Kun tuntematon soittaa - ja demokratia kuolee
Teksti:
Eero K.V. Suorsa
Masha Gessen: Suriviving Autocracy. 270 sivua. Riverhed Books. 2020.
Miten demokratia muuttuu diktatuuriksi, tai alkaa vähintään saamaan yhä autoritaarisemmaksi muuttuvia piirteitä? Kyseessä lienee samanlainen prosessi, kuin sammakon kelluminen hiljalleen kuumentuvassa vedessä; sammakko ei huomaa veden lämpotilan muuttumista hiljalleen kiehuvaksi ja lopulta tappavaksi. Vertauskuva on paljon käytetty, lattea ja sovellettu milloin mihinkin asiaan aina päihderiippuvaisen tilanteen kriisiytymisestä ja avioliittojen rapautumiseen sekä kroonisten sairauksien pahenemisestä. Silti tässä ylikulutetussa vertauskuvassa on jotain tähänkin soveltuvaa ja vetää minut käyttämään tätä latteutta, vaikka yhteiskuntien ja niissä vallitsevien järjestelmien muutosprosesseissa tämä prosessi ei ole aivan yhtä suoraviivainen tapahtumasarja kuin sammakon liian pitkäksi venähtänyt käynti kuumassa kylvyssä.
Weimarin Saksa ei ollut ehtinyt omata 1. Maailmansodan jälkeen pitkää demokraattisten instituutioiden perinteitä keisarillisen Saksan jälkeen ennen vuotta 1933, mutta toisaalta prosessi ei kulkenut samalla tavalla Chilessä ennen vuotta 1973. Tosin, molemmissa maissa ylempi keskiluokka pelkäsi valtansa ja omaisuutensa menettämistä järjestäytyvän työväen edessä, mutta prosessi ei kulje kaikkialla näillä tavoin, emmekä keskity nyt siihen. Emme voi kuvata demokratioiden muuttumista diktatuureiksi yksiselitteisesti, ja prosessi ei ole koskaan samankaltainen. Joitain samoja merkkejä voidaan kuitenkin löytää. Eron näiden kahden erilaisen yhteiskuntajärjestelmän välillä ymmärtävät kyllä kaikki niitä koijareita lukuunottamatta joiden mukaan persujen kansanedustaja Juha Mäenpään syytesuojan purkaminen olisi tehnyt Suomesta Pohjois-Korean.
Käytän analogiana kummitusjuttua, hieman soveltaen japanilaisen Takashi Miiken kauhuelokuvan 1 puhelu tullut (2003) premissejä. Kun diktatuuri saapuu, sen ilmoittaminen itsestään on kuin tuntematon numero puhelimen näytöllä, johon et vastaa. Sitten sama numero ilmestyy näyttöön yhä uudestaan. Lopulta vastaat puheluun, etkä kuule mitään hyvää, ja kauhistut. Et ole ottanut tuon puhelun saapumista aiemmin vakavasti, ja nyt on jo todennäköisesti liian myöhäistä. Takaisin raakaan politiikkaan. Entä, jos tämä demokratian rapautumien prosessi käynnistyy maassa jolla on takanaan pitkä historia demokraattisten instituutioiden toiminnasta? Tosin, kun puhumme Yhdysvalloista, meidän on muistettava että USA ei ole koskaan ollut kaikille kansalaisilleen minkäänlainen demokratia isolle osasta kansalaisistaan, kuten afrikkalais-amerikalaisille, alkuperäiskansoille ja monille muille ihmisryhmille.
Viimeiset neljä vuotta aamutakki päällä ympäri Valkoista taloa liehunut Donald Trump ei ole ainakaan tehnyt mitään näiden väestöryhmien hyväksi; esimerkiksi Trumpin räätälöimä verouudistus on syössyt Yhdysvaltain alemman keskiluokan epätoivoon ja kurjuuteen. Tämä kehitys on tosin ollut käynnissä jo vuosia aiemmin, kuten sosiologi Barbara Ehrenreichin klassikkoteos Petetty keskiluokka osoitti yli 10 vuotta sitten. Trumpin talouspolitiikka on vain vauhdittanut kehitystä, ja taloudellisten ennustelaskelmien mukaan Yhdysvalloissa ei pian ole olemasa keskiluokkaa sellaisena kuin se on ymmärretty.
