OECONOMIA by carmen losmann
Teksti Harald Olausen
Maanantaina 12.12.2022 järjestettiin Metakinofestivaaliin kuuluva "talousklubin" elokuvatapahtuma Helsingissä. Tapahtumassa nähtiin Carmen Losmanin elokuva OECONOMIA ja sen jälkeen Lauri Holappa ja Tuomas Nevanlinnan keskustelivat aiheesta. Metakinon tuottaja HT Nuotion mukaan vaikka elokuva päällisin puolin vaikuttaakin suhteellisen tavalliselta haastatteludokumentilta, on se itse hyvä esimerkki Metakino-elokuvasta par excellence.
"Elokuvan rakentuu lähes sokraattisella vääjäämättömyydellä etenevälle kysymysten ja vastausten (tai niiden puutteen) sarjalle, jonka suvantoja täydentävät vailla kommentteja esitetyt kuvat "näkymättömän" talouselämän ulkoisista tunnuksista, toisin sanoen se koostuu enimmäkseen puheesta ja paikallaan pysyvistä kuvista, ilman mitään ihmeellistä "elokuvallista" ilotulittelua - ja on silti viihdyttävä ja älyllisesti mukaansatempaava puolitoistatuntinen."
OECONOMIA on Carmen Losmannin yritys saada vastauksia itseään ei-asiantuntijana askarruttaneisiin kysymyksiin rahan luomisen, varallisuuden kertymisen ja velkaantumisen keskinäisistä suhteista, ja se koostuu hänen vaihtelevasti onnistuneista yrityksistään haastatella talouselämän keskeisillä asemapaikoilla toimivia henkilöitä näistä asioista:
"Tämän haastatteluketjun tuloksena piirtyy kuva tietyistä "virtahevoista olohuoneessa", siis epämiellyttävistä totuuksista kapitalistisen talousjärjestelmän paradoksaalisuudesta ja pitkän juoksun kestämättömyyksistä, jotka oikeastaan tätä nykyä ovat nähdäkseni aika laajalti jopa monien konservatiivistenkin ekonomistien julkisesti tunnustamia tosiasioita: elokuvan varsinainen tiedonvälityksellinen arvo on mielestäni siinä, että se pyrkii lisäämään talouskeskustelun demokraattisuutta antamalla omalle esimerkillään "tavallisille ihmisille" luvan kysyä "tyhmiä kysymyksiä" - ja legitimoi sellaisten (jatkuvan) kysymisen itse asiassa paitsi sallittuna, myös tarpeellisena, jos tälle kiistatta kovaa vauhtia päin seinää syöksyvälle järjestelmällemme halutaan löytää realistisia vaihtoehtoja."
Nuotion mukaan Losmannin suoraviivainen lähestymistapa esoteerisenä pidettyyn (verbin molemmissa merkityksissä: "tavalliset ihmiset" *pitävät sitä* käsityskykynsä ylittävänä, ja asiantuntijat tekevät parhaansa *pitääkseen sen* sellaisena) aiheeseen esittämällä "tyhmiä kysymyksiä" (jotka eivät siis ole ollenkaan tyhmiä, vaan aivan oleellisia ja perustavanlaatuisia) istuu erinomaisesti myös Metakinon demokraattiseen tiedonvälityseetokseen.
Mutta mikä on Metakino? Nuotio kertoo Metakinon olevan alun perin seitsemän eriteemaisen pienoisfestivaalin sarjaksi suunniteltu konsepti, jonka pääasiallinen tarkoitus on näyttää sellaisia tärkeitä ei-fiktiivisiä elokuvia, joita muut festivaalit Suomessa eivät ole ottaneet ohjelmistoonsa. Nämä voivat olla mitä tahansa perinteisistä dokumenteista essee-elokuviin tai kokeellisiin lyhytelokuviin: käytännössä ainoastaan perinteiset näytelmäelokuvat jäävät Metakinon linjan ulkopuolelle:
"Koska Metakino on yksi niitä harvoja kotimaisia elokuvatapahtumia, joiden ohjelmistossa on säännöllisesti huomattava määrä ns. kokeellista elokuvaa, sitä tulee joskus harhaanjohtavasti luonnehdittua (ja olen syyllistynyt tähän välillä paremman määritelmän puutteessa itsekin) kokeellisen elokuvan festivaaliksi, mutta tämä ei ole sen konseptille millään tavalla keskeistä: niiden suhteellisen suuri määrä johtuu yksinkertaisesti siitä, että "kokeelliseksi" luonnehdittavat elokuvat muita helpommin putoavat festarikentällä tienvarteen ja jäävät Metakinon sieltä poimittaviksi."
