Markiisi de Saden elämä osa 1: Johdanto

02.10.2024

Teksti professori Timo Airaksinen

DigiVallila.comissa käsitellään professori Timo Airaksisen kirjoituksia markiisi de Sadesta aina näin keskiviikkoisin. Markiisi de Saden vahva vaikutus näkyy edelleenkin koko ajan vapautuvassa ilmapiirissä yhä voimakkaampana, mitä seksuaalisuudesta puhumiseen ja sillä itsensä ilmentämiseen tulee, yhtä hyvin ja selkeästi se näkyy myös Friedrich Nietzschen viimeisessä kirjassa Ecce Homo, jonka kirjoittaja ja esittämä kaikki sen ajan arvot kunnolla kyseenalaistanut ihminen olivat sata vuotta aikaansa edellä aikalaistensa suureksi kauhuksi ja järkytykseksi. Esipuheensa aluksi filosofi muistuttaa, ettei ole mikään pelottava kummajainen tai moraalihirviö, vaan luonnostaan täysi vastakohta sellaisille ihmisille, joita siihen asti oli kunnioitettu hyveellisinä:

"Näin meidän kesken, minusta näyttää siltä, että juuri tämä on yksi ylpeydenaiheistani. Olen filosofi Dionysoksen opetuslapsi, mieluummin olisin satyyri kuin pyhimys." Samanlainen on vapaan erotiikan hullaannuttama Airaksisen markiisi de Sade. Airaksisen hellimä kirjoitustyyli on pohtivaa ja älyllisesti haastavaa. Markiisi de Sadessa hän puhuu yksilön pahuudesta: "Absoluuttisen optimistin mukaan jotkin hyvät asiat osoittautuvat olevan pahoja, mutta vain näennäisesti, ja luonnon kuvat toimivat kuvan kaunistamiseksi – edellyttäen että ne ovat varsinaisia vajavaisuuksia, joiden varjot ovat samanaikaisesti sekä pysyviä että ohimeneviä mitä sopivammalla esteettisellä tavalla". De Sade on myös eräänlainen kulttuurimme mittari.

Se kertoo siitä, uskallammeko katsoa itseämme tarkasti sisään. Professori Timo Airaksisen de Sade-tutkielma on edelleenkin tärkeä osa yleissivistystä sekä perusteos pohdittavaksi akselilla ihminen-vapaus-valta-ja kontrolli, sillä de Sadellekin olemassaolon kysymys oli pohjimmiltaan kysymys ihmisen vapaudesta ja siitä, kenellä on oikeus sanoa, mikä on oikein. Airaksisen tekstit ovat merkittäviä myös siksi, että hän onnistuu valaisemaan Saden kaunokirjallisten teosten filosofista maailmaa ja analysoi niissä esiintyvää etiikkaa, käsitystä vapaudesta ja nautinnosta sekä elämänkatsomusta vertaamalla Saden elämää ja tuotantoa filosofian an historian muiden suurten nimien, kuten mm. Hobbesin ja La Mettrien saavutuksiin.

Luvut ovat seuraavanlaisia; Johdanto, Teema, Filosofian kääntöpuoli, Saden filosofia ja sen tausta, Tosiasiat, Aiheet, Optimismin kumoaminen, Perverssiyden määritelmä, Luonto ja tyhjyys, Kaksi käsitystä luonnosta, Luonto ja arvo, Haaskaeläin, Tuuri ja transgressio, Hedonismi psykologiassa, Persoonallinen identiteetti, Naiset, Mielihyvä vai aivot, Kostaja, Paheen etiikkaa, Elämänsuunnitelmat, Inversion parodia, Paheellisuuteen kouluttaminen, Rakkaus, Yhteiskuntasopimuksen ivaelma, Yhteiskuntakritiikki, Utopiassa ja sen tuolla puolen, Tuskan ja nautinnon teatteri, Fallokratian kumoaminen, Kypsä ja vapaa saalistaja, Tyyli ja paheellisuuden moniselitteisyys, Toisto, Väkivallan kielioppi, Lukija, Moniselitteisyys, Metaforat, Hyvän ensisijaisuus, Pintatason hyvä, Syvätason hyvä, Pelastusveneessä, Sade peilin läpi, Likaisten asioiden kanssa askartelu, Hyve ja kontrolli, Narsismin tappio, Perversion merkitys, Moraalisen minän vahingoittuminen, Harkitsematon preferenssinmuodostus, Heikkous ja perverssiyden ydin, Tosiasioita vai kuvitelmia?, Jälkipuhe pokkariversioon 2019: Paha rakkaus, Sade Rakkaus ja väkivalta, Nautinnoista suurin, Luonto, moraali ja luonnon lait: Kant ja Sade, Pitäisikö Sade polttaa?. Miksi lukea Sadea.

Professori Timo Airaksinen: Markiisi de Saden elämä. Alkuperäisteos: The Philosphy of the Marquis de Sade (Routledge, London, 1995). Suomennos Manu J.Vuorio. Markiisi de Saden filosofia (Gaudeamus 1995). Gaudeamuksen luvalla Kulttuuriklubin pokkariversion toimittanut (Kulttuuriklubi, 2019) ja esipuhe Harald Olausen.

