Yhdysvaltojen toinen sisällissota?

Teksti Harald Olausen

Yhdysvaltojen politiikassa on alkanut taas tapahtua paljon odotettua ikävää. Trump on palannut poliittiselle näyttämölle, samoin häntä tukevan äärioikeiston puolisotilaalliset ryhmät. Puoli vuotta on ollut riittävän pitkä aika hioa suunnitelmia samalla, kun on nuoltu haavoja, joita Bidenin vaalivoitto senaatissa ja edustajainhuoneessa sekä Trumpissa että häntä tukevassa äärioikeistossa saivat aikaan. Yhdysvalloissa kertovissa televisio-ohjelmissa vallankaappauksen uhka on tullut yhä todellisemmaksi - viimeksi Ylen Areenalta tulleessa ohjelmassa "USA:n äärioikeiston kapina" (USA 2021 Frontline: American Insurrection), mikä kertoo järkyttävää tarinaa äärioikeiston kapinasta, joka alkoi väkivaltaisina levottomuuksina vuonna 2017 Trumpin astuttua valtaan ja kieltäydyttyä tuomitsemasta Charlottenvillessa riehuneiden äärioikeistolaisten väkivallantekoja, ja päättyi tammikuiseen kongressin valtausyritykseen.

Se mikä dokumentissa on ikävintä, on sen esittämä kylmä fakta siitä, ettei äärioikeiston kapina ole mihinkään kadonnut tai päättynyt. Se vain kytee pinnan alla odottaen taas oikeaa johtajan antamaa sopivaa merkkiä astua eturintamaan riehumaan ja häiriköimään valkoisen vallan nimissä. Televisiodokumentissa haastatellaan Trumpin hallinnon aikaista maan kotimaan turvallisuusasioiden apulaisministerinä vuosina 2017-2020 toiminutta Elisabeth Neumannia, joka kertoo Yhdysvaltojen terrorismin vastaisen yksikön yrittäneen saada Trumpin tajuamaan äärioikeiston todellisen uhkan ja antamaan virastolle resursseja sen torjumiseksi.

Trump ei tietenkään tehnyt niin, vaan vähätteli ongelmaa. Ongelmaksi presidentti näki, kuten olemme televisiosta nähneet, vain BLM-liikkeen ja antifan. Neumann kuitenkin muistuttaa, ettei antifa ole järjestö vaan liike, joka muodostuu ryhmästä ihmisiä, jotka osallistuvat mielenosoituksiin. Syyttämällä antifaa siitä, mitä se ei ole, Trump yritti viedä huomion toisaalle niistä äärioikeiston väkivaltaisista järjestöistä, joita hän itse avoimesti tukee ja tarvitsee kentälle kiusaamaan ja häiriköimään rauhallisia kansalaisoikeusjärjestöjen toteuttamia mielenosituksia. Antifa ei siis ole - päinvastoin kuin äärioikeiston sekava mutta äänekäs ja laajalle levinneet väkivaltaiset järjestöt - salaliitto, joka haluaa tappaa ja kaataa demokraattisen hallinnon maassa, vaan tavallisten ihmisten rauhallinen mielenosoitusten sarja.

Neumann osoittaa selvästi televisiodokumentissa Yhdysvaltojen todellisen uhkan ja sisäisen rauhan vaaran tulevan äärioikealta. Salaliitto on hänen mukaansa valkoisen ylivallan keskuudessa hallinnon vastaisen militian ja Boogaloo Boisien riveissä, ei siis antifasistien riveissä. Nemann oli järkyttynyt Trumpin toimista ja erosi myöhemmin turhautuneena. Sen sijaan että istuva presidentti olisi toiminut maan etua ajatellen kaikkien yhteiseksi parhaaksi ja huolestunut tilanteesta, hän yllytti äärioikeistoa puheillaan haukkumalla Michiganin ja Virginian kuvernöörit pandemian hoidosta. Trumpin kylmä viesti oli - se sama mikä toistui myöhemmin Capitol-kukkulan valtausyrityksessä, että osavaltio on otettava takaisin - on vastustettava "pahoja ja kansaa harhaan johtavia kuvernöörejä" samaan aikaan, kun valkoisen ylivallan ääriliikkeet - uusnatsit ja Boogaloo Boisit - etsivät presidentin rohkaisemina keinoja iskeä koko maata vastaan.

