitusten sekä puheiden jälkeen kuin muistutukseksi: "Delenda est Carthago! - Muuten olen sitä mieltä, että Karthago on tuhottava"-tyyliin. Näin sanoi kahden vuoden ajan Rooman senaatissa Cato. Ja niin myös tapahtui. Siksi lauseella "Muuten olen sitä mieltä, että Tytti Tuppuraisen on erottava" on myös merkitystä, jos sitä vain toistetaan tarpeeksi kauan niin että paine hänen eroonsa kasvaa SDP:ssä sietämättömäksi ja hänkin lopulta tajuaa erota.

Tämä loppukaneetti oli tietenkin satua!

Sarjan ensimmäinen kirjoitus MUUTEN OLEN SITÄ MIELTÄ ETTÄ TYTTI TUPPURAISEN ON EROTTAVA julkaistiin 18.8.2022