Jos Nuotion mukaan pitäisi lyhyesti luonnehtia sitä, minkälaisia elokuvia Metakino enimmäkseen näyttää, hän puhuisi mieluummin esimerkiksi essee-elokuvista tai epäkonventionaalisista dokumenttielokuvista (vaikka jokaisen festivaalin ohjelmassa onkin ollut myös täysin perinteisiä, modernin dokumenttielokuvan konventioita noudattelevia teoksia). Metakino-festivaaleja on toistaiseksi järjestetty viisi, teemoina arkkitehtuuri, musiikki, ympäristö, muisti ja talous (neljä ensimmäistä Helsingin WHS Teatteri Unionilla, viimeisin pandemiasulkujen takia internetissä). Metakino-nimen alla on sittemmin järjestetty satunnaisesti muitakin tapahtumia, kuten vieraskuratoituja lyhytelokuvanäytöksiä ja nyt tämä uusi dokumenttielokuvaklubi, jonka funktio on toimia jo järjestettyjen teemojen täydentäjänä:
"Nyt maanantaina 12.12. nähty OECONOMIA esimerkiksi jäi aikanaan pois internetissä järjestetyltä talousaiheiselta festivaalilta, koska sen levittäjä ei ymmärrettävästi voinut antaa silloin vielä uunituoretta elokuvaa maailmanlaajuiseen ilmaiskatseluun. Myös esim. arkkitehtuuri- ja musiikkiaiheisiin on tällä välin ilmaantunut tärkeitä elokuvia, joita nähtävästi kukaan ei aio Suomessa näyttää, joten joitain näistä saattaa valikoitua tuleviin satunnaisiin klubi-iltoihin. Itse festivaalia on vielä kaksi editiota tekemättä, ja toivon että niille järjestyisi rahoitus vuoden 2023 aikana: seuraavan eli kuudennen festivaalin jo 2020 keväällä julkistettu teema on teksti (kirjallisuus, kääntäminen ja tekstipohjaiset elokuvat). Seitsemäs ja viimeinen festivaali on elokuvateemainen, ja sen ohjelmisto koostuu pelkästään olemassa olevien elokuvien filmimateriaalista kootuista elokuvista."
Metakinon puitteissa Nuotiota kiinnostavat ennen kaikkea elokuvat, jotka inspiroivat pohtimaan samanaikaisesti sekä niissä käsittelyjä aiheita että elokuvan keinoja ja ilmaisumahdollisuuksia yleisemmin ottaen: valinnat painottuvat usein ilmaisultaan hyvin yksinkertaisia ja perustavanlaatuisia keinoja hyödyntäviin teoksiin - minkä tarkoituksena on myös innoittaa katsojia pohtimaan, miten itse asiassa vähäisin keinoin perinteisesti työläinä ja kalliina pidettyjä elokuvia voi oikeastaan tehdä:
"Ja vaikka festivaalilla on (varmaankin osittain mainitusta "kokeellisen elokuvan" suurehkosta osuudesta, osittain omasta viestinnällisestä kokemattomuudestani) johtuen ymmärtääkseni jonkinlainen elitistisen/esoteerisen nykytaidetapahtuman maine, tärkeimpiin elokuvien valintaperusteisiin on alusta asti kuulunut nimenomaan, että mitään sisäänpäin lämpiävää tai esim. taidefilosofista taustaosaamista edellyttävää ei ohjelmistoon oteta, vaan kaiken pitäisi ainakin teoriassa olla kenen tahansa avomielisen ja uteliaan katsojan lähestyttävissä."
Nuotio kertoo yrittäneensä lisätä tätä lähestyttävyyttä esim. vaihtamalla ensisijaisen tiedotuskielen suomeksi - vaikkakin alkuperäisen englanninkielisten tiedotuslinjan tarkoitus oli nimenomaan maksimoida lähestyttävyys, koska Helsingissäkin kuitenkin asuu paljon ihmisiä, jotka eivät suomea osaa - hän muistuttaa, ja nyt tämän elokuvan kohdalla myös tekstittämällä sen itse suomeksi: elokuva näytetään siis rinnakkaisin suomen- ja englanninkielisin tekstein. Samasta syystä kaikki Metakinon tapahtumat ovat olleet ja tulevat aina olemaan pääsymaksuvapaita, festivaalia järjestetään puhtaasti erilaisten tukirahojen ja avustusten turvin: tätäkään näytöstä ei oltaisi voitu järjestää ilman Goethe-Instituutin tukea:
"Vielä pääpointit tiivistettynä omasta vinkkelistäni: Metakino näyttää, ilmaisissa ja kaikille kiinnostuneille avoimissa tapahtumissaan, sellaisia Suomessa esittämättä jääneitä ja nähtävästi jääviä kansainvälisesti huomattavia ei-fiktioelokuvia, joiden näyttämisen minä (festivaalin ainoana ohjelmoijana ja tuottajana) olen arvioinut (elokuva)kulttuurisesti ja/tai yhteiskunnallisesti tärkeäksi. OECONOMIA ja muut sekä talousaiheiselle festivaalille että sen jatkoksi suunniteltuihin klubeihin sisältyvät elokuvat ovat tokikin ensisijaisesti jälkimmäistä sorttia, mutta ne on valittu näytettäviksi yhtä lailla elokuvallisten ominaisuuksiensa takia (talousaiheisia dokumenttejahan on vaikka millä mitalla, myös Suomessa näyttämättömiä, mutta Metakinon linjan mukaisesti nämä valitsemani ovat kiinnostavia myös elokuvanteon kannalta)."
Koko projektin tavoite on omalta pieneltä osaltaan elävöittää kotimaista elokuvakulttuuria tuomalla valkokankaalle tällaisia väliin putoavia leffoja ja niiden kautta inspiroida kävijöitä pohdiskelemaan, keskustelemaan ja parhaassa tapauksessa myös itse toimimaan jollain tapaa samojen tavoitteiden hyväksi: jos yksikin Metakino-näytöksissä käynyt saa näkemästään kimmokkeen elokuvien esittämiseen, niistä kirjoittamiseen tai peräti niiden tekemiseen, projekti on Nuotion puolesta täyttänyt hyvin tehtävänsä.
Talousklubi-sarja jatkuu. Keväällä 2023 yritetään järjestää seuraava elokuvanäytös. Se on Nuotion mukaan mitä todennäköisimmin Democracy Under Attack (Romuald Karmakar, 2012).