Politiikon pelko on viisauden alku

20.01.2021

Teksti:

Professori Timo Airaksinen


Uusi vuosi ja vanhat metkut, niin se menee. Ei maailma vuodessa mihinkään muutu, paitsi joskus. Brexit on suuri muutos, ja se ihmetyttää minua yhä. Kuinka yhden prosenttiyksikön erolla voidaan johtaa maa kokonaan uuteen ja tuntemattomaan tilanteeseen? Sitten sanotaan, että tilanne on mikä on, kansa halusi eroa EU:sta. Mikä ihmeen kansa, mikä se sellainen on? Äänioikeutetut kävivät uurnilla ja tulos oli tasapeli. Nyt ihmetellään miten tästä eteenpäin, kun erityisesti skotit ovat käärmeissään. Hallitus lupasi briteille paluun suurvalta-ajan hurmaan ja mahtiin.

Poliitikko on vaarallinen laji ihmisiä, se kun käyttää syöttinä lupauksia ja syö sanojaan. Outoa että sellaisella ravinnolla pysyy hengissä. Trump lupasi äänestäjille seitsemän hyvää ja kahdeksan kaunista, mutta mitä hän toteutti - suuren veronalennuksen kaikille, erityisesti rikkaille. Silti puoli Amerikkaa äänesti häntä pressan vaaleissa ja innokkaimmat vielä valtasivat paikallisen eduskuntatalon.

Suomessa kuntavaalit ovat pian ovella ja puolueet vesi kielellä odottelemassa ääntenlaskua. Kuka onkaan luvannut eniten mannaa äänestäjille, hän on vahvoilla. Ensin luvataan ja sitten sanotaan, että lupaus on vain lupaus. Ei sen toteutumista kukaan voi vaatia. Politiikka on aina kompromissin tekemistä, ja mahdollisimmat monet lupaukset kyllä toteutetaan. Aina äänestäjät jaksavat uskoa lupauksiin, sitä minä vain ihmettelen.

Lupaaminen on vaarallista, koska lupaus ei sisällä mitään varausta. Lupaus on aina ehdoton. Jos lupaan tulla paikalle, kunhan vain muistan, se ei ole mikään lupaus. Sanomme, että lupaus on rikottu, jos lupausta ei pysty toteuttamaan. Lupaan tulla paikalle, mutta en päässyt kun tuli parempaa tekemistä. Anteeksi antamaton juttu. Jos piti auttaa vanhaa sairasta äitiä, perusteen voi hyväksyä, mutta lupauksen rikkominen se oli silti. Voisi sanoa, ettei koskaan pidä luvata, pitää vain sanoa, että yrittää parhaansa. Silloin ei joudu vastuuseen lupauksen rikkomisesta.

Tässä neuvo aloittelevalle poliitikolle: älä koskaan lupaa mitään, et kuitenkaan pysty pitämään lupaustasi. Sano vain, että teet parhaasi hyvän asian puolesta. Mutta tehoaako tämä, tuskinpa. Äänestäjä halajaa lupauksia, se on hunajaa. Äänestäjä vaistoaa, että yrittäminen tarkoittaa tilannetta, jossa tuloksen saavuttaminen on mahdotonta. Ei mahdotonta pidä luvata, mutta parhaansa voi aina tehdä mahdottomankin asian puolesta.

Oliko neuvoni siis huono? Poliittisen menestymisen kannalta huono, mutta moraalisesti hyvä. Jos poliitikko haluaa olla moraalinen, hän ei lupaa, mutta jos hän ei lupaa, hän ei menesty, ja ilman menestystä poliitikko on huono poliitikko. Paras vain jatkaa lupaamista, vaikka luvata että Sote-uudistus on menestys.