Homot ovat hävinneet prideiltä!

Teksti Harald Olausen

"Silloin kun pystyn herättämään rakkaudesta puhkeavan inspiraation lyyrisellä paatoksella hymyn kyyneleisille kasvoille, ojentamaan käden tuhoaan kohti liukuvalle, osoittamaan polun kaikilta teiltä eksyneelle, tarjoamaan ihanteen vain aaveista uneksineelle, kun onnistun riisumaan harhan heidän kovista kokemuksistaan, tunnen, etten ole pettänyt ketään ja että olen tehnyt hyvää, ennen kaikkea itselleni."

-Italialainen elokuvaohjaaja Federico Fellini vuonna 1957

Homot ovat hävinneet prideiltä. Siitä on saatu tänä vuonna lopullinen vahvistus televisiosta, kun Yle on näyttänyt suoria lähetyksiä eri puolilta Suomea. Tänään nähdyssä Oulun priden marssissa ja kuukausi sitten nähdyssä Lapuan pridemarssissa sukupuoleltaan naispuolisten ja miesten suhde on ollut lähellä karmaisevia lukuja 90-10. Prideillä marssii myös paljon prideä tukevia pikkupoliitikkoja ja prideä tukevia yhteistyökumppanien edustajia. Ja kun katsoo netistä Oulun priden halllitusta, huomaa siellä saman sukupuolivinouman 90-10 biologisen naissukupuolen hyväksi. Tytöt ovat tehneet itselleen mukavaa itsensä näköistä juhlaa. Mutta ei Oulun pride vakuuttanut olevansa sukupuolivähemmistöjen yhteinen juhla, jossa olisi aidosti juhlittu ja oltu ylpeitä erilaisista sukupuoli-identiteeteista. Päinvastoin se oli todistus siitä, miten alunperin hyvä idea voi vesittyä, kun sen kaappaa pieni ryhmä omaksi asiakseen - asia, joka ei ole aivan tavatonta maailmanhistoriassa.

Ohjelma Oulun tämän vuotisilla prideillä oli lässähtynyt ja kovin feminiininen. Oli "paljon" keskustelua kahvikupposen äärellä, sukanvirkkuuta ja kutsu esimerkiksi käydä tutustumassa kaikkien oululaisten mielenterveysongelmaisten kammoamaan Pahan Mielen Taloon, joka vie valtion edelleenkin lukuisista kaltoinkohdeltujen valituksista huolimatta tärkeitä tukieuroja oikeiden mielenterveyspalvelujen järjestäjien nenän edestä poliittisten suhteittensa ansiosta. Liikuntakeskus Hukassa yksi ohjattu liikuntatunti oli nimetty pride-tapahtumaksi. Kuinkahan moni pride-henkilö siellä kävi? Ei varmasti monikaan, sillä useimmat pride-tapahtumiksi naamioidut happeningit olivat Hukan tapaan silkkaa tukijoiksi maaniteltujen tahojen mainontaa.

Kaikki Suomessa kesän aikana Ylen näyttämät pridet ovat olleet kesäjournalismin limboiluja, jotka lähenivät kuuluisia itsenäisyyspäivänä Linnassa järjestettyjen juhlien selostuksia 70-luvulla mitäänsanomattomuudessaan. Lähes teini-ikäiset toimittajat ovat puhkuneet intoa enemmän kuin haastateltavansa ja käyttäneet kyllästymiseen asti terävyyttä lisää tylsistyttäneitä sanoja" todella jne..." Usein toimittajat ovat kysyneet ja vastanneet itse kysymyksiinsä tai kysyneet sellaisia kysymyksiä kuin "onko täällä kivaa tai onko tämä tärkeää", johon kukaan koko kansan edessä haastateltavana oleva ei uskalla vastata muuta kuin "joo, ehkä, joo". Mitään syvällistä, antoisaa, uutta ajattelua herättävää tai stereotypioita pienentävää keskustelua en niissä havainnut. Oulun pridemarssin toimittajan kysymykset kulkivat samalla vaivaannuttavalla linjalla sateessa, josta näkyi, päinvastoin kuin toimittaja yritti antaa kuvan, ankeus, ilottomuus ja tekopirteys.

