Eino Nurmisto, kun ns. sateenkaariväki hylkäsi vihreät ja Sinnemäen pol. hautajaiset

Teksti Harald Olausen

Eilen sunnuntaina 13.kesäkuuta käydyissä kunnallisvaaleissa jännittävintä oli seurata ns. sateenkaarinäkökulmasta, miten vihreiden käy erityisesti Helsingissä ja heidän listoilleen vastoin monen vihreän HLTBQ-ihmisen toiveita otetun bloggaaja Eino Nurmiston, jonka ehdokkuus sai ennen vihreitä uskollisesti äänestäneet ns. sateenkaari-ihmiset varpailleen.

-https://www.digivallila.com/l/helsinki-pridesta-ja-setasta-tutkintapyynto-viranomaisille/

Nurmisto ei ole niitä kaikkein miellyttävämpi, tasapainoisempia ja esimerkillisempiä ihmisiä, joita politiikkaan yleensä etsitään - eikä edusta lainkaan vihreitä, vaan enemminkin kokoomuslaisia arvoja - ja siksi Nurmiston valintaa vihreiden kunnallisvaaliehdokkaaksi Helsinkiin ihmeteltiin laajemminkin. Siinä mielessä Nurmisto oli eräänlainen antiehdokas, mutta samalla myös irvikuva LGBTQ-maailman sisällä ja oire vihreiden sisäisistä ongelmista, jotka laajasti katsottuna aiheuttivat Anni Sinnemäen korruptioepäilyn lisäksi vihreiden rökäletappion nyt käydyissä kunnallisvaaleissa Helsingissä, jossa vihreät olivat valmistautuneet ottamaan vallan. Vihreät kuvittelivat Nurmiston vetävän lähes tuhat ääntä. Jotkut laskivat jopa enemminkin, kaksi tuhatta tai enemmän, olihan hän "näkyvä julkkisehdokas". Pettymys oli kova sekä vihreille, että erityisesti Nurmistolle itselleen vaalituloksen selvittyä: vain hieman yli 200 ääntä ei riittänyt edes varasijaan. LGBTQ-kansa hylkäsi vihreät. Siitä saa kiittää itse vihreitä ja Eino Nurmistoa itseään. Nurmiston poliittinen ura lopahti onneksi ennen kuin se ehti edes kunnolla alkaa. Sinnemäelle vaalit olivat suuri katastrofi ja samalla poliittiset hautajaiset. LGBTQ-kentällä tunteet ovat käyneet kuumina. Nurmistoa vihataan, ei rakasteta, kuten vihreät luulivat, sillä häntä pidetään inhottavana nälvijänä ja oman pesän likaajana. VOI OLLA HYVINKIN, ETTÄ TAPAUS NURMISTO TAKASI VIHREIDEN VAALITAPPION ja vei LGBTQ-ääniä vihreiltä 1000-5000. Olen tapaus Nurmistosta kirjoittanut aiemmin 1.3. digivallilaan:

• https://www.digivallila.com/l/lgbtq-maailman-mr-trump-blogisti-vihreiden-kunnallisvaaliehdokkaana-helsingissa/
• 
  

Varapäätoimittaja, kriitikko ja tohtorikoulutettava Eero K.V. Suorsa ihmetteli 6.2. digivallila.comissa olleessa artikkelissan vihreiden politiikkaa:

• https://www.digivallila.com/l/onko-vihreilla-koskaan-ollut-asialinjaa/

Miten Eino Nurmisto on päässyt, ja mikä vielä tärkeämpää, pysyy vihreiden ehdokkaana jesuiittamoraalillaan? Jesuiitat lähtivät siitä, että annettujen keinojen moraalinen oikeuttaminen seuraa päämääristä. Ennen vihreiden poliittinen väri merkitsi raikkautta ja sen sanottiin tulevan ruohikosta. Nyt sitä kuvataan homeeksi, joka pursuaa huonosti hoidetuista julkisista rakennuksista aiheuttaen kroonisen sisäilmaongelman. Ehkä siksi vihreät ovat olleet julkisuudessa monessa asiassa Helsingissä altavastaajan roolissa. Vastustajat ovat yrittäneet laulaa kilpaa heitä suohon, milloin syyllistämällä vihreitä Malmin lentokentän lakkauttamisesta, milloin Kumpulan läpi Kalasatamasta Pasilaan kulkevasta raitiotielinjasta tai Keskuspuiston rakentamisen sallimisesta Pakila-Pirkkolan uimahallin peruskorjauksen ja laajentamisen yhteydessä. Kuka ja mikä on tämä blogisti? Miten hän on päässyt, ja mikä vielä tärkeämpää, pysyy vihreiden ehdokkaana jesuiittamoraalillaan? Jesuiitat lähtivät siitä, että annettujen keinojen moraalinen oikeuttaminen seuraa päämääristä. Ennen vihreiden poliittinen väri merkitsi raikkautta ja sen sanottiin tulevan ruohikosta. Nyt sitä kuvataan homeeksi, joka pursuaa huonosti hoidetuista julkisista rakennuksista aiheuttaen kroonisen sisäilmaongelman.

