”Sinua jahdataan taas” eli ÄLÄ ÄÄNESTÄ SIRPA PIETIKÄISTÄ I-osa

Teksti Harald Olausen

"Tervetuloa painajaismaisen risteilyaluksen kyytiin. Brittiläisessä kauhukomediassa 19-vuotias Jamie pestautuu töihin laivalle saadakseen tietää, mitä hänen kadonneelle siskolleen Pippalle tapahtui. Miehistön elämä kannen alla on täynnä juhlimista ja överiä hauskanpitoa, kunnes aluksella tapahtuu useita verisiä murhia. Sarjan tuoreella kakkoskaudella Jamie jatkaa tapahtumien selvittämistä Velorumin järjestämällä hyvinvointifestivaalilla. Sarja yhdistelee uniikilla tavalla mustaa komediaa, slasher-kauhun tunnelmaa ja yhteiskuntakritiikkiä. (Wreck, S1-2. Britannia, 2022, 2024.)"

Wreckin II-tuotantokauden jaksot on nyt katsottavissa Yle Areenassa, ja ne ovat melkein yhtä hyviä sekä laadukkaasti tehty kuin I-osassa. Mutta totuushan on aina uudelleen lämmitetyn menestysrespetin jälkeen, ettei se oikeasti toimi kunnolla. Niin tässäkin sarjassa. Wreck on kuitenkin lajissaan sekä harvinaista poliittista että osallistavaa viihdettä parhaimmillaan. Sen perussanoma on lohduton nykypäivän realiteetti; rikkaat ja etuoikeutetut tekevät mitä haluavat, elleivät tavalliset ihmiset yhdessä asetu rikkaiden mielivallan esteeksi puolustamaan itseään. II-sarjassa painajainen vain jatkuu ja näemme, miten rikkaat verikoirineen alkavat metsästää uhrejaan pääosanesittäjän sanoin; "Eivät ne unohtaneet vaan ostivat itselleen aikaa!"

Wreck on nuorille suunnattu seikkailusatu, ja se tietenkin näkyy sekä tarinassa, sen juonteissa, vitseissä kuin kerrontatavassa. Hyvin paljon se muistuttaa 90-luvun alun tyylikästä SCREAM-murhasarjaa. Miitta miksi rikkaat nyt näytetään etuoikeutettuna paskiaisina sarjassa? Koska yhteiskunta on jakaantunut sisällissodan partaalle, kiitos heidän ja hyvinvointiyhteiskunnan purkamisen. Rikkaiden leikkikenttä on valta ja leikkikaluna raha. Enempää en uutuuden juonta halua paljastaa, katsokaa ja nauttikaa. Miettikää myös miksi Suomessa ei osata, tai haluta, tehdä tällaista laadukasta ja ajatuksia herättävää yhteiskunnallista teinihomodraamaa, missä yhdistyy moni genre osaavalla sekä nautittavalla tavalla tosiinsa brittiläiseen laadun takaavaan tyyliin.

II-sarjassa tulee esille myös se sama ikiaikainen kaava, miksi voittajat voittavat yhä uudelleen ja uudelleen; ihmiset vaikenevat ja tekevät kuten heidän halutaan tai odotetaan tekevän. He eivät kestä painostamista ja taistelua, ja siihen luottaa niin köyhät köyhinä ja hiljaisina pitävä väkivaltakoneisto, kuin yhtä hyvin edistyksellisten ihmisten ääniä keräävä tekoradikaali kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen, jonka omantunnon – jos nyt oikeistopoliitikolla on sellaista – pitäisi olla aika musta huijaamisesta ja hyvän puolella esiintymisestä, sillä se valta, johon hän nojaa, on omistajien väkivaltaa ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Tällainen poliitikkojen huijaamisen aika pitäisi olla jo auttamattomasti ohi. Heidän pitäisi kertoa MITÄ HE TODELLA TEKEVÄT JA PÄÄTTÄVÄt ja kenen pussiin, eikä vain siitä kuinka karjankuljetusautoihin saatiin ilmaluukut jonkun heistä ansiosta.

