Homo-Tynkkyset nykyajan kiinnostavana donquijote-ilmiönä

Teksti Harald Olausen

"Asiat pitäytyvät itsepintaisesti ironisessa identiteetissään. Ne ovat enää vain sitä, mitä ne ovat. Sanat seikkailevat umpimähkään vailla sisältöä tai samankaltaisuutta, joka täyttäisi niiden tyhjyyden. Ne eivät enää ole merkkejä asioista vaan uinuvat kirjojen lehtien välissä pölyn peittäminä. Magia, joka teki maailman arvoituksen selvittämisen mahdolliseksi paljastamalla salaiset samankaltaisuudet merkkien alta, kykenee vain selittämään houreisesti, miksi analogiat aina pettävät. Oppineisuus, joka luki luontoa ja kirjoja ainutlaatuisena tekstinä, on alennettu harhakuvaksi; kirjojen kellastuneille sivuille painetuilla kielen merkeillä ei ole enempää arvoa kuin niiden edustamalla joutavalla sepitteellä. Kirjoitus ja asiat eivät ole samankaltaisia. Don Quijote seikkailee umpimähkään niiden välillä."

Michel Foucault Don Quijote kirjassaan Sanat ja asia (Gaudeamus 2011) hahmotteli renessanssin maailmaan negatiivin, jossa kirjoitus oli lakannut olemasta maailman proosaa, samankaltaisuudet ja merkit olivat purkaneet aikaisemman liittonsa, samanlaisuuksista oli tullut pettäviä ja ne muuttuivat harhanäyiksi ja houreiksi.

"Onpas omena pudonnut kauas puusta. Ainakin kasvanut eri laidoilla", Jorma Uski twitterissä homojen Sebastian sekä Oras Tynkkysen keskustelua kommentoidessaan. Michel Foucaultin Don Quijote-tarussa kielestä ei tullutkaan täysin voimatonta, sillä olisi vain tästä lähin itselleen ominaista valtaa, kun romaanin toisessa osassa Don Quijote tapaa henkilöitä, jotka ovat lukeneet tarinan ensimmäisen osan ja tunnistavat hänet, todellisen miehen, kirjansa sankariksi:

"Don Quijoten on oltava uskollinen kirjalle, joka hänestä on todella tullut: hänen on suojeltava sitä virheiltä, väärennöksiltä ja epäaidoilta jatko-osilta. Hänen on lisättävä poisjääneet yksityiskohdat, vaalittava sen totuutta. Don Quijote ei ole kuitenkaan itse lukenut tätä kirjaa eikä hänen tarvitsekaan lukea sitä, koska hän on se lihaksi tulleena. Hänestä oli kirjojen lukemisen takia tullut harhaileva merkki maailmassa, joka ei tunnistanut häntä, ja nyt hänestä on tahtomattaan ja tietämättään tullutkin kirja."

Elämme kieltämättä mielenkiintoisia ja uudenlaisen vapauden aikakautta samalla kun ennen vihattu ja piiloteltu poikkeava seksuaalisuus ei enää määritä ihmisen olemusta ja ole haitaksi hänen yhteiskunnalliselle elämälleen. Pitää muistaa, ettei siitä ole kauaa, kun sisäministerinä toiminut Kari Häkämies (kok.) esti tasa-arvoisen avioliittolain etenemisen eduskuntaan ja oli vielä itse ylpeä saavutuksestaan ja kiitelty omiensa keskuudessa toimistaan. Onko siis aika oikeasti muuttunut vai muutettu jonkun muun syyn takia?

Nykyisin asia vaikuttaa muuttuneenpäälaelleen (mikä on eri asia onko niin todellisuudessa tapahtunut), ja homoudesta on tullut luonnollinen osa elämäämme. Homouden trivialisoitumisesta kertoo jotain se, että oikeistopuolue persuissa ja liberaalissa ympäristöpuolue vihreissä molemmissa on näkyvillä paikoilla samaa sukunimeä, mutta täysin eri maailmankuvaa edustavat kansanedustajat, Oras Tynkkynen Tampereelta ja suurta (oululaista) kansansuosiota nauttiva Sebastian Tynkkynen Oulusta.

