Kirjallisuusilta Vallilan kirjastossa torstaina 19.10. kello 18.00-20.00

Professori Timo Airaksinen ja toimittaja ja kirjailija Harald Olausen keskustelevat kirjallisuudesta, kirjoittamisesta ja kirjallisen kulttuurin nykytilasta ja kirjojen tärkeydestä Vallilan kirjastossa torstaina 19.10. kello 18.00-20.00 Pohjalla on Airaksisen uutuuskirja Lukea Kirjoittaa Ymmärtää kirjallisuuden puolesta (Robustos). Tämä teos kuuluu osana professori Timo Airaksisen filosofista trilogiaa Kyyninen realismi. Sen osat ovat: Filosofiaa raakana: Johdatus kyyniseen realismiin (2023), 7 tapaa tuhota ihminen: Ohjeita aloittelijoille (2022) ja Kirjoittaa, lukea, ymmärtää: Kirjallisuuden puolesta (2023). Tekstit ovat aiemmin ilmestyneet DigiVallilassa vuosina 2020-2022.
Professori Timo Airaksisen esipuhe kirjaan
Luettuani liikaa romaanien päivälehtiarvosteluita sairastuin kuin Don Quijote, joka luki liikaa ritariromaaneja. Hän alkoi kuvitella olevansa vaeltava ritari ja minä ekspertti lukija. Tämän villin harhaluulon vallassa tilasin kaikilta Suomen kustannusliikkeiltä suomeksi kirjoitettuja romaaneja. Minussa oli herännyt outo halu tutustua kirjalliseen uustuotantoomme, ja sitten kirjoittaa siitä tarinaa, jonka laatu ylittäisi päivälehtiarvosteluiden tason. Halusin yrittää jotakin parempaa ja samalla uutta. Sain vastaanottaa nipun uusia ja uudehkoja kirjoja, joista valitsin kiintoisimmat. Tulos on nähtävissä tämä opuksen osassa Luettua.
Kirjan esipuhe on esileikkipuhe, jonka tehtävänä on vietellä lukija antautumaan lukemiselle. Tai jos lukeminen haluttaa ilmankin esipuhetta, niin ainakin lisätä odotuksia lukemisen nautinnollisuudesta. Sitähän ihminen kaipaa, nautintoa. Selitän tässä esipuheessa nautintoja sekä tämän kirjan kirjoittamisen motiiveja. Uutta on arvostelujen kokoaminen osaksi kirjaa. Muualla maailmassa tapa on tuttu, mutta Suomen arvostelukulttuuri on jotenkin päässyt väsähtämään. Arvostelut ovat alkaneet kuulostaa maininnalta ja mainonnalta ynnä jonkun onnekkaan kirjailijan kohottamisesta arvoon arvaamattomaan. Miksi, sitä ei taru kerro. Kova kritiikki on kokonaan kadonnut, enkä minäkään sitä omissa jutuissani harrasta. Yritän kyllä välttää liiallista kehumista, joka johtaisi siihen, että kaikki kirjoitettu on niin ylettömän etevää. Valitettavasti niin ei ole. Silti arvostelujen pitäisi olla kiinnostavaa luettavaa, ja tähän olen pyrkinyt. Jokainen arvostelu on pieni essee aiheesta, jonka arvosteltava kirja tarjoaa tutkittavaksi. Samalla arvostelut tarjoavat lukijalle mahdollisuuden peilata omaa lukemistaan minun tapaani lukea.
Olen otsikoinut tämän kirjan Kirjallisuuden puolesta ja sisällyttänyt alkuun laajahkon katsauksen kirjoittamisen ja lukemisen ongelmiin. Kirjojen lukeminen vähenee digiteknologioiden paineessa, joka väistämättä heikentää myös kirjoittamisen taitoa – ja kaikki tämä heijastuu sitten suomen kieleen vähemmän myönteisellä tavalla. Kieli, kirjallisuus, lukeminen sekä kirjoittaminen ovat yksi iso ja tärkeä paketti, jota ei pidä mennä hukkaamaan.
Tämä kirja on konstailematon puolustuspuhe suomenkieliselle tekstille, proosalle ja romaanille, tietokirjoja unohtamatta. Yritän selittää, miten luetaan niin että luetusta saa jotakin irti. Kerron kuinka luettua voi yrittää tulkita, ja mitkä ovat tulkinnan rajat ja rajoitukset. Uskon ja toivon lukijan ottavan lukemisen vakavasti ja kiinnostuvan myös lukemisen perusteista. Lukijallakin kun on oma vastuunsa: pitää lukea hyvin. Yritän selittää mitä hyvin lukeminen voisi olla. Kirjoittaja on tietysti vastuussa tuottamansa tekstin laadusta, koska kirjoitettua tarjotaan lukijalle, eikä lukijaa pidä aliarvioida. Lukija ansaitsee saada luettavakseen hyvää tavaraa, sellaista joka informoi, liikuttaa ja vakuuttaa. Syntyy nälkä lukea lisää. Tätä on kirjallinen kulttuuri, ja sen puolesta olen tämän kirjan kirjoittanut opiksi ja ojennukseksi kaikille meille, jotka luemme ja kirjoitamme kukin kykynsä mukaan parempaa tavoitellen.