Marthin Luther Kingin ongelma

Teksti Harald Olausen

"Miksi nälkää ja puutetta pitäisi olla missään maassa, missään kaupungissa tai missään pöydässä? On kuitenkin tieteellistä osaamista ja resursseja, jotta koko ihmiskunnalle voidaan tarjota elämän perustarpeet. Ei ole puutetta voimavaroista vaan tahdosta."- Kingin puhe Nobel-palkintogaalassa. Ylen Areenassa tulee ohjelma Marthin Luther Kingin unelma, joka kertoo kaunistelematta siitä, millainen on todellinen petos ja amerikkalainen poliittinen valhe, kun kyseessä on mustien jatkuva sortaminen ja tapot huolimatta siitä, että Johnsonin rotusorron lopettaneen lain allekirjoittamisesta tuli 60-vuotta.

https://www.figra.fr/lautre-reve-de-martin-luther-king/

Dokumentti Martin Luther Kingin unelma (Tuotanto: Brotherfilms/Histoire/France Télévisions/Arte, Ranska 2022) on herättävä ja siksi myös katsomisen arvoinen. Siinä kissa nostetaan heti pöydälle ja sillä pyyhitään koko pöytä puhtaaksi: Kingin ikuinen unelma oli ihmisarvoinen ja tasa-arvoinen elämä Yhdysvaltojen sorretuille mustille. Dokumentissa näytetään, miten tekopyhästi King kelpasi demokraateille ja presidentti Johnsonille äänteenkerääjäksi, mutta heti kun King alkoi puhua ja toimia mustien sosiaalisista ongelmista ja taloudellisesta tasa-arvosta, presidentti pani häntä vastaan FBI:n Hooverin levittämään huhuja.

Sen lisäksi että dokumentti näyttää toteen Johnsonin olleen kaikkea muuta kuin mitä hänestä on yritetty jälkipolville maalata kuvaa mustien ja köyhien ystävänä, se näyttää amerikkalaisuuden suurimman ongelman, mikä on kristillisen hyvyysopin mukaisesti "älä tee kuten minä teen, vaan miten minä sanon"- tekopyhyyden lisäksi perustavanlaatuinen valhe, joka kuuluu kaikkeen julkiseen elämään, ihmisiin, koko kulttuuriin, sanomisiin ja tekemisiin, koska vain sillä rahastetaan ja hallitaan isoa maata Washingtonista. Kennedyt esimerkiksi saivat lupauksillaan mustien oikeuksien parantamisesta houkuteltua mustien ääniä.

Mustien kansalaisliikkeen näkyvin hahmo ja murhatuksi tullut Nobelin rauhanpalkinnonsaaja Marthin Luther King yritettiin vaientaa hiljaiseksi sen jälkeen, kun hän alkoi puhua mustien todellisista ongelmista eli köyhyydestä, ja siitä syystä mikä sen takana oli: valkoiset miehet. Juuri tästä kertoo tämä paljastava ja koskettava televisiodokumentti. Harvoin näkee näin syihin pureutuvaa ohjelmaa. Oireellista on se, ettei sitä ole tehnyt itse amerikkalaiset, joilla luulisi riittävän materiaalia ja haastateltavia asiaan vaan ranskalaiset, joilla on rohkeutta olla suoria, ovat tehneet dokumentin ja sävy on sen mukainen: tutkiva ja syvällinen.

Kun Kingistä on aikaisemmin tehtyjä dokumentteja vertaa tähän, niistä on puuttunut syvällinen sävy ymmärtää Kingin taistelun perussävyjä, koska ne olivat vallankumouksellisia ja tähtäsivät etuoikeutetun valkoisen omistavan luokan etujen kaventamiseen mustien hyväksi, ja olivat siksi dynamttiia valkoiselle enemmistölle. King antoi kaikkensa taistelulle oikeudenmukaisuuden puolesta ihan kirjaimellisestikin. Kuollessaan 39-vuotiaana salamurhaajan luotiin, hänen kroppansa oli 70-vuotiaan ja hän olisi saattanut kuolla milloin tahansa, Sen verran jatkuva stressi ja ikävät asiat mielessä olivat miestä syöneet sisältä.

Ohjelman lopuksi paljastuu ikävä asia. Huolimatta mustien tietoisuuden noususta ja 60-luvun liikehdinnästä, mustien sosioekonominen välimatka valkoisiin on pysynyt yhtä kaukana tavoittamattomissa kuin 60-luvullakin, mikä on järkyttävää ja paljastaa mustien olevan edelleenkin b-luokan työvoimareservi Yhdysvalloissa, missä näkyy vielä tänäänkin se rasistinen perusvire, mikä maan syvintä sisintä liikuttaa ja ohjaa mm. Trumpin ja valkoisten äärioikeiston sekä evankeliskristittyjen puheissa ja teoissa. Se näkyy myös siinä väkivallassa ja tapoista, mitä mustat joutuvat kokemaan valkoisten poliisien toimesta.