Homo-Tynkkyset edustavat kahta homouden suurelta yleisöltä tuntematonta alalajia julkisuudessa kertomansa perusteella. Oras syttyy omien sanojensa mukaan lihavista pojista ja tuhdeista miehistä. Isänsä puolelta "epäpyhä persucoctail" ruotsinkielinen Sebastian taas pitää ilmeisesti tummista ja söpöistä ulkomaalaismiehistä. Tynkkynen tulee todistaneeksi kaimansa, amerikkalaisen kirjailija Herbert Sebastian Agarin kuuluisan tokaisun vääräksi; totuus, joka vapauttaa ihmisen, on totuus, jota ei kukaan halua kuulla.

Vielä vuonna 2015 Tynkkynen oli puolueensa sylkykuppi esittäessään totuutta, jota kukaan persu ei olisi halunnut kuulla. Silloinen katolistaustainen persupomo Timo Soini, joka paisui oman tyhjentyneen egonsa kanssa tyhjillä, haukkui rivien välistä kirjassaan Peruspomo (WSOY 2014) BB-talossa julkisuuteen tulleen Tynkkysen, josta tuli myöhemmin myös perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja sekä halla-aholaisen siiven tärkeä yhteistyökumppani ja tukija:

"Ajatellaan vaikka Big Brother-ohjelmaa: eihän yksikään täysjärkinen ihminen voi haluta mennä BB-taloon. Mutta sinne pääsystä kilpaillaan ja ihmiset käyttävät ainutlaatuisen elämänsä katsomalla sitä typeryyttä. Kyllähän se tyhmentää maailmaa, se on selvä. Oppia ja koulutusta on saatu enemmän kuin koskaan, mutta näitä julkisuuden tyrkkyjä on joka paikassa."

Soini on kirjoittanut kuulemma kirjan itse mitä sopii tietenkin epäillä, vaikka teksti on ummehtunutta ja uhoavaa, tyypillistä soinilaista peruskamaa. Huomatkaa alussa muoto" voi haluta mennä" ja Tynkkyselle tarkoitettu kiertoilmaisu "tyrkky". Soinin, sarjassamme lisää uskomattomia typeryyksiä-kommentti liittyi keskusteluun perhevapaista ja on selvästi viittaus kaikkea muuta Soinin mielestä hänen pyhiä arkkikonservatiivisia arvojaan vastaan loukkaavaa. Ulkoministerin mukaan sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää "punavihervasemmistoa ja liberaaleja kokoomuslaisia":

"Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä. Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasemmistoliitto että kokoomus."

Arvokonservatiivisessä populistliiike persuissa homous on edelleenkin harvinaista. Homoudesta ei ole ollut kuitenkaan haittaa Sebastian Tynkkyselle poliittisen uran alussa. Voi jopa sanoa, että Sebastian on saanut ylimääräistä valtakunnallista huomiota ja kiinnostavuutta taustansa sekä mieltymystensä ansiosta jopa sen verran, että se ja siitä puhuminen on vasta tehnyt Tynkkysen valtakunnalliseksi tähdeksi ja avittanut myös itse puoluetta ja sen sanomaa persuimagon kirkastumisena homojen keskuudessa.

Tynkkyset polveutuivat sukututkijan mukaan lähinnä 1700-luvulla eläneestä kolmesta veljeksestä. Sebastian Mikosta ja Oras Paavosta. Millainen oli oman aikansa Mikko ja Paavo? Onko homous geneettisessä mielessä Tynkkysiä yhdistävä tekijä ja suhtautuminen ympäröivään yhteiskuntaan erottava tekijä? Millaisia olivat nykyisten homo-Tynkkysten esi-isät Suomessa? Muistuttivatko nykyiset edeltäjiään ja jos, niin miten? Sebastian Tynkkynen kertoi twitterissä 2015 Orakselle heidän olevan kaukaisia sukulaisia. Jo se, että he keskustelevat julkisesti näinkin avoimesti, kertoo ilmapiirin vapautumisesta.

