Leppä tajusi vihdoinkin tekonsa seuraukset – vai annettiinko hänen ymmärtää?

Teksti Harald Olausen

Tänään olemme saaneet medioista kuulla, että kepun vastenmielistä valtion kuppaamislinjaa Kauko Juhantalon ja Arvo Korsimon hengessä jatkanut korruptoitunut ministeri Leppä tajusi vihdoin - ilmeisesti pakotettuna - lopettaa poliittisen uransa. Miksi vasta nyt? Kirjoitin asiasta digivallilaan jo 19.1.2021. Miten on mahdollista, että ministeri Lepän mökkitie-junailuista ei syntynyt sen suurempaa julkista porua ja likapyykinpesua? Määrärahat eivät ole aikoihin riittäneet tärkeämpienkään teiden kunnostamiseen. Tämä raha on pois näistä teistä, Ely-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Tommi Huttunen totesi. Jari Leppä ei kritiikistä välittänyt vaan vastasi sanoo Talouselämälle olevansa tyytyväinen puoluetoverinsa ehdottamaan eduskunnan päätökseen: "Eduskunta on perinteisesti budjettimietintönsä osana jakanut varoja eri puolille maata eri kokoisiin tiehankkeisiin. Tästä osuudesta nyt sitten Koirakivenraitti sai kunnostusrahat ja hyvä niin, Leppä sanoo."

Onneksi toimittaja Riikka Pennanen teki asiasta jutun Ylen Areenan tekstisivuille otsikolla Ministerin kotitie sai rahaa jo toistamiseen - ELY-keskus: "Meillä on yli 200 kilometriä Koirakivenraittia vilkkaampia sorateitä". Mutta miksi tutkivaan journalismiin kuuluva juttu ei saanut juuri lainkaan huomiota valtamedioissa eikä johtanut tarvittaviin toimenpiteisiin - vähintään poliisitutkintaan ja ministerin virasta pidättämiseen? Siitä yksinkertaisesta syystä, että korruptio on niin syvälle juurtunut suomalaiseen yhteiskuntaan, ettei sitä edes nähdä vääränä ainakaan niiden keskuudessa, jotka sitä ammattimaisesti tekevät ja siitä hyötyvät.

Kepulle korruptio on arka asia, koska se on elimellinen osa puolueen valtaa. Puolue käyttää sitä ruuhka-Suomen ulkopuolella olevissa pienissä kunnissa. Se on luonteeltaan pelotteluvaltaa ja perustuu isännän oikeuteen ja isoon ääneen ja on sama asia, josta tulemme lukemaan ikäviä uutisia vielä pitkään nyt kun aluevaltuustot aloittavat toimintansa, sillä juuri siksi ne luotiinkin. Alueen vahvat poliittiset puolueet pääsevät määräämään keneltä ostetaan ja mitä, ja suosimaan oman puolueen jäseninä, tuttavia ja sukulaisia valtavan hallintohimmelin virkamiehiä valittaessa.

Vaalit ovat tulossa ja Leppä on näkyvä maalitaulu nyt, kun korruptionvastainen mieliala alkaa levitä Suomessa Unkarin esimerkin ja erityisesti Kansan palvelija-komedian innostamana. Talousrikokset, tuo Suomessa unohdettu tärkeä osa korruptiota ja hämärämiesten hommia, on nousemassa yhä enemmän esille. Yle ansaitsee kiitosta laatujournalismistaan, joka on aina tutkivaa. Ehkä Lepän annettiin ymmärtää, ettei olisi enää hyvä jatkaa, kun on ikävästi jäänyt housut kintuissa kiinni pahanteosta.