Dokumentissa katsotaan taakse kriittisesti mm, kun heinäkuussa 1964 presidentti Lyndon B. Johnson allekirjoitti kansalaisoikeuslain, joka lopetti rotuerottelun Yhdysvalloissa, mutta ei puuttunut mustien köyhyyteen ja taloudelliseen eriarvoiseen asemaan Yhdysvalloissa. Laki olikin vain sumutusta ja kosmeettinen toimenpide. Yhdysvalloissa on aina silloin tällöin nostanut päätään erilaiset uudistusliikkeet, joiden hyvä alku on lässähtänyt liikaan maltillisuuteen, konsensushenkisyyteen ja joskus myös vastapuolen kovaan painostukseen, ja medioiden sekä suuromistajien tuloksellisiin (ja koviin) vastatoimiin.

Toisen maailmasotaa edeltäneet vuosikymmenet tekivät maasta sen rikkaan maailmanvallan ja uhoavan maailmanpoliisin, jonka tänään tunnemme kaikkialla. Sen tekivät pitkälti Yhdysvaltojen laaja musta väestö, joka takasi suuryrityksille valtavat voitot, kun mustat joutuivat pakosta tyytymään alipalkattuihin täihinsä rotusorron ikeessä. Kingin ongelma on tänään meidän muidenkin ongelma, sillä se kuvastaa hyvin mistä tasa-arvossa on oikein kysymys. Ei voi olla minkäänlaista tasa-arvoa – se ei ole sitä oikeaa – jos ei ensin ole taloudellista tasa-arvoa. Puheet tasa-arvosta ilman taloudellista tasa-arvoa on täyttä puppua.

Miksi he sitten uskovat selvästikin leväperäisiin puheisiin ja totuudenvastaisiin väittämiin totuuksina? Yksi selitys on se haukkumisfraasi, jolla amerikkalaisia kuvataan "hyväuskoisiksi hölmöiksi", sillä he ovat usein niin kiinni arkisissa ongelmissaan, etteivät keskittyä monimutkaisiin ongelmiin ympärillään. Tämä on yksi ikuisuusongelma Yhdysvalloissa; yhteiskunnallisesti aktiivista ja tietoista kansalaista ei kasvateta koulussa, yhteistä intressiä tai moraalista kompassia ei ole olemassa, yhteistä tahtoa ei ole ja kovin harvat ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksistä. Vain alle puolet äänestää.

Hieman yllättäen, ehkä, King näyttää puhuessaan epäilevien keskellä omiensa joukossa luikuria päästävältä yhteiskuntasopeuttajalta, jonka tyhjät puheet eivät vakuuta häntä itseäänkään. Oliko King siis enemminkin valtaapitävien laastari kuin oikea lääke vakavaan tautiin: rasismiin? Ohjelmassa näytetään, miten King yrittää saada presidenttiä käynnistämään köyhyysohjelman mustille estääkseen levottomuuksien leviämisen, ja miten presidentti pistää leikiksi koko asian siitä huolimatta, että hän käynnisti myöhemmin ohjelmansa "Sota köyhyyttä vastaan", perui puheitaan ja kääntyi Kingin periviholliseksi.

Demokraattien sota köyhyyttä vastaan oli näennäistä eikä puuttunut eriarvoisuuden takana oleviin vääristymiin, mutta synnytti Yhdysvaltoihin mustan porvariston sekö alemman luokan keskiluokan, josta on ponnistanut parrasvaloihin niin presidentti Barack Obama kuin varapresidentti Kamala Harriskin. Yhdysvalloissa mustankin radikaalin on oltava porvari voidakseen olla sosialisti, sitä kokeili myös käytännössä King, joka mm. muutti slummiin perheensä kanssa todistaakseen väittämän olevan totta, ja slummien kuin painekattiloita, joissa asuvat voivat pahoin, olivat ärtyisiä ja kyvyttömiä siksi yhteisiin asioihin ja yhteistyöhön.

Kingistä kertova ranskalaisdokumentti paljastaa amerikkalaisuuden tumman varjon ja sieluttomuuden, jotka ovat yhtä syvällä amerikkalaisissa kuin mitä ovat mustien jatkuva sortaminen, yhteiskuntakiusaaminen ja poliisien suorittamat teloitukset, joita saamme nykyisin nähdä suorina lähetyksinä televisiosta. Joskus tuntuu että koko maa olisi pysähtynyt johonkin Kolumbuksen ja mustien orjien maahan saapumisen väliseen rakoon, ja sivuuttanut kokonaan valistuksen ideat ja arvot, vaikka maan syntymiseen vaikutti iso liuta sen ajan terävämpiä älykköjä. Toni Morrision on kirjoittanut koskettavia kirjoja mustista.

https://www.digivallila.com/l/toiseuden-syntytarina-toni-morrisonin-mukaan/

"Hänen sanansa ammentavat historiasta, mutta löytävät kauneutta irvokkaimmistakin tapahtumista. Tuo kauneus ei ole kuvitelmaa, ja siksi ei ole mikään yllätys, että Morrison lukeutuu heihin, jotka ymmärtävät, miten historia vaikuttaa meihin kaikkiin. Toiseuden synty sanallistaa tuota ymmärrystä, ja vaikkei se viitoita välitöntä tietä pois rasismin otteesta, se auttaa käsittelemään sitä, kuinka alun alkaen jouduimme sen kouriin."- Ta-Nebisi Coates Toni Morrisonista.