Virkamiesvaltaisuus on suurin nykyongelmamme!

Teksti Harald Olausen

Suomalaiseen politiikkaan kuuluu oleellisesti typeryys ja sokea usko julkiseen byrokratiaan, kun asiat eivät luista. Silloin lisätään komiteoiden ja virkamiesten määrää, ja asiat luistavat sen jälkeen jos mahdollista, vielä huonommin. Professori Timo Airaksinen puuttui tähän vakavaan ongelmaan edellisessä DigiVallilassa olleessa kirjoituksessaan. On harvinaista että asiasta puhutaan.

Professori Timo Airaksinen muistuttaa, että virkamiesvaltaisuus on suurin ongelmamme. Mutta siitä ei tietenkään kukaan asianomainen, koska ovat jäävejä, halua tai uskalla puhua. Erityisen kipeä kysymys on vasemmistolle, joka on väärin ymmärtänyt asian, ja jonka koko poliittinen elämä on perustunut ajatukselle vahvasta ja holhoavasta virkamieskunnasta.

Suomessa on poikkeuksellisen vahva ja kallis julkinen virkamieskoneisto. Erityisesti se näkyy kunnissa, joiden tulosta verottaa isopalkkaiset päällikkövirat. Esimerkiksi Kotkassa, vain 50.000 asukkaan pikkukaupungissa, vapaalle kansalaistoiminnalle ja kulttuurielämälle jää vuosittain vain murusia jaettavaksi raskaan päällikkövetoisten vapaa-ajan toimen palkanmaksujen jälkeen, eikä kukaan kyseenalaista tätä turhaa byrokratiaa, vaikka kaikkien muiden kuin poliitikkojen ja virkamiesten etu se olisi.

On turhaa byrokratiaa pyörittämään palkattua kulttuuri- ja sivistystoimen toimialajohtajaa, kulttuurijohtajaa, museojohtajaa, nuoristoimenjohtajaa, kirjastonjohtajaa, kansalaisopiston johtajaa, liikuntatoimenjohtajaa. Ja heillä vielä omat varamiehensä, sihteerinsä, ja päälle vielä oman yksikkönsä paperinpyörittäjät. Mutta mitä he tekevät? Kokoustelevat ja matkustelevat. Joka sektorilla on paljon oman alan tapaamisia, neuvottelupäiviä, seminaareja, keskinäisiä vierailuja ja messuja sekä tapahtumia.

Kun Kotkassa ehdotettiin muutama vuosi sitten uusia toimenpiteitä toimialalle, näistä vapaa-ajan johtajista koostuva ryhmä lähti muutamaksi päiväksi erääseen eurooppalaiseen kaupunkiin paikan päälle tutustumaan tilanteeseen, mutta mitään parannusta tai uusia tuulia se ei tuonut vapaa-aikatoimeen, koska suomalainen byrokratia on edustuksellista ja virkamiesjohtajat kokevat kuntalaisten puolesta elämyksiä veronmaksajien piikkiin puhuen sen jälkeen julkisesti hyvistä aikeistaan. HUOM: Vain aikeista!

Samalla he jättävät sanomatta sen, että vapaa-aikatoimi voisi paremmin, ja kansalaiset saisivat nauttia huomattavasti enemmin sekä useammin laadukkaista tapahtumista ja yhdessäolosta, jos tämä turha ja ylimääräinen verenimijöiden porukka puuttuisi välistä. Kotkassakin tultaisiin hyvin toimeen yhdellä vapaa-aikatoimenjohtajalla. Säästö olisi miljoonia euroja, mikä voitaisiin käyttää suoraan kuntalaisten parhaaksi, vaikka jakamalla joka viikko torilla 100.000 euroa jollekin toteuttaa oma unelmansa.

Veroprosenttia voitaisiin laskea kunnolla kun turhaa byrokratiaa päällikköpäästä karsittaisiin lisää. Mutta miksi näin ei tehdä? Koska julkinen byrokratia on poliitikkojen ja medioiden erityisessä suojelussa, ja johonkinhan ne turhat yliopistoissa koulutetut maisterit pitää työllistää, että pankit pääsevät hyötymään heistä kalliita asunto- ja autolainoja myöntämällä. Kotkassakaan kukaan ei ole asiaan puuttunut, ihan kuin verorahoja riittäisi vielä tulevaisuudessakin tuhlattavaksi kalliisiin johtajanvirkoihin.

Pitäisi nostaa hattua sille ensimmäiselle fiksulle ja asukkaidensa parasta ajattelevalle kunnalle Suomessa, joka uskaltaisi aloittaa byrokratian karsimistalkoot näistä kalliista johtajanviroista, ja sitten kaikesta muusta sellaisesta turhasta, keksitystä ja paisutellusta, mikä ei kuulu kunnan ydintoimialaan. Kuntia pitäisi johtaa tulosvastuullisesti kuin yrityksiä, jotta veroeurot saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla kuntalaisten palvelujen käyttöön, eikä kuten nyt, kallispalkkaisten virkamiesjohtajien palkkoihin.