Norjan kirkostako mallia riitaiselle Suomen kirkolle?

Teksti ja suomennos norjasta Harald Olausen
"Papit, jotka eivät tue samaa sukupuolta olevien avioliittoa, voivat esimerkiksi kieltäytyä hääseremonian suorittamisesta. Homoseksuaaleilla on kuitenkin oltava oikeus solmia avioliitto paikallisessa kirkossaan, vaikka paikallinen pappi vastustaa sitä." -NRK: Norjan Yleisradioyhtiö vuonna 2016.
Norjan
kirkossa on tilaa myös sukupuolivähemmistöille suuntaukseen katsomatta. Näin ei
ole aina ollut. Linkistä löydät kohta kohdalta yleiskatsauksen historiallisesta
prosessista kohti avoimempaa ja sukupuolivähemmistöt suvaitsevaa Norjan kirkkoa
tähän päivään asti. Norjan kirkko on ollutkin yksi juuri päättyneessä kirkolliskokouksessa esitellyn piispainkokouksen
kompromissiehdotuksen esikuvista, nimenomaan halusta löytää yhteinen nimittäjä, ja sallia
samalla erilaisille näkemykselle tilaa. Saa nähdä miten säilyttäjinä tunnetut fundamentaalisesti uskovat konservatiivit asiaan suhtautuvat. Norjassa asi sujui hyvin.
https://www.kirken.no/nb-NO/om-kirken/diakoni-og-samfunnsansvar/lhbt-i-den-norske-kirke/historie/

Pitää
tunnustaa, että siitä huolimatta etten ole uskovainen enkä seuraa
tietenkään mitään minua kiinnostamattomia kirkkokiistoja (kirkkohistoriaa kylläkin), sydän sykkyrällä seuraan vahvalla myötätunnolla kaikkia niitä
itsensä satasella likoon pistäviä uskovaisia sukupuolivähemmistöön kuuluvia,
jotka ovat viime vuosina käyneet taisteluun kirkon vanhoillista patriarkaattia
vastaan kamppailussa oman itsensä ja sukupuolivähemmistöjen oikeudesta tulla
hyväksytyksi sellaisina ihmisenä kuin ovat Jumalan kuvana kuin
muutkin kristityt. Olen kirjoittanut vuonna 2019 Ortodoksieset-kirjan, jossa puhun myös tästä.
https://kulttuuriklubi.com/wp-content/uploads/Ordotoksiesseita/index.html#PDF/1
Minusta tässä kirjassa tiivistyy kaikki se, mitä haluan sanoa kristinuskosta eikä yhtään sen vähempää tai enempää. Käyttöopas tämän "epäortodoksisen ortodoksiesseen" lukemiseksi kaikille ilkikursille Rimbaud&Verlain-inkarnaatioille on se, että paitsi että kirja kannustaa älylliseen epäilyyn uskonvarmuuksia, sekä ortodoksisia että ateistisia, kohtaan, se pyrkii myös itse noudattamaan tätä kriittistä metodia mitään uskomusta, ortodoksistakaan, halventamatta - kaiken kaikkiaan se on kyselevä ja tutkiva, nykyortodoksisuutta ja sen tulevaisuutta Suomessa pohtiva esseekirja professori Timo Airaksisen älyllisten moraalikysymysten, ja ennen kaikkea Kulttuuriklubin samana vuonna 2019 julkaiseman Airaksisen kirjan Markiisi de Sade tänään (Kulttuuriklubi 2018) -kirjan rohkaisemana yrittää kurkottaa yli perinteisen ja totutun. Homous on myös ongelma ortodokseille.