Alä siis äänestä EI-vaaleissa osaavasti vihreäksi liberaaliksi itsensä naamioinutta Sirpa Pietikäistä, sillä hän on tämän sarjan valehtelun ammattilainen sekä rikkaiden edustaja, se paha firma, joka hymyillen tappaa rikkaiden huviksi köyhiä. EU-vaaleissa äänestäminen ei juuri auta ketään kuin vallassa olevia, joiden etuna on, ettei mikään muutu paremmaksi. Mutta tämän sarjan katsominen saa meidät ainakin tajuamaan sen, että olemme kaikki samassa veneessä, ja jos annamme jatkuvasti satuttaa itseämme ja vahvemman valheilla heikentää elämäämme, ei elämällä ole juurikaan arvoa eikä se ole mukavaa.

Kyseessä on tietenkin vajavaamman luokan yhteiskuntakiusaaminen, jota sanaa ei edes käytetä saati, että sen sisällöstä puhuttaisiin tai se jossain mainittaisiin. Yhteikuntakiusaajat ovat yhteiskunnan ylintä luokkaa ja rikkaita, jotka ovat saaneet yliotteen medioista, ja joilla on hegemonia alempiin ryhmiin verrattuna julkisessa keskustelussa ja politiikassa. Yhteiskuntakiusaajien etu on se, että asioiden merkityksiä hämärretään ja eri ryhmiä usutetaan toistensa kimppuun. Yhteiskuntasatiriiksi sarjan tekee sen musta huumori ja irvailu yläluokan nuorille, jotka saarella pitävät hauskaa välittämättä mistään muusta mitään. Ihan kuin olisi pilvessä vihreiden bileissä kuuntelemassa itsekehuista höpinää omasta erinomaisuudesta.

Sarjassa on tärkeä mutta valitettavasti myös unohtunut opetus. Kiusattujen, voimattomien ja köyhien pitää auttaa toinen toisiaan, sillä niin kukaan muu ei tee. Rikkailla on omat suojelijansa ja vaikutusvaltaiset ystävänsä elää hyvää sekä suojattua elämää. Köyhien väärä lääke asioiden parantamiseksi on viha, kateus ja itsekkyys, juuri ne paheet, joita meille tarjotaan, ja jotka vievät sekä meidät että kokonaisia yhteiskuntia kuilun partaalle. Osa on jo tiputtanut syvään rotkoon, josta ei ole paluuta.

Uhrin tulisi aina myös muistaa, että rikkaat ja valta eivät koskaan vapaaehtoisesti luovu voimastaan ja etuoikeuksistaan. Se että nykyisin lässytetään pehmoisia, ja saadaan ikävät asiat, ja kaikkialla rakenteissa homeen lailla asuva epäoikeudenmukaisuus näyttämään siedettävältä, on vain ovelaa sumuverhoa asioiden todellisen luonteen sumuttamiseksi. Köyhiä siedetään työvoimareservinä. Meitä pidetään pimeässä ja meille syötetään paskaa, kuten herkkusienille. Oikeasti olemme täysin kujalla.

Voi sen sanoa selvällä selkokielelläkin. Kyseessä ovat itsekkäät paskiaiset, ne, jotka etuilevat jonoissa, nappaavat parhaat palat itselleen, ja jotka välttävät tutkinnat, ja poliisit korkean asemansa takia, ja hyväksikäyttävät systeemin porsaanreikiä, ja tyhmempiensä tietämättömyyttä ja sinisilmäisyyttä. Machiavellismi ei ole vain ruhtinaiden ohituskaista narsistispsykoottiseen vallan väärinkäyttöön oma etu edellä ja sen oikeuttavaan valheeseen, se on kaikkien muidenkin ihmisten.