Markiisi de Saden elämä 1.osa: Johdanto

Saden nimi on tuttu psykologian sadismin käsitteestä, jonka mukaan joku voi nauttia kiusatessaan toista ihmistä. Sadea on käsitelty myös teatterissa. Suomessa on esitetty Yukio Mishiman Markiisitar de Sade, jossa markiisin vaimo tilittää tuntojaan miehen ollessa vankilassa. Toinen kuuluisa näytelmä on Paul Weissin Jean Paul Marat'n vaino ja murha Charentonin sairaalan näyttelijäryhmän esittämänä ja herra de Saden ohjaamana. Tässä näytelmässä hullujenhuoneeseen teljetty markiisi ohjaa muita hulluja terveiden iloksi. Näytelmän suuri teema on ihmisen vapaus.

Saden nimi kuuluu mutta kuka tuo 1740 syntynyt ranskalainen aatelismies oikeastaan oh? Hänen kirjansa, kuten Justine ja Sodoman 120 päivää, on käännetty suomeksi. Edellinen on julkaistu erotiikkaan keskittyvässä sarjassa, jälkimmäinen vain osittain. Oma kirjani pyrkii valaisemaan Saden kaunokirjallisten teosten filosofista maailmaa ja analysoi niissä esiintyvää etiikkaa, käsitystä vapaudesta ja nautinnosta sekä elämänkatsomusta. Esittelen tässä sarjassa Saden elämää ja tuotantoa.

Ja suhteutan ne filosofian historian muiden suurten nimien, kuten Hobbesin ja La Mettrien saavutuksiin. Esittelen myös perversioon ja muihin paheisiin liittyvää moraalifilosofiaa. Tässä käytän hyväksi nykyään niin muodikasta hyveiden ja hyvän elämän näkemystä, joka periytyy meille Aristoteleelta. Sovellan myös kirjallisuuskritiikin ja retoriikan keinoja, jolloin puhutaan ironiasta ja metaforasta. Tutkin herkuttelua kulttuurihistoriallisena ilmiönä ohjenuorana J.-A. Brillat-Savarinin Maun fysiologia. Sade kirjoittaa paljon jätteen ja saastan syönnistä, ikään kuin pilkatakseen ranskalaisen kulttuurin ruokapöydän perinnettä.

Jotta tämä kirhiurussarja olisi ymmärrettävissä oikein, lukijan olisi hyvä perehtyä ensin ainakin Justineen ja Sodomaan. Tällöin saa oikean kuvan siitä seksin ja sadismin liitosta, joka on markiisin tavaramerkin takana. Ilman näiden kirjojen lukemista voi olla vaikea saada kuvaa tämän kirjan teemoista. Olisi hyvä tutustua myös Sodoman kokonaisuuteen, jonka muodostaa laaja paheiden summa, kauheuksien katalogi. Juliette on yhtä tärkeä lähde. Saden tekstihän niin on erikoislaatuista, että sitä on lähes mahdotonta kuvata.  Julmuudet, murhat, seksi ja sadismi ovat siinä pinnalla tavalla, joka on ainutlaatuista.

Sitä se on myös koko länsimaisessa kirjallisuudessa. Saden tekstit ovat todella rankkoja, sillä niiden tehtävänä on kuvata kaikki paheen muodot niin alasti kuin suinkin. Samalla Sade kokeilee kielen ja tyylin avulla. Justine on teennäisen koukeroista tekstiä, Sodoma luettelo ja Juliette raakaa realismia. Saden lukeminen saattaa olla kidutusta. Mutta samalla voi sanoa, että kuten niin usein sattuu, ensimmäinen on paras: Platon oli paras filosofi Hobbes paras yhteiskuntatieteilijä, Newton paras fyysikko ia Kivi paras suomenkielinen kirjailija. Samalla tavalla Sade muodostaa paitsi roisin ia vaarallisen kirjallisuuden alkupisteen.

Samoin kuin myös sen mittakepin, joilla kaikkia muita saavutuksia täytyy mitata ja arvioida. Miksi siis lukea Sadea - Vastaus on selvä. Ilman Sadea ei voi ym suurta osaa nykypäivän kontinentaalista filosofiaa- Friedrich Nietzsche sanoo: kun menet tapaamaan naista, ota ruoska mukaasi. Saman lauseen kirjasi Sade jo viisikymmentä vuolla etukäteen. Nietzsche puhuu jumalan kuolemasta, Sade oli jo sanonut saman Nietzsche erottaa toisistaan orjamoraalin ja yli-ihmisen jalon, kovan ja kauniin etiikan- Sade oli julistanut aivan samaa jo aikaisemmin. Sade on kuitenkin hirvittävä ja siksi rankasti sensuroitu. 

Multa nyt hän on jälleen vapaa vankilastaan, eikä historiallinen velvollisuutemme tyydyty ennen kuin tiedämme, mitä hän kirjoitti ja mitä hän halusi sanoa. Sade on inhimillisen kulttuurin kääntöpuoli. Hänkin on ihminen, jonka alitajuinen paasi esille ainutlaatuisella lavalla, Voisi sanoa, että Saden suurenmoisuus ihmisenä ja kirjailijana on juuri siinä, että hänen on pinnalla, kaikkine niine houreineen ja kauhuineen, jotka me muut koemme vain pahimmissa painajaisissa. Sade siis sallii meidän kurkistaa sinne, minne ennen emme ole ehtineet, vaikka kaikki tuo on aina vaikuttanut elämäämme.