Kirjoituslomalla 24.11. 2022-15.1.2023

24.11.2022

Miten intohimoinen kirjailija ja toimittaja viettää lomansa, tai malttaa viettää. Lukemalla (Knausgaardia ja Munroa) ja kirjoittamalla tietenkin ihan samalla tavalla erottelematta intohimoaan itsestään työnä, kuin miten Asterix Egyptissä potkut myrkkykakun maistamattomuudesta saanut lihava eunukkikin, jolle kyse oli enemmänkin syntymisestä maistajan ammattiin, elämäntavasta kuin sopimuspalkkaisesta duunista; hieroo paksua kumpuaan vesi kiellä miettien mihin sitä menisi ja mitä tekisi, kunnes keksii sen onnellinen virne naamallaan: "TAIDANPA MENNÄ HIEMAN MAISTELEMAAN!" Silloin kun kirjallisuus on osa elämää hengityksen tavoin, se on parhaimmillaan myös vapauttavaa ja nautinnollista huumetta kestää tavallisen elämän tylsyys ja pikkumaisten ihmisten yritykset nitistää ja niistää sinua koko ajan, kuten Suomessakin on nykyisin ns. henkisessä atmosfäärissä (Lue edelliset SARV-jutut ja kahisteleinhan ja typerryttävän ihmisfasismin karmaisevia nykymuotoja).  Onneksi on kirjallisuus. Hyvä sellainen - ei siis suomalainen, vaan maailmankirjallisuus. Pidän pitkistä hiljaiaista ja lumisista jouluista. Pitää, tai onneksi saa hieman lukea ja kirjoittaa ja käydä Oslossakin joulunaikaan. Keskittyä itseensä ja olla hiljaa. Mottona on Foucaultin ajatus siitä, ettei saa käyttää ajattelua antaaksemme poliittiselle toiminnalle totuuden arvoa, eikä käyttää poliittista toimintaa halventaakseen ajattelua, ikään kuin se olisi pelkkää spekulaatiota. Sen sijaan pitäisi käyttää poliittista toimintaa ajattelun tehostamiseen, ja analyysia poliittisen toiminnan interventiomuotojen ja -alueiden monistamiseen: Älä siis vaadi politiikkaa palauttamaan yksilön "oikeuksia" sellaisina kuin filosofia on ne määritellyt. Miksi? Koska Foucaultin mielestä yksilö on vallan tuote. On purettava sitä, kuinka yksilö ja yksilöllisyys rakentuvat, moninkertaistamalla ja nyrjäyttämällä sijoiltaan erilaisia sommitelmia. Ryhmän ei tule olla orgaaninen sidos, joka yhdistää hierarkisoituja yksilöitä, vaan sen tulee tuottaa jatkuvaa yksilöyden purkautumista. Aloitin erilaisten homokirjojen sarjan Egyptin prinssi ja muita homonovelleja kirjallani tasan kymmenen vuotta sitten Turussa vuonna 2022. Kuvailen homojen elämää raakarealistisesti alavireisestä, mutta todennäköisestä näkövinkkelistä, kaihtamatta puhua suoraan tai esittää asioita sellaisina, kuin ne todellisuudessa ovat. Siitä huolimatta en ole sanan varsinaisessa merkityksessä realisti, vaan enemmänkin ibseniläinen elämänvalhetta tutkiva epäilijä, jonka kieli on runollista ja ajatukset muutaman sentin päässä päästä irti tuulessa vapaana kulkien. Homonovelleja II:sen teemana ovat erilaiset jäähyväiset niin elämässä, kuolemassa, kuin haaveissakin; ne, joita emme saa sanotuksi, ja siksi ne kummittelevat vielä meidän jälkeemmekin maailmassa yhtä levottomina kuin me itsekin silloin, kun niiden kanssa jahkailimme ja niitä pähkäilimme: Ikävintä ovat ne jäähyväiset, jotka jäävät sanomatta tai kokematta, kun kaikki yhtäkkiä loppuu tai katoaa eikä mitään muuta enää ole, kuin ei mitään - ei edes jäähyväisiä.

Varokaa itseään hyvinä pitämiä parempien perheiden hyvin koulutettuja ja vahvan itsetunnon sekä terävät kyynärpäät omaavia huijarilapsia - niitä, jotka johtavat vallankumouksiakin, ja joiden petturuuden ja itsekkään pikkuporvarillisen takinkääntämispolitiikan takia sanotaan VALLANKUMOUKSET SYÖVÄT AINA LAPSENSA. Varokaa myös niitä kavereiksenne tekeytyviä, joilla on asemaa ja arvovaltaa, ja jotka käyttävät sitä vain oman asemansa pönkittämiseen, ja joiden suhden muihin on vain kuviteltu ylhäältä alas- arvovalta. Varokaa myös, erityisesti nykypäivän, ihmisfasisteja knausgaardilaisesti suoraan sanottuna! Hyvää kokoomusvapaata Joulua (ei ole vielä onneksi vaalit eikä tänä vuonna kokoomus vaani köyhän kukkarolla maksattaakseen rikkaiden julmurien elämän) ja paskiaisista vapaampaa (sekä sosialistisempaa) KLASSEKAMPEN.NO (RÖDT)-UUTTA VUOTTA 2023.

Norjalaista nykykauneutta vuosimallia 2022.
Norjalaista nykykauneutta vuosimallia 2022.

"Kurdere i Nord-Syria og Nord-Irak er under angrep fra både Tyrkia og Iran. Den siste uka har de to landene parallelt satt i gang offensiver mot kurdiske grupper i sine naboland. Iranske myndigheter, som er under hardt press fra protestbølgen som har herjet landet i over to måneder, begrunner angrepene med at kurdiske separatistgrupper med base i Nord-Irak destabiliserer kurdisk-dominerte provinser vest i Iran. Tyrkia har på sin side knyttet offensiven til bombeangrepet i Istanbul i forrige uke der seks personer ble drept og over 80 skadet. Tyrkiske myndigheter har beskyldt de kurdiske gruppene PKK og YPG for å stå bak bombeangrepet, noe begge gruppene har avvist på det sterkeste."

-https://klassekampen.no/utgave/2022-11-24/leder

-HARALD OLAUSEN