-https://www.digivallila.com/l/seta-ja-helsinki-pride-ovat-hylanneet-seksuaalivahemmistot-ja-gay-shame/

Kukaan Hgin vihreiden pomoista "ei kuulemma tiennyt" ristiriitaisia tuntemuksia herättäneestä ja kyseenalaisia toimi käyttäneestä mitään, ennen kuin se oli jo kuulemma liian myöhäistä perua. Kukaan ei ollut tarkistanut Nurmiston taustoja tarpeeksi ja sitä, että tämä pulska sateenkaaribloggari haistatteli ihmisille netissä samalla, kun mainosti nuorisolle kalliita pikavippejä! Tosi vihreätä toimintaa totesivat ne vihreät, joilla on vielä jotain periaatteita ihanteinaan. Se mikä alkoi ärsyttää eniten, oli Nurmiston-tapauksen reaktio vihreiden johtajissa: kaikki tuntuu kelpaavan, kunhan vain ääniä kerätään Annille, joka menetti samalla lopullisesti mahdollisuutensa pormestarinpalliin.

Taustalla oli kova taistelu Helsingin herruudesta. Kokoomus menetti eduskuntavaaleihin nähden eurovaaleissa lähes 14.000 ääntä ja jäi 25,8 prosenttiin, vihreiden noustessa selvästi Helsingin suurimmaksi puolueeksi 27,8 prosentilla. Vihreät ja kokoomus saivat silti molemmat Helsingistä kuusi kansanedustajaa. Helsingin kokoomuksessa oltiin vielä toiveikkaita, sillä yksi vaalitappion syy oli viime hetkillä isänsä käskystä Liike Nytiin loikanneen Joel Harkimon saama korkea henkilökohtainen äänimäärä 3987 ääntä ja 3,5 prosenttia kaikista Helsingin äänistä, mikä vielä tuossa vaiheessa laskettiin vain väliaikaiseksi tappioksi. Kunnallisvaaleissa Vapaavuoren henkilökohtainen jättisaalis, 29.745 ääntä takasivat kokoomukselle vielä sillä kertaa voiton 28,3 prosentin äänisaaliin vihreiden pormestariehdokkaan Anni Sinnemäen kahdeksaa tuhatta ääntä ja vihreiden 24 prosenttia vastaan. Helsingin kokoomuksen ja Jan Vapaavuoren pelko vihreiden pysyvästä kiinnityksestä Helsingin ykköspuolueeksi sai ikävän vahvistuksen muutaman viikon päästä pidetyissä europarlamenttivaaleissa, joissa vihreät pesivät kokoomuksen jo selvästi ilman Harkimoiden Nyt-liikkeen tukea. Silloin kokoomus menetti eduskuntavaaleihin nähden lähes 14.000 ääntä ja jäi 25,8 prosenttiin vihreiden 27,8 prosenttia vastaan. Nyt asetelma käydyissä kunnallisvaaleissa oli ihan toinen. Vihreät jäivät seitsemän prosentin päähän kokoomuksesta. Sinnemäki menetti itsekin edellisistä vaaleista 1739 henkilökohtaista ääntä. Ei ole vaikea ennustaa, että sekä vihreiden että Sinnemäen aika Helsingin johdossa alkaa olla ohitse.