Joskus unohtuu myös se tosiasia, että rikkaat ja hyväosaiset nauttivat toisten alistamisesta ja nöyryyttämisestä. Sarjassa on sama sivumakua; viattomien ja nimenomaan sellaisten, joilla ei ole mahdollisuus panna vastaan, tappaminen, mikä on sukua metsästämiselle (ja myös kalastamiselle tai valaanpyynnille norjalaisten tavoin "tutkimustarkoituksiin"), on aina ollut ilman vakavia seuraamuksia rikkaiden huvi ja etuoikeus. Koko epäoikeudenmukainen läntinen maailmamme perustuu tappamiselle. Valtioiden olemassaolo ja turvallisuus perustuvat tappamiselle. Yksityisomaisuuden kerääminen ja suojelu perustuu sekä tappamiselle, varkaudelle että nöyryyttämiselle ja häpeälle (ja tätä vihreät eivät halua tunnustaa ja muuttaa paremmaksi).

Kirjoitin viime vuonna 23.3.2023 aiheesta ja sarjasta innostuneena DigiVallilaan:

"Ihan mahtava sarja (käytetään nyt superlatiiveja - Upeaa. Lisää tällaista. Rohkeaa! Hyvä YLE! Jännää että tällainen tulee Yleltä (en katso yleensäkään telkkua, mutta jos katson, katson Yleä, aitoa ja monipuolista kulttuurikanavaa. Otan tähän alkuun yhden esimerkin siitä, mitä homoelokuvaboomi Brokeback Mountainin jättimenestyksen jälkeen on saanut aikaan televisiosarjoissa, ja tässä tapauksessa vieläpä teinihomokauhugenressä. Wreck, S1-sarja on tapaus alalla ja ansaitsee tulla esitellyksi pelkästään jo siksi. Mutta myös siksi, että se on lajissaan ainutlaatuinen ja vieläpä ensimmäinen sosialistinen homoteinikauhutelevisiosarja. Mutta ei varmasti viimeinen. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu tulee synnyttämään kokonaan uudenlaisen rikkaita rokottavan robinhood-vasemmiston, ja se on myös muistutus nykyvasemmistolle ajan, resurssien ja maapallon tuhlaamisesta aikana, jolloin maapallo on lähellä tuhoaan, kiitos ahneiden ja vaikutusvaltaisten rikkaiden viivästystaistelun."

https://www.digivallila.com/l/vihdoinkin-sosialistinen-kauhuhomoteinileffa/

"Oikea loppu jättää tulen kytemään, sillä lopulta he itsekin tajuavat, etteivät rikkaat pelänneet poliisia, koska tiesivät selviävänsä heistä leikiten paksun lompakon ja hyvien suhteidensa avulla. Tämähän on vielä jännittävämpää kuin odotin. Tilanne jää auki ja laivaa tarkkailee kaukana kiikareilla sankaripelastajan isosisko. Sankaripelastaja oli tullut laivalle selvittääkseen isosiskonsa katoamisen ja mahdollisen murhan. Helikopterit surraavat tyhjältä näyttävän laivan päällä samalla, kun sisällä istuu joukko rankasti kaikkeen pahaan syyllistyneitä murhamiehiä. Saavatko he oikeanlaisen rangaistuksen, sen mikä heille kuuluu eli hammasta hampaasta mahdollisimman kivuliaan kuoleman? Siitä ehkä lisää seuraavalla kaudella (pitää muistaa, että samat ihmiset ja sama laeista piittaamaton hälläväliä-tyyli on pohjalla, kun maapalloa parhaillaan suurten voittojen nimissä moukaroidaan sellaiseen kuntoon, etteivät köyhimmät voi enää elää kuumissa maissa). Hyvä, että tällaisia sarjoja tehdään. Lisää tällaista PLEASE ja KIITOS OLKOOT SUURI!"