Pian alkoikin tapahtua Trumpin toiveiden mukaisesti ja yllyttämänä. Poliisi pidätti 13 henkilöä, jotka olivat suunnitelleet nuoren demokraatteja edustaneen Michiganin naiskuvernöörin sieppaamista ja teloittamista. FBI tunnisti hankkeen takana olleen järjestön Wolverine Watchmeniksi. Eräs järjestön vankilassa oleva jäsen tunnustaa ohjelmassa, etteivät he pidä demokratiaa missään arvossa eikä puheellakaan ole heille enää mitään merkitystä. He ovat saaneet tarpeekseen kaikesta ja haluvat kostaa verisesti niille, joiden luulevat vieneen heiltä demokratian. Haastattelu on järkyttävä todistus ympäristölleen vaaraksi olevasta hullusta äärimmäisyysihmisestä, johon järkipuhe ei tehoa. Miehen mielestä heille ei jää enää mitään muuta valinnanvaraa kuin turvautua väkivaltaan ja vallankaappaukseen. Eikä hän ole ainoa. Toisen haastatellun mielestä rauhan aika on ohitse ja tappaminen laitonta perustuslakia puolustavia vastaan voi alkaa.

Ketkä sitten ovat vastassa Yhdysvaltojen toisessa sisällissodassa, jos asiat pääsevät monimutkaistumaan lisää uudelleen julkisuuteen tulleen Trumpin uhkailujen ja valheiden seurauksena? Edellisessä sisällissodassa se oli kehittynyt  ja demokraattinen itärannikko vastaan takapajuinen ja umpimielinen etelä. Kysymyksessä oli taistelu vapaudesta olla ihminen ilman kahleita. Linja on kutakuinkin sama ja kulkee poliittisella akselilla demokraatit-republikaanit. Toinen sisällissota jatkaa siitä, mihin edellisessä jäätiin. Etelän rasistiset rakenteet säilyivät maassa aina 1970-luvulle tultaessa eikä niitä ole valkoisten keskuudessa vieläkään täysin unohdettu, kuten mustien huonosta kohtelusta Yhdysvallloissa, joka murhaa edelleenkin surutta väkivaltakoneistonsa avulla muitakin avuttomia ja köyhiä kansalaisiaan, olemme saaneet medioista seurata. 

Tästä toisessa sisällissodassa on kysymys, jos sellainen aikoinaan syyttyy. Hävinnyt Etelä kostaa. Etelävaltioiden kenraali Robet Leen patsaan kaataminen oli sille viimeinen pisara. Yhtäkkiä entinen klaanijohtaja ilmestyy medioiden eteen vakuuttamaan uskollisuuttaan Trumpille, joka jatkaa etelän keskenjäännyttä projektia valkoisen ylivallan säilyttämiseksi. Vapaus on jäänyt Yhdysvalloissa itsenäisyysjulistuksen tyhjäksi fraasiksi. Maa on jo nyt huonossa jamassa mitä tulee kansalaisyhteiskunnan toimimiseen puhumattakaan siitä, ettei maassa ole vapautta kuin niillä, joilla on siihen riittävästi rahaa; kansalaisoikeudet ovat rempallaan ja demokratia on jo sananakin vähintään kyseenalaista, kun kaikki kysymykset on politisoitu ja maata hallitsee valtavan poliittisen korruption keskellä rautaisin ottein kaksi toisilleen vihamielistä puolueryhmittymää antamatta periksi missään asiassa periaatteesta tuumaakaan.

Nämä ovat kysymyksiä, jotka tikittävät aikapommina siihen asti, kun Trump on päässyt taas kunnolla vauhtiin syksyllä 2021 aloittaessaan uudelleen demokratian häiriköintinsä ja rohkaisemalla puheissaan Yhdysvaltojen vaarallista sekä hampaisiin saakka aseistautunutta äärioikeistoa murentamaan uskoa maan muutenkin hauraaseen demokratiaan. Hyvä kysymys on se, onnistuuko Trump luomaan samanlaisen kaoottisen tunnelman ympärilleen kuin omalla presidenttikaudellaan, jolloin maa jakautui kahtia ja ajatutui lähes sisällissodan partaalle? On vaikea uskoa että näin kävisi. Mahdollinen tuleva sisällissota tässä tapauksessa tarkoittaisi äärioikeiston pitkää terroria ja sissisotaa liittovaltiota vastaan. Miten tässä käy riippuu paljon siitä, onnistuvatko sitä ennen maan turvallisuuselimet eliminoimaan äärioikeiston aseellisten järjestöjen kaappaussuunnitelmat.