Ei pidä vähätellä LGBTQ-kansalaisten voimaa. Eri laskentatavoista riippuen heitä on Helsingissä 10-25.000 äänestäjää. Kuinka monet heistä äänestävät ja nimeomaan LGBTQ-ehdokkaita, on jo eri asia. LGBTQ-äänestäjät eivät ole yhtenäinen ryhmä, joka äänestäisi samalla tavalla. Siksi on heidän aliarvioimistaan laittaa puolueen ehdokkaaksi Nurmiston kaltainen "tyhjät tynnyrit kolisee eniten"- ehdokas, jolla ei ollut mitään järkevää sanottavaa, tarjottavaa tai osattavaa. Vihreiden taktikointi Nurmiston tapauksessa osoitti samalla sen, etteivät vihreät olleet kiinnostuneita oikeasti LGBTQ-kysymyksistä muuten, kuin vain keräämään ääniä varmistaakseen Sinnemäen valinnan pormestariksi. Onneksi näin ei käynyt. Selvää on se, että tapaus-Nurmiston ärsyttämänä monet tuhannet aiemmin vihreitä äänestäneet LGBTQ-kansalaiset eivät kerran luottamuksen menetettyään vihreisiin palaa äänestämään ihan heti enää puoluetta. Kannattaa kysyä vihreiden ärhäkältä puoluesihteeriltä, tuliko tehtyä paha virhe ja kaivattua omaa poliittista hautaa Sinnemäen lisäksi myös koko vihreälle liikkelle, jonka taru saattaa nyt edessä olevan alamäen myötä olla loppusuoralla? ITSE TIEDÄN LUKUISIA ENTISIÄ, JA JOPA LÄHES FANAATTISIA VIHREITÄ ÄÄNESTÄNEITÄ LGBTQ-KANSALAISIA, jotka eivät enää koskaan aio äänestää vihreitä kostoksi tapaus-Nurmistosta.

Viimeinen naula Sinnemäen poliittiseen arkkuun oli ylimielinen ja vähättelevä suhtautuminen perjantaina paljastuneeseen korruptioepäilyyn. Suomessa korruptiota on tyypillisimmin havaittavissa politiikassa, taloudessa ja julkisessa hallinnossa. Tyypillisimpiä korruption muotoja ovat; suosinta, hyvä veli -verkostot, luottamusaseman väärinkäyttö, virkavelvollisuusrikkeet. Korruption keskeisinä riskialueina pidetään; rakennusalaa, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua, poliittista päätöksentekoa, puolue- ja vaalirahoitusta. Suuri yleisö oli viime vuonna yllättynyt, kun paljastui Helsingin kaupungin opetusviraston sisällä miljoonaluokan pitkään jatkunut korruptiovyyhti eikä kyse ole poikkeustapauksessa. Jo se, että luottamusmiehet eivät ole asiantuntijoita, päätoimisia ja osa omaa poliitikolle tyypillisen jesuiittamoraalin, ja osa on taustaltaan rikollisia, madaltaa kynnystä tehdä kenenkään puuttumatta kuntalaisten edun vastaisia päätöksiä hallinnon sisällä ikään kuin osaamattomien, välinpitämättömien tai asioita sormiensa läpi katsovien politiikkojen hiljaisella avustuksella. Juuri siksi korruptiota tarvitaan. julkisten rahojen kuppaus ja vaikutusvallan myynti on parasta bisnestä, kuten on aina ollut ja tulee aina olemaankin.

Viherkorruptio, mikä ei ilmiönä ole uusi, on juuri tätä. Se on sitä pahinta laji eli äänten ostamista ja kavereiden suosimista muutenkin keskivertoa paremmin elelevän joukon omilla hedoilla. Muodollisesti ei vaikuteta asiaan eikä anneta aihetta epäillä rikoksesta. Helsingissä viherkorruptio on ollut mm. poliittisia virkanimityksiä, kuten Osmo Soininvaaran vaimon nimittäminen Oodin johtajaksi tunnetuin ikävin seurauksin, sekä kohtuullisen vähäisen osaamisen ja kokemuksen omanneen Tommi Laition nimittäminen vapaa-aikatoimen toimialajohtajaksi. Pätevämpiä ehdokkaita oli tarjolla molempiin virkoihin, mutta nämä sopivimmat ajoivat ystävyyssuhteillaan, ja siis ansiottomalla arvonnousullaan, pätevimpiensä ohitse. Sitä on vihreä korruptio. Ei siis mitään uutta auringon alla, sillä sitä on aina ollut, ja tulee aina olemaankin, kulissien takainen hyväveliverkosto, eli suomalainen korruptio tyypillisimmillään, oli se sitten punaista, vihreää, sinistä tai minkä väristä tahansa.