Ylen jutussa muutaman vuoden takaa kerrottiin suoraan ja mitään peittelemättä, miten Ministeri Jari Lepän (kesk.) kotitilan ohi kulkevan soratien kunnostukseen myönnettiin eduskunnan joululahjarahaa jo toista kertaa peräkkäin. Kyseessä oli lisäykset, joita valtiovarainvaliokunta teki hallituksen budjettiesitykseen mietinnössään joulukuussa 2020. Noin 40 miljoonan euron lisäykset kohdistuivat muun muassa liikenneväylien parantamiseen kansanedustajien toiveiden perusteella. Vaikka rahat ehdottavat kansanedustajat, niitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi suosimaan politiikkoja tavallisten ihmisten kustannuksella verorahoilla rahoitetuissa projekteissa. Kyseessä on selkeä korruptio ja hieman samanlainen tapaus, kun pääministeri Kalevi Sorsan (sdp) mökkitien päällystäminen 1980-luvulla. Mutta miksi Lepän tapaukseen ei puututtu? Koska se tapahtui demokratian nimissä.

-https://www.digivallila.com/l/ministerin-mokkitie/

-https://yle.fi/uutiset/3-11719347

Lisää korruptiosta sivuilla:

- https://korruptiontorjunta.fi/korruptio-suomessa

Korruptiosta vapaita maita ei ole. Tämä pätee myös Suomeen, vaikka Suomea pidetään yhtenä vähiten korruptoituneista maista maailmassa. Suomalaiset harvoin törmäävät korruptioon arjessaan, sillä katutason korruptiota esiintyy maassamme vain vähän. Katutason korruptio liittyy ihmisten perustarpeisiin: se voi tarkoittaa esimerkiksi lahjusta, jolla pyritään varmistamaan potilaalle kunnollinen sairaalahoito. Silti myös Suomessa korruptiota tavataan kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja monilla eri aloilla. Tutkimusten mukaan korruptiota ja sen riskejä esiintyy erityisesti elinkeinoelämän ja viranomaisten välisessä toiminnassa.

Korruptiolle alttiita riskialueita:

• julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut
• yhdyskuntasuunnittelu
• poliittinen rahoitus ja päätöksenteko
• ulkomaankauppa ja sen edistäminen
• kehitysyhteistyö
• urheilu.

Korruptiolla on monia muotoja

Korruptiosta puhuttaessa monelle tulee ensin mieleen julkisen sektorin lahjontatapaukset. Lahjonta on kuitenkin vain yksi korruption muoto, ja valtaosa Suomen korruptiosta ilmenee muulla tavalla. Korruption tavallisia ilmenemismuotoja:

• eturistiriidat
• suosiminen
• epäeettinen päätösten valmistelu salassa tai sisäpiirin kesken
• lahjusten antaminen tai vastaanottaminen.

Korruption monimuotoisuus vaikeuttaa sen tunnistamista ja ilmituloa. Suomessa esiintyvälle korruptiolle on ominaista se, että toimitaan muodollisesti lain mukaan mutta silti epäeettisesti. Vaikka kaikki korruptio ei ole rikollista, se on kuitenkin aina vahingollista ja epäoikeudenmukaista. Korruptiolla hyödyt pyritään ohjaamaan väärille tahoille, kun taas jokin toinen taho väistämättä aina kärsii. Siksi korruptiota ei pidä hyväksyä eikä katsoa läpi sormien.

Toimintaympäristö vaikuttaa korruption ilmenemiseen

Korruption eri muodot eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien saatossa. Sen sijaan toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet siihen, missä tilanteissa ja yhteyksissä korruptiota ilmenee Suomessa. Julkisen sektorin yhtiöittäminen on tuonut suuria muutoksia toimintaan, jota rahoitetaan yhteiskunnan varoin. Korruptiontorjunnan kannalta riskejä liittyy varsinkin päätöksenteon avoimuuteen silloin, kun tehdään esimerkiksi julkisia hankintoja. Julkisuuslain mukaiset selonteot taloudellisesta toiminnasta ja päätöksenteon perusteista eivät yhtiöittämisen myötä ole avoimesti esillä kuntalaisille, valtuutetuille tai median edustajille.