Mutta nyt, parahin lukija, itse käsillä olevaan teokseen, joka on uunituore uutuus. Masha Gessenin Surviving Autocracy perehtyy Yhdysvaltain demokratian rappeutumiseen ja nopeaan alasajoon viileän analyyttisesti, mutta samaan aikaan kuuluttaen kansalaisia toimimaan kehitystä vastaan niin kauan kuin se on vielä mahdollista. Gessen ei kirjoita tyhjin purjein; Gessen on palkittu National Book Awardilla teoksestaan Venäjän vailla tulevaisuutta (2017), ja hän on kirjoittanut lukuisia muita ylistettyjä tietoteoksia. Nyt arvioitava kirja perustuu Gessenin kohtalokkaana vaali-iltana marraskuussa 2016 julkaisemaan esseeseen, joka sai välittömästi kymmeniä tuhansia lukijoita.
Gessen ei salaile näkemystään Trumpista, ja viileytensä presidentistä kirjoitettaessa on suorastaan kalseaa, kuten pitääkin. Nykyisessä tilanteessa kukaan ei ole pelkkä puolueeton tarkkailija, vaan jo lähtökohtaisesti sitoutunut ja velvoitettu ottamaan kantaa vallitsevaan tilanteeseen. Gessen avaa pelin välittömästi ottamalla esiin Adolf Hitlerin ja Trumpin valtaannousujen yhtäläisyydet jas esittää hyvin yksityiskohtaisesti, miten Trump täytti hallintonsa välittömästi suoranaisilla roistoilla. Virkanimitysten lista on suorastaan kuvottava: Jeffrey Epsteinin touhuissa ryvettynyt Alexander Acosta, Texasin entinen kuvernööri Rick Perry sekä yllättävän kauan karusellissa pysynyt koulujen yksityistämistä ajava monimiljardööri Betsy DeVos. DeVos on kabinetista ainoa joka on pysynyt virassaan, sen verran tiiviisti Trump on tuulettanut hallintoaan. Kellään näistä edellä mainituista ei ollut mitään pätevyyttä virkaansa; DeVos otti ensimmäisinä toiminaan kantaa käsiaseisiin koulussa: hänen mielestään "niitä voidaan käyttää mahdollisesti harmaakarhuja vastaan". Niin, mitä tähän nyt voi todeta, emme sitten niin yhtään mitään.
Gessen käy kirjassaan lävitse kaikki neljän vuoden kammottavimmat tapahtumat, ja muistuttaa yhdysvaltalaisia lukijoita ennen kaikkea siitä, että demokraattiset instituutiot ja perinteet joihin he uskovat, eivät suojaa heitä autoritaarisuuden nousulta. Gessen kronikoi yhtäläisyyksiä Itä-Euroopan demokratioiden romahtamiseen, käyttäen esimerkkinä niin Unkaria ja Puolaa, sekä toista kotimaataan Venäjää josta hän pysyvästi emigroitunut Yhdysvaltoihin. Kirja on samaan aikaan viiltävän tarkka analyysi demokratian kuolemasta ja samaan aikaan kylmä varoitus. Yhdysvaltalaisten ei olisi pitänyt tuudittautua siihen, että demokraattiset instituutiot ovat kaapattavissa yksittäisten virkanimitysten kautta. Gessen myös osoittaa, että Trumpilla on tiiviit yhteydet väkivaltaiseen äärioikeistoon eikä hän pohjimmiltaan epäröi käyttää näitä yhteyksiään.
Hyvä lukija, toivon että luet käsillä olevan teoksen merkkejä myös kotimaisen politiikan suhteen. Tietyt nurjamieliset, oikealla istuvat tahot puoluepolitiikassa ovat osoittaneet jo halukkuutensa hyökätä niin tiedettä, sananvapautta kuin demokratiaa itseään vastaan. Lisäksi näiden määrättyjen oikealla istuvien tahojen monetaristinen talouspoliittinen linja tulee olemaan yhtä myrkyllistä heidän äänestäjilleen kuin Trumpin talouspoliittinen linja Yhdysvalloissa. Hyvä lukija, toivon että mietit näitä kysymyksiä kun muodostat poliittista kokonaiskuvaa vallitsevasta tilanteesta. Tosiasioita ei saisi unohtaa, vaikka houkutus voi olla suuri.