He worked hard and earned the award!

Teksti Harald Olausen

"Rakkaus on kuolevaista. Ja kuoltuaan se lahoaa ja sen muodostamasta maaperästä voi versoa uusi rakkaus. Kuollut rakkaus elää silloin salaperäistä elämäänsä uudessa rakkaudessa, joten rakkaudessa ei oikeastaan olekaan kuolemaa."

-Pär Lagerkvist - Kääpiö

Eilinen Willy Smithin ratkeaminen tekopyhyyden temppelissä Oscar-gaalassa tuo mieleen Suomessa vähemmän tunnetun ruotsalaisnobelisti Pär Lagerkvistin pienoisromaanin Kääpiön. Renessanssiromaani Kääpiö kertoo pienen ruhtinaan palvelijan tarinan. "Tarina on pelottava ja siinä on sanalla sanoen maailmanlopun meininki. Ihmismielen syvyyksissä asuu voimia, jotka voivat ryöstäytyä valloilleen, ne vain odottavat oikeaa hetkeä. Usein vähäisin ihminen, jota on päähän potkittu, poljettu ja alistettu rakentaa pettymysten kautta itselleen raakalaismaisen sielun. Mielipuolten ympäröimänä hän kykenee ihannoimaan kaikkea luonnotonta, ja inhoamaan kaikkea luonnollista." Näin kirjoittaa kirjasta MrRainfold osoitteessa: https://kirja-aitta.blogspot.com/2012/09/par-lagerkvist-barabbas-ja-kaapio.html

Ihan samalla tavalla, kuin kirjan kääpiölle, on käynyt myös Willy Smithille, kun hän on joutunut kaiken kestääkseen sietämään ympärillään vellovaa pahaa. Jossain vaiheessa ihmisen mitta on täysi ja murtuu Smithin tavoin, kuin vesipato eikä mikään voi pidätellä häntä. Tämä oli eilisen Smithin avautumisen sanoma meille katsojille. Esitys oli vaikuttava siitä huolimatta, että se saattaa olla hetken mielijohteesta syntynyt tunnepurkaus - mitä en usko alkuunkaan, mutta en silti tuomitse Smithin reaktiota. Oscar-gaaloissa ihmisyyden puolustamisen on ollut aina kovaa huutoa, ja se on vaihdellut aiheiden ja ajankohdan mukaan rajustikin. Mutta jos pitää tuhlata paljon sanoja, periaatteella - puhuu paljon, sanoo vähän - vakuuttaakseen muut omista aikeistaan ja asiansa oikeutuksensa, on mitä todennäköisintä, että hän käyttää vakuuttaakseen hyväkseen ihmisten hyväuskoisuutta.

Erityisen varovainen pitää olla, jos kyseessä on näyttelijä, sillä vakuuttaminen perustuu kuulijoihin, kun he puheen johdosta joutuvat tunteiden valtaan. Tänään Oscarien jälkeisenä päivänä maailmaa on luonnollisestikin puhututtanut eilinen Willy Smithin läjäytys miljardin televisiokatsojan nenän edessä hänen vaimoaan Oscar-gaalassa nälväisseen juontaja Chris Rockia kasvoille. Olen ihan samaa mieltä Smithin kanssa. Asiaan vaikuttavia motiiveja kannattaa tarkastella vähintäänkin kolmesta eri kulmasta ja punnita tarkkaan eri vaihtoehtoja mielessään Aristoteleen sanat: "Jokaisella on hyvä arvostelukyky niiden asioiden suhteen, jotka hän osaa". Nyt ei ole kuitenkaan kysymys siitä, vaan mikä on yleinen käsitys hyvästä ja yleisestä moraalista; voiko tehdä oikein väärin ja väärin oikein ja mitä siitä seuraa.

Ensiksikin, kun katsoo videopätkän tapahtumista, ja sen jälkeen Willy Smithin vuolaan ja tunteikkaan puheen, pitää muistaa, että kyseessä saattaa olla Rockin ja Willisin keskenään sopima episodi herättääkseen (yhteiselle?) asialleen suuren huomion, sitä emme saa koskaan tietää, sillä silloinhan he paljastaisivat omat korttinsa, jos niin myöntäisivät asian olevan. Mikä silloin on päähuomiomme tapahtuneista, kun ottaa pois molempien henkilökohtaisesti ulosmittaavan suunnattoman mediahyödyn? Kova juttu, jos sen totta. Aika rohkeita mustia poikia.

"Jaime Ann Sproat: He earned the award. His actions were disgraceful, but that doesn't change the fact that he worked hard and earned the award."

Toiseksi, jos kuitenkin on niin, että tapahtuma oli aito ja hetken mielijohteesta tehty, oliko se oikein siksi, että juontaja halvensi ilkeilyllään vakavasti sairasta ihmistä? Smith itse on kärsinyt lapsuudesta lähtien kiusaamisesta ja nöyryyttämisestä. Näinkö se oli laskettu? Entä oliko (teennäiselle ja tekopyhälle) Oscar-gaalaväelle kamalampi järkytys itse teko vai se, että se tehtiin suorassa lähetyksessä? Viedäänkö Smithiltä nyt Oscar, koska hän raivostui ja puolusti vaimonsa kunniaa Oscar-gaalassa, jonka taustayhtiö ei siedä minkäänlaista toisen ihmisen nöyryyttämistä, solvaamista, saati sitten Smithin tätä vastaan käyttämää väkivaltaa? Kovin on vaikea yhtälö ratkaistavaksi.

Kolmanneksi, jos katsoo aiheesta tehty lyhyitä videoklippejä maailmalta, huomaa eilisen tapahtuman nousseen kaikkialla maanantaiaamun ykköspuheeksi, ja myös että se on jakanut asiasta kommentoijia kahteen leiriin puolesta ja vastaan (mustat ja australialaiset kommentaattorit näyttävät olevan Smithin puolella). Kaikki kommentaattorit tuomitsevat teon. Sen jälkeen astuukin kuvioon mukaan sana "mutta". Teolla on seurauksensa, mutta niin on myös syynsä. Mutta puolustaa syytettyä ja antaa hyvän selityksen Smithin teoille ja hänelle itselleen anteeksi.

Willy Smith aloitti Akatemiassa uuden aikakauden. Enää ei vitsin varjolla, muka hyvänä juttuna, kukaan juontaja uskalla solvata toista ihmistä. Niinhän ei pitäisi koskaan olla missään. Smith on oikeassa niin läpsäytyksessään, kun puheessaan jo riittää kaikenlainen riisto, kidutus ja nöyryyttäminen. Mutta se vasta ristiriitaista onkin. Hän tekee väärin oikean asian puolesta kääntämällä miekat itseään vastaan.

"The Academy condemns the actions of Mr. Smith at last night's show," the statement said. "We have officially started a formal review around the incident and will explore further action and consequences in accordance with our Bylaws, Standards of Conduct and California law."

-https://edition.cnn.com/2022/03/28/entertainment/academy-members-discuss-will-smith-oscars-slap/index.html?utm_term=link&utm_medium=social&utm_content=2022-03-28T20%253A30%253A34&utm_source=fbCNNi&fbclid