Oulun pride on haalinut tukijoikseen erilaisia yhtiöitä ja yhdistyksiä kautta linjan. Virpi Väisänen mainosti tarjoavansa ammatti­taitoiset kosmetologi- ja maskeeraus­palvelut, miellyttävän ja rentouttavan hoito­ympäristön sekä huippu­tuotteet niin kaunistautumiseen kuin ihon ongelmiinkin. Priden kaupallistuminen kuvaa paljon myös sitä, miksi se on niin sisältä näivettynyt. Juhlan tarkoitus on saavuttaa julkisuutta mutta ei puhua mistään. Temppu on likainen. Aivan kuin tahallaan pelattaisiin väärillä korteilla. Ainoa mainos, jossa oli alkuaikojen homotunnelmaa, oli Hintassa sijaitseva Yrjänäisen puutarha, Oulujoen rannalla sijaitseva puutarha, jossa mainoksen mukaan kasvatetaan ja myydään ryhmä- ja ruukku­kasveja, erilaisia amppeli-istutuksia, yrttejä, vihannesten taimia, omenoita, päärynöitä ja syyskasveja. Kun aikoinaan Oulussa lähdettiin "hinttaan" se tarkoitti eri asiaa kuin "Hinttaan". Mutta sitä ei varmasti saisi mainita Oulu priden yhteydessä, sillä se loukkaa varmasti liian monia ja on siksi nykysääntöjen mukaan kielletty.

Kamalin kauhuesimerkki pinkkipesusta oli Oulun Kokoomus, joka mainostaa pride-sivuilla toimintaansa olevan terve­tulleita ihmiset kaiken­laisista taustoista. Ja sitten lisää valheita puolueelta, jota edustava sisäministeri Kari Häkämies, joka sai teostaan SETAN Kunniarotan mutta ei ottanut sitä vastaan, esti 1990-luvulla seksuaalista tasa-arvoa ajavien lakien läpimenon hallituksessa ja vielä ylpeili sillä julkisuudessa: "Emme ole minkään yksittäisen kansan­osan tai eturyhmän puolue, vaan aito kansan­liike, joka haluaa parantaa jokaisen suomalaisen asemaa ja hyvin­vointia. Kokoomuksella on kannattajia Suomen jokaisesta kolkasta ja tasaisesti eri ammatti- ja ikäryhmistä."

Kokoomus ei kuitenkaan lyhyessä pride-mainoksessaan kerro, minkä ryhmän edustajia he eivät muka ole - ja juuri tämä kieltäminen pistää epäilyttämään. Seuraamalla puolueen politiikkaa ja äänestyksiä eduskunnassa he eivät ole kenenkään yksittäisen kansanosan edustajia, sillä he tukevat aina vain suuyhtiöitä ja suuromistajia. Puolueen ainoa lääke kaikkeen ovat rikkaiden veronalennukset. Tavallisten ihmisten puolue kokoomus ei ole, vaikka yrittää sellaisen mielikuvan synnyttää pride-kansan mielissä. Viime syksyn varjobudjetissa puolue olisi leikannut vanhaan totuttuun tapaansa köyhiltä, työttömiltä ja lapsilta yli 2,6 miljardia euroa, ja maksattanut heillä kokonaan koronakriisin, puuttumatta lainkaan edustamiensa yhtiöiden ja rikkaiden tuloihin.

Voi hyvällä syyllä todeta, että Oulun pride 2022 on tyyppiesimerkki ns. pinkkipesusta, missä huonoa imagoaan julkisuudessa kiillottavat yritykset yrittävät kirkastaa kuvaansa ratsastamalla hyvien ideoiden ja muodikkaitten aatteiden selässä. Järjestävät olivat tehneet oman näköisensä paperilla vaikuttavan, mutta käytännössä tylsän ja yksipuolisen tapahtuman, mutta seksuaalivähemmistöjen juhlalta Oulun pride 2022 ei vaikuttanut, vaan enemmänkin tyyliin kaikille jotain virkatulta markkinahappeningiltä. Ongelmasta on puhuttu jo muuallakin vuosia, mutta sille ei ole haluttu tehdä mitään.

