Suomi juo, Alko myy
Teksti professori Timo Airaksinen
Hallitus ehdottaa ruokakaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan nostamista kahdeksaan prosenttiin. Mikä järki tässä on? Viinien myyntiä raja ei salli ja oluiden kannalta raja on turhan korkea. Mutta, kauhistuksen kanahäkki, kun prosenttiraja nostetaan kahteentoista, jo alkaa viineissä löytyä, erityisesti saksalaisissa valkoviineissä. Silloin Alkon monopoli alkaa rakoilla lupaavasti, tai joidenkin mielestä uhkaavasti. Ollaan kaltevalla pinnalla, jonka alapäässä on vapaa viinakauppa kauheine, koko kansakuntaa uhkaavine myrkkyineen.
Tänään Suomalaisten sieluista käydään taistelua. Ja taisteltaessa totuus on ensimmäinen vainaa. On syttynyt propagandasota, joka näkyy tiedotusvälineissä kaupan edustajien arkoina lausuntoina mallia "kyllä me vastuullisesti aiomme ja osaamme myydä viinimme." Voi vain kuvitella millainen kihinä ja kuhina vastapuolen leirissä on, kun sovitaan kuka kirjoittaa, missä kirjoittaa ja miten kirjoittaa. Suomessa on lukemattomia alkoholin haittoihin ja raittiuden aatteeseen keskittyneitä yhdistyksiä, niiden nestorina Raittiuden ystävät ry. Sitten on huolestuneiden kansalaisten mielipide, selkiytyneet alkoholistit ja alkoholistien omaiset ynnä muut. Viinan kauhistuksen pelko käy selväksi, juominen kun on syntiä.
Toisaalta jokainen taajama on täynnä kapakoita, nettikaupat mainostavat alkoholin etämyyntiään avoimesti ja Tallinnassa hypätään alinomaa. Alko myy enää alle puolet Suomen alkoholista. Länsimainen kulttuuri perustuu alkoholin nauttimiselle, aivan turha kieltää.
Alko tietää, että firma on nyt vaakalaudalla. Johdon suojatyöpaikat ovat vaarassa. Alkon propaganda on huolellisesti suunniteltua ja ammattimaisesti hallittua. Alkossa on muka runsas valikoima, asiantuntemus kohdallaan ja hyvä palvelu. Palvelua ei ole, kun kyseessä on kuitenkin jakelupiste. Palvelu tarkoittaisi myös kotiinkuljetusta. Myynnissä on suurehko määrä viiniharrastajan kannalta yhdentekeviä pulloja. Toisaalta verrattuna maailman viinitarjontaan Alkon valikoima on mitätön. Kansanvälisessä netissä on tarjolla kaikki mitä on olemassa. Esimerkiksi jokaisesta kunnon Bordeaux'n merkistä on tarjolla kymmenestä viiteentoista eri vuosikertaa ja jopa tulevia vuosikertoja on myynnissä. Viinit tilataan netistä. Ruokakauppojen valikoimat ovat keski-Euroopassa suppeahkot mutta hinnat kohdallaan.
Maailman markkinahinnat voi tarkistaa ilmaisesta apista Wine-searcher.com. Suosittelen. Asia joka jää helposti pimentoon on Alkon hinnoittelumonopoli. Monopoli on aina kuluttajan hintahelvetti. Annan yhden esimerkin. Martini Rosso vermutti maksaa Alkossa litra 17.98 ja maailmalla 12 euron pintaan. Japanissa saa muuten kolmen vartin viskipullon 8 euroa, jota halvempaa on vaikea löytää mistään. Alkon hinnat ovat mitä ovat, mutta onhan viina aina hintansa väärti. Suomen länsimaistumisen ehtona on Alkon monopolin purkaminen.