Tällaista keskustelua ei olisi voitu käydä 1900-luvulla, jolloin homous oli vielä tabu, ja oikeistolaista tai uskovaistaustaista homoa olisi ollut vaikea ymmärtää ja hyväksyä, sillä oikeisto ja uskovaiset taistelivat yhteisrintamassa siihen aikaan homoja vastaan mm. jarruttamalla perintökaaren uudistamista ja tasa-arvoista avioliittoa. Homot pysyivät tiukasti kaapeissaan varsinkin uskovaisten kiusaamalla maaseudulla. Sebastian Tynkkysellä olisi ollut tie pystyssä tuohon aikaan omiensa joukosta, tuleehan hän helluntaiseurakunnasta.

Oras Tynkkynen olisi ollut homoikoni 1990-luvun Suomessa, jolloin riitaisen miehen maineessa ollut silloinen SETA:n vasemmistolainen puheenjohtaja Jorma Hentilä jakoi rajusti homojen mielipiteitä. Nykyisin homomaailmassa asiat ovat mullin mallin mutta eivät epätavanomaisesti, jos vertaa sitä, miten maailmalla homot äänestävät, esimerkiksi Hollannissa, missä monet homot ovat jo pitkään äänestäneet maahanmuuttovastaista oikeistopopulistista puoluetta vastalauseena islamistien homofobialle ja väkivallanteoille homoja vastaan.

Kaukana ovat ne ajat, jolloin homous oli vain radikaalien harrastus ja homot äänestivät pelkästään vasemmistoa. Tänään homot ovat alkaneet äänestää oikeistoa lesbojen äänestäessä yhtä varmasti edelleen laitavasemmistoa. Homo-Tynkkysiä on nykyisin vaikea löytää esimerkiksi vasemmistosta, sillä Suomessa vasemmistoliitosta on tullut yksipuolisesti naisten, radikaalifeministien ja lesbojen puolue, ja se näkyy puolueessa mm. mieskannattajien ja poliitikkojen sekä erityisesti homopoliitikkojen vähyytenä.

Mutta onko tulevaisuuden persut myös homopuolue ja uusien homo-Tynkkysten kasvualusta? Ehkä ei sittenkään, sillä vaikka Sebastian Tynkkynen on tänään juhlittu homopersu, sitä hän ei ole välttämättä enää huomenna, kun lukee Lauri Nurmen kirjaa Perussuomalaisten hajoamisen historia (INTO 2017), joka on siinä mielessä ihan oikein kuten kirjan takakannessa mainostetaan nykyaikamme kovin poliittinen kamppailu.

Lauri Nurmi osasi ennustaa oikein persujen hajoamisen koordinaatit lehtiartikkeleissaan. Kirjan lopussa Nurmi, jolla on selkeästi kirjan mukaan lämpimät suhteet Soiniin, on säästänyt (äärivanhoillisuuden siemenen) teologisen kysymyksensä viimeksi. Hän kysyy Soinilta suoraan, kokeeko tämä olevansa Juudas Iskariot tai voisiko hänen loikkauksessaan nähdä gnostilaista hyvää Juudasta, jolla on korkeampaa tietoa hylkäämänsä puolueen tilasta?:

"Pitää elää niin kuin arjessa opettaa, koska se on ainoa tapa pysyä järjissään ja nukkua yönsä jotenkuten. En ole gnostilainen, olen aika jyrkän linjan katolilainen otit esille teologisen vertauksen, olen ylpeä siitä, että en ole keskeisissä periaatteissani koskaan lipsunut missään, mikä käsittelee kristinuskoa ja kirkkoa. Ne ovat asioita, joissa ei tehdä kompromisseja. Puolue on maallinen yhteisö. Jos siinä näkee, ettei voi jäädä, on lähdettävä. Puolue ei ole avioliitto, joka on sakramentti. Sen takia avioliitto ei voi olla kuin miehen ja naisen välinen, muu on täydellistä huuhaata. Kristinuskossa en valitse, että tuon hyväksyn ja tätä en. Se on koko paketti. Kun olen puolueessa, voin valita, hyväksynkö siinä tapahtunutta muutosta vai en. Lähdin puolueesta, en maailmasta."