Asiantilaan kyllästyneet homot näyttävät nyt lopullisesti äänestäneen jaloillaan ja pysyvän prideistä isolla joukolla poissa. Taustalla vaikuttavat myös seksuaalisten vähemmistöjen väliset kiistat ja muunsukupuolisten kyllästyttävä yliote. Tasa-arvosta ei enää voi priden yhteyksissä puhua, syrjinnästä kylläkin. Muutama vuosi sitten somessa levisi uutinen Helsinki priden yhteydessä järjestäjien taholta epäillystä syrjinnästä. Homomiehiä oli kielletty esiintymästä marssissa ilman paitaa, koska se loukkasi biologisia naisia ja muun sukupuolisia ja toi heidän mieleensä valkoisen heteromiehen ylivallan niiltä ikäviltä ajoilta, kun miehet olivat miehiä ja naiset miehiä.

Kuinka pitkään nykyisenkaltaisiksi vaihtoehdotonta tylsyyttä toitottavaksi ja tasa-arvoa polkeviksi sirkuksiksi muuttuneet pridet jatkavat olemassaoloaan? Yhtä pitkään kun niihin mukaan sponsoreiksi huijatut yritykset tajuavat sen vanhan nenän edessä näkyvän totuuden, ettei keisarilla ole uusia vaatteita. Jo nyt on kuultu puheenvuoroja esimerkiksi VR:n boikotoimisesta sen Helsinki pridelle antaman tuen takia. Yhtiön sponsoroinnista vastaava sihteeri toimii myös Helsinki priden hallituksen puheenjohtajana.

Onko hieman epäeettistä? Ehkä prideille käy ajan myötä samoin kuin 80-luvun rauhanmarsseille ja ne kuihtuvat kokonaan pois, varsinkin nyt kun niiden alkuperäinen poliittinen ja kumouksellinen terä on tylsytetty lässyttäväksi tätienergiaksi kirkuvien värien loisteessa tekoradikaalissa julkisuuden manipuloinnissa, ja pidet ovat menneet muodista eikä niitä haluta enää pilaamaan seksuaalivähemmistöjen mainetta ja viemään keskustelua harhaan todellisista seksuaalivähemmistöjen ongelmista, kuten työpaikkasyrjinnästä, talous- ja sosiaaliongelmista sekä terveydellisistä ja vanhenemiseen liittyvästä huonosta kohtelusta ja palveluista.

Homojen itsesyrjinnästä, alkoholiongelmista, väkivallasta ja psyykkisistä ongelmista ei ole päästy keskustelemaan, koska ne häiritsevät juhlivaa, biologisesti 90-10 olevaa naissukupuolista pridekansaa, joiden keski-ikä vaihtelee siinä 17-30-vuoden välillä. Tämä on myös yksi syy, miksi homot ovat hylänneet pridet. Meno oli Oulun pridellä kuin vasemmistoliiton vappujuhlissa. Marssijoina oli paljon kehopositiivista ja pyöreärillistä mekkokansaa yliopiston sukupuolentutkimuksen liepeiltä - vain se kuuluisa vasemmistoliittolainen kaupunginvaltuutettu, mekkomiehenä (vasemmistopoliittinen androgyyni) itseään mainostava kulttuuripersoona näytti loistavan jostain kumman syystä poissaolollaan. Huhuttiin sydänongelmista, olihan kesä ollut kuuma ja hikinen ja olut maistunut.

"Olemme ennen olleet aivan erinäköisiä kuin nykyisin. Nyt on ihmisiä kahta sukupuolta, miehiä ja naisia, ennen oli kolmea. Kolmannessa sukupuolessa oli puolet naista, eikä siinä ole jäljellä kuin nimi. Ennen aikaan oli androgyyni, miesnainen, todella olemassa yhtenä sukupuolena, jossa oli miestä ja naista kumpaakin yhtä paljon sekä nimessä että siinä itsessään, vaikka se nykyisin on pelkkä sana."

-Aristofanes