Suomen evankelisluterilaisen kirkon konservatiivien näkemys on kuin suoraan lainattu homofobiselta Tertullianukselta, jolle homot oli karkotettu, "ei vain kirkon kynnykseltä vaan koko sen suojasta, koska homous ei ollut synti vaan luonnottomuus". Edvard Westermark muistuttaa kirjassaan Kristinusko ja moraali (OTAVA, 1984), että itäisessä kirkossa sukupuolinen asketismi kukoisti syntymäpaikallaan. Itä säilytti varhaisempien aikojen perinteet sellaisina kun ne on esitetty apostolisissa säännöissä ja kaanoneissa. Avioliiton todisteltiin estävän ihmistä palvelemasta Jumalaa täydellisesti, koska se saattoi hänet askartelemaan liiaksi maallisten asioiden parissa. Idässä ei ollut pakollista selibaattia, mutta Eusebius esitti, että ne jotka olivat antautuneet Jumalan palvelijoiksi, tulisi pidättyä vaimosta vapautuakseen perhehuolista ja -vaikeuksista. Pitää muistaa että klassisen maailman ja sen seuraajan seksuaalisuusnäkemys poikkesi nykyisistä näkemyksistämme luonnollisestikin aika rajusti. Homous oli yleistä ja hyväksyttyä yhteiskunnan kaikilla kerroksilla, vaikka muuta yleisesti väitetään. Esimerkiksi Aristoteleen Politiikka (Gaedueamus, 2015) -teoksessa (kohdassa II.9.6-7) kerrotaan korintholaisesta Philolaoksesta, joka tunnettiin Theban lainsäätäjänä. Hänen rakastajansa oli kuuluisa olympiavoittaja Diokles. Kreikkalaista pederastia-systeemiä, missä nuorempi poika oli vanhemman miehen rakastaja, kuvaavat parhaiten sekä Plutarkhos että Platon kirjoissaan.

On kumma mutta ymmärrettävää, että tällaista taistelua pitää käydä vielä 2020-luvulla Suomessa, jossa kirkon ympärille ryhmittyneet vanhoilliset yrittävät käydä edelleenkin viivästystaistelua naispappeudesta 80-luvulla alkanutta kirkon liberalisointia ja uudistamista vastaan (jos naispappeja ei olisia ikoinaan 80-luvulla hyväksytty, kirkossa olisi täyttämättä 1/3-osa pappisviroista mutta ei homoudestakaan silloin puhuttaisi kuin tänään avoimesti puhutaan. Jopa konservatiivit ymmärtävät homojen ihmisarvon Jumalan luomina, ja se on jo paljon kun vertaa sitä menneiden vuosien suoranaisiin homovainoihin.
Ihan erityisesti sympatiani on sateenkaarikirkollisten oikeuksien ja ymmärryksen puolesta Vuosaaren seurakunnassa taistellut teologian maisteri, kirkkokuorolainen, kirjailija ja yhdistysaktiivi sekä arvostettu entinen SETA-lehden päätoimittaja Pauli Löijä, joka on hengeltään vapaa sielu ja taitelija, ja on joskus hengensäkin uhalla taistellut oikeaksi katsomiensa arvojen puolesta, kun muut ovat suomalaisen raukkamaiseen tapaan olleet hiljaa, tai vielä pahempaa, kuten hänen kotiseurakunnassaan Vuosaaressa, missä Jumalan sanaa tahallisesti väärin lähes vihapuheena johtanutta kirkkoherra on käyttänyt alhaisia ja likaisia temppuja vastustajakseen kokemaansa Löijää vastaan sen verran järjestelmällisesti, että se täyttää työpaikkakiusaamisen tunnusmerkit.
On hyvä, että
keskustelua käydään. Sävy kirkossa syyttelyyn ja suoranaiseen Jumalan vihan
päälle manaamiseen on muuttunut oleellisesti, kiitos juuri Pauli Löijän
tapaisten itsensä likoon asiansa puolesta laittaneiden sateenkaariaktivistien. He ovat olleet se Kristuksen kärsivä ruumis, joka on etsinyt pelastusta
ja virvoitusta Pyhästä sanasta samalla, kun farisealaiset ja konservatiiviset
kristilliset ääriliikkeet (Suomessa jostain kumman syystä heitä kutsutaan "herätysliikkeiksi",
vaikka kyseessä ovat umpimielisen vanhoilliset miespapit, tumpelomaalaiset
Tankki täyteen-ohjelman sielunmaisemasta, ja lisäksi muut jo lapsena Jumalalla
pelotetut ääliöt sekä Päivi Räsäsen ja Tapio Puolimatkan tapaiset Raamatulla
päähän lyövät hullut himouskoivaiset).
Löijän ja muiden hänen hengenheimolaistensa
ongelma on ollut hänen seurakuntansa vanhoillinen ja asemaansa väärin käyttänyt
lujatahtoinen kirkkoherra, joka on väärinkäyttänyt tietenkin juuri niin paljon valtaa,
kuin despoottiset kirkkoherrat ovat aina käyttäneet (pahimpana esimerkkinä Loviisan suomalaisen seurakunnan entinen, ja edelleenkin syystä hyvin vihattu, kirkkoherra VELI-MATTI HYNNINEN-vainaa) vedoten kirkkolakeihin mm.
siirtämällä Vuosaaren seurakunnan rahoja kristillisen amerikkalaisen ääriliikkeen
arvokonservatiivista roskaa ammatikseen suoltavalle kyseenalaista mainetta
kantavalle TV7:lle seurakuntalaisten vastustuksesta huolimatta. On vaikea ymmärtää kyseessä olevan muusta, kuin kristillisestä korruptiosta.
Temppu on lähes rikollinen ja hävytön mutta ei harvinainen. Esimerkiksi Hynninen-vainaa yritti maksattaa matkojaan, joita oli runsaasti niin koti - kuin ulkomaillakin, pienellä ja köyhällä seurakunnallaan, ja nosti kirkon oikeamielisyyttä janoneet aktivistit vuosikausiksi kapinaan häntä vastaan, kunnes piispa Irja Askola kengitti hänet eläkkeelle, ja tilanne hieman rauhottui. Vuosaaren huijausyrityksestä blogissaan kirjoittaneen Piisu Tuomisen mukaan Vuosaaren ohjelmissa
on kerrottu mm. koronarokotteessa olevan ihmiseen laitettava mikrosiru
sekä saarnattu oikean kristityn kannattavan Donald Trumpia. Oikea kristitty ei
kanavan mukaan kuulu myöskään seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin Piisunen
kirjoittaa. Lisää aiheesta alla olevasta linkistä.
https://kyyhkynen.tyt.fi/vuosaaren-arvolatautunut-seurakunta/
"Vuosaaren seurakunnan kirkkoherra Jussi Mäkelä vastasi Honkasen mielipidekirjoitukseen samassa lehdessä. Mäkelän mukaan Honkasen mielipidekirjoitus antaa liian kapean kuvan TV7 ohjelmasisällöstä ja muistuttaa TV7 olevan yhteiskristillinen kanava, joten eri painotukset näkyvät kanavan ohjelmasisällössä. Mäkelän mukaan Honkasen logiikalla kirkon tulisi lopettaa yhteistyö myös Ylen kanssa, sillä Ylen sisällössä on ateismia levittäviä ohjelmia, jotka ovat selkeässä ristiriidassa kirkon virallisen opetuksen kanssa."
https://www.malkus.fi/index.php/yhdistys/perustietoa
Mutta tämäkin taistelu uudistajat vastaan vanhoilliset on kirkossa käytävä, jotta kirkko voisi katsoa itseään kunnioittaen tulevaisuuteen. Suomen evankelisen kirkon kirkolliskokous keskusteli viime viikolla Turun kristillisellä opistolla jälleen kerran avioliittokäsityksestä, tällä kertaa aiemmista kuohunnoista hieman viisastuneena maltillisesti ja ymmärryksellä piispojen tekemän viisaan sekä kaikkia osapuolia harkinnan jälkeen tyydyttävän laihan kompromissin "kahden avioliittonäkemyksen" puolesta. Erityisen hyviä teologisia perusteluja käyttivät aloitteen lähetekeskustelussa Tampereen piispa Matti Repo ja ruotsinkielisten piispa Bo-Göran Åstrand.
https://www.youtube.com/watch?v=-SQ7fIxz4nc&t=722s
Yllättävän moni kirkon konservatiiveihin kuuluva vetosi siihen, että kirkon ovi käy tiuhaan, jos kaksi avioliittokäsitystä hyväksytään lähtijöinä kirkon aktiivit ja lähetysliikkeiden jäsenet. Käyttipä muutama vasta-argumenttinaan muslimeja, jotka heidän mielestään olivat kääntymässä kristityiksi, jos Raamatun näkemys miehen ja naisen välisestä avioliitosta säilytetään. Piispa Åstrand oli kuitenkin aavistanut tämän ja ottanut yhteyttä hyvään ystäväänsä Trondheimin piispa Herborg Finnsettiin, joka kertoi miten vuoden 2016 päätös hyväksyä Norjan kirkon oma kompromissiehdotus kahden avioliittonäkemyksen välillä, joka on melko lähellä piispainkokouksen ehdotusta, on toiminut Norjassa (pitää muistaa, että Norjassa on Suomen tavoin myös vahva vapaiden kirkkosuuntien kannatus). Kuulemma hyvin olivat terveiset eivätkä lähetysseuralaiset ole eronneet joukolla kirkosta, kuten kirkolliskokouksen konservatiivit uhkasivat Suomessa käyvän.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Nidaros_stift
Norjan kirkko on aiemmin ollut hyvinkin vanhoillinen, ja siksi piispa Åstrandin terveiset Norjasta ovat tervetulleita uutisia maailman erään viimeisen arvokonservatiivisen evankelisluterilaisen kirkon halusta ja kyvystä uudistua modernilla tavalla kunnioittaen kirkkonsa sisällä olevia erilaisia kirkollisia suuntauksia. Ajan myötä ihmiset ja heidän tapansa uskoa muuttuvat sekä elämäntyylinsä. Jos kirkko haluaa olla mukana, sen on itsekin tietenkin uudistuttava. Norjan kirkko on halunnut ja se näkyy tänään myös siinä, ettei kirkon sisältä kuuluu enää repivää riitelyä. Ihmiset ovat voineet Åstrandin sanoin hengähtää, ja jopa olla iloisia, ja se on tehnyt hyvää niin kristinuskolle kuin itse uskovaisillekin. Tässä Norjan ennen niin vanhoillisen evankelisluterilaisen kirkon terveiset vielä hyvinkin jähmeille, mutta ilmeisen uudistumishaluisille suomalaisille uskonveljilleen mallin toimivuudesta.

50-vuotta homouden kriminalisoinnin päättymisen jälkeen vuonna 2022 Norjan evankelisen kirkon 12 piispaa pyysivät anteeksi niitä vahinkoja ja tuskaa, jota se oli homoille aiheuttanut.
https://www.kyrkanstidning.se/nyhet/norge-biskopar-ber-homosexuella-om-ursakt
Biskopane i Den norske kyrkja
Dette er dei noverande biskopane i Den norske kyrkja:
- Olav Fykse Tveit, preses, Nidaros domprosti
- Ingeborg Midttømme, visepreses, Møre bispedømme
- Kari Mangrud Alvsvåg, Borg bispedømme
- Kari Veiteberg, Oslo bispedømme
- Ole Kristian Bonden, Hamar bispedømme
- Jan Otto Myrseth, Tunsberg bispedømme
- Stein Reinertsen, Agder og Telemark bispedømme
- Anne Lise Ådnøy, Stavanger bispedømme
- Ragnhild Jepsen, Bjørgvin bispedømme
- Herborg Oline Finnset, Nidaros bispedømme
- Ann-Helen Fjeldstad Jusnes, Sør-Hålogaland bispedømme
- Olav Øygard, Nord-Hålogaland bispedømme
Ennen vuoden 2015 kirkkovaaleja painopisteenä Norjan kirkossa oli samaa sukupuolta olevien parien kirkkohäät. Tilanne kuitenkin muuttui jäsenten painostuksesta. Kirkkopoliittinen puolue, joka ajoi homoille ja lesboille kirkkohäitä, sai kirkollisvaaleissa enemmistön vuonna 2016. Norjan kirkon kirkolliskokous päättikin 11. huhtikuuta 2016, että samaa sukupuolta olevat ihmiset voivat mennä naimisiin kirkossa. Synodi hyväksyi 30. tammikuuta 2017 samaa sukupuolta olevien avioliittoliturgian ja 1.2.2017 yöllä puolenyön jälkeen ensimmäinen samaa sukupuolta oleva aviopari vihittiin Norjan kirkossa. Se tapahtui Eidskogin kirkossa.
https://no.wikipedia.org/wiki/Likekj%C3%B8nnet_ekteskap_i_Norge
Norjassa asia on taas hieman edennyt ja menty vähän pidemmälle. Norjan kirkko oli pyytänyt ihmisiä kertomaan mielipiteensä saako papeilta kysyä parisuhteen muodosta palkkaamisen yhteydessä. - Ei, vastasi enemmistö. Viime vuoden puolella Norjan kirkossa ns. "homokiistaksi" muodostuneen julkisen keskustelun sanoma oli selvä. Kysymys oli siitä, pitäisikö kirkon jatkossakin antaa painottaa kristillistä avoliittoa pappien työssä? Kirkkoneuvosto sai yhteensä 140 vastausta eri puolilta maata. Vastanneista 89 kirkosta 64 halusi, ettei sallitaisi tehdä papeille tällaista kyselyä parisuhteen muodoista. 23 halusi jatkaa nykyistä käytäntöä, jossa jokaisen hiippakunnan oma asia oli, haluavatko he kysyä asiaa papeiltaan. Julkaistu NRK:n verkkosivuilla vuonna 2023.
https://www.nrk.no/rogaland/140-horingssvar-om-homo-ansettelser-i-den-norske